Turun Sanomat julkaisi 28.12. mielipiteemme varhaiskasvatuksesta:

Kunnallinen on kunnollinen

Yksityisen varhaiskasvatuksen määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosina Turussa. Vuonna 2016 päiväkoti-ikäisten lasten määrä on kasvanut odotettua enemmän. Tästä johtuvaa päivähoitopaikkojen lisätarvetta on helpotettu käytännössä ainoastaan lisäämällä palvelusetelijärjestelmään perustuvaa yksityistä varhaiskasvatusta ja palveluseteleihin ollaan käyttämässä noin 2,7 milj. euroa budjetoitua enemmän. 

Kunnallisia päivähoitopaikkoja ei ole juurikaan lisätty, eikä olla lisäämässä ennen Syvälahden ja Yli-Maarian monitoimitalojen valmistumista. Varhaiskasvatuksen operatiivisen sopimuksen mukainen tavoitetaso on 72/28 mutta todellinen taso on tällä hetkellä jo 69/31 (kunnallinen varhaiskasvatus ensin mainittuna).

Mikä sitten on ongelmallista yksityisissä varhaiskasvatuksen toimijoissa? Lähtökohtana kunnallisessa toiminnassa on, että päiväkotiverkosto ja varhaiskasvatuspalvelut suunnitellaan alueellisesti toimiviksi kokonaisuuksiksi, mutta yksityiset toimijat usein keskittyvät vain tietyille alueille. Palveluseteleiden vaatima hallinto, maksujen perintä ja yksityisten päiväkotien investointituet tulevat myös kaupungin maksettavaksi, mutta eivät näy yksityisen puolen kustannuksissa. Kunnan tuottama varhaiskasvatus on todennäköisemmin tasalaatuista. Yksityisen puolen palveluiden tasoa valvotaan lähinnä asiakkaiden omavalvonnalla ja satunnaisilla tarkastuksilla.

Aluksi yksityinen varhaiskasvatus on usein pienten tuottajien järjestämää, mutta yksityisten osuuden ja lapsimäärän kasvaessa usein suuret monikansalliset toimijat ostavat pienet pois markkinoilta. Näillä suurilla firmoilla on usein mahdollisuus pyörittää toimintaa tappiollisena muutaman vuoden ja siten saada vertailuissa yksityisen hoidon hinta näyttämään halvemmalta ja siten myös houkuttelevalta vaihtoehdolta kunnalliselle palvelulle.

Turussa varhaiskasvatuksessa tehostetun ja erityisen tarpeen lapsia on 7,6% kaikista varhaiskasvatuksen piirissä olevista lapsista. (joulukuu 2014) Nämä jakautuvat siten, että kunnallisella puolella on 7,3% ja yksityisellä puolella 0,3% tukea tarvitsevista lapsista. Eli kunnallisella on 24-kertaisesti enemmän tukea tarvitsevia lapsia kuin yksityisellä, vaikka lapsia kunnallisella on vain hieman yli kaksinkertainen määrä yksityiseen verrattuna. Tämä osoittaa, että yksityinen puoli keskittyy vain helppoihin asiakkaisiin kokonaisvaltaisen tarjonnan sijaan.

Aki Haapanen
Kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen (vas.)
Riikka Oksanen
Kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen (vas.)

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/3143905/Kunnallinen+on+kunnollinen 

Tässä upeita maisemakuvia nuorisolautakunnan Nukkumajoen matkasta. Sinne matkustaminen vie aikaa, mutta todellakin kannattaa :) Lapin luminen talvi ja kinokset virkistävät jo kuvien kautta.

Eva-Liisa Raekallio

Nukkumajoen sijainti

Talvinen joenselkä

Halkovaja

Kello on yksi iltapäivällä, ja aurinko laskee hankien keskellä

Näkymä tunturin laelta

Raporttia nuorisolautakunnan Nukkumajoen matkasta

Turun kaupungin nuorisolautakunta matkusti viikonvaihteessa 16.-18.12. lounaisimmasta Suomesta koillisimpaan Suomeen, Inariin lautakunnan hallinnoimalle Nukkumajoen leirikämpälle. Tutustuimme reissulla paikalliseen nuorisotyöhön käymällä paitsi Nukkumajoen kämpällä, myös Vasatokan nuorisokeskuksessa. Itselleni matka oli ensimmäinen Lapin matka koskaan, en ole käynyt Oulua pohjoisempana. Nukkumajoki sijaitsee saamelaisten vanhalla talvipaikalla, ja vielä sata vuotta sitten alueella oli saamelaisten vanhaa asujaimistoa, ennen kuin ensimmäinen tie ja niin sanottu edistys saavuttivat seudun.

Nukkumajoen kämppä on kerta kaikkiaan upealla paikalla, mahtavien maisemien keskellä. Siellä kuulee hiljaisuuden. Mikä arvo sellaisella paikalla onkaan esimerkiksi turkulaisille erityisnuorille, joiden elämässä Nukkumajoen matka voi olla ensimmäinen kerta kun he pääsevät niin kauniiseen ja rauhalliseen paikkaan. Sillä voi olla vain eheyttävä vaikutus nuoren, tai kenen tahansa paikalla kävijän elämään. Nukkumajoen leirikämppä tuleekin säilyttää kaupungin hallinnassa, jotta paikan hintataso onnistuttaisiin pitämään sellaisena että kaikki nuorisoryhmät voisivat sinne matkustaa. Kysymys on jakanut lautakuntaa pitkään.

Seutua koskevat suunnitelmat huolestuttavat minua. Matkailulle tultaisiin antamaan aiempaa suurempaa roolia. Kysyin, ovatko saamelaiset itse olleet miten vahvasti mukana suunnitelmissa. Yhteistyötä on kuulemma tehty kovasti, hyvä niin. Pyysin aluetta koskevat suunnitelmat nuorisolautakunnalle, jotta meillä olisi käsitys tilanteesta ja voisimme siihen ehkä vaikuttaa. Luontoarvot antavat liian helposti tilaa kaupallisille, eikä turismi ole omiaan vahvistamaan alueen perinteitä ja rauhallisuutta.

Lähistöllä on Saariselän matkailukeskus, ja sen tulisi mielestäni riittää (kaupallista) joulu- ja talvielämystä kaipaavalle matkaajalle. Inarin alueen kehittäminen tulee mielestäni tehdä luonnon ja saamelaisten ehdoilla. Siten Nukkumajoen kämpälle matkaavat voisivat edelleen nauttia rikkumattomasta rauhasta. Matkailulle on tilaa muuallakin.

Vasatokan nuorisokeskus on myös upealla paikalla Inarinjärven rannalla, ja oli kiinnostavaa kuulla paikallisen nuorisotyön monimuotoisuudesta, ja että Vasatokka on erityisen suosittu kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden keskuudessa. Se ei oikeastaan ole ihme, varmasti sana on levinnyt luonnonkauniista seudusta maailmalla. Seuraavaksi olisikin tärkeää viedä viestiä varsinkin Nukkumajoen kämpästä turkulaisille nuorten yhdistyksille ja järjestöille. Paikka on ehdottomasti kokemisen arvoinen.

Oli hienoa nähdä oikea talvi, täällä lumettomassa ja lämpimässä etelässä sitä osaa tosiaan arvostaa.

Tässä kuvia Nukkumajoen kämpältä sekä Joulupukin pajakylän poroja ja pieniä tonttuja. Lautakuntaporukka meni kokemaan myös Suomen pisimmän pulkkamäen. Minä kuvassa toinen alh.oik. Maisemakuvia en saanut vielä kehiin.

Hyvää Joulua!

Eva-Liisa Raekallio

Nukkumajoen kämpällä on hienoja hirsirakennuksia, tässä saunan reunalla

Joulupukin pajakylä

Joulupukin porot valmiina lähtöön

Petteri Punakuono

Pikkuisia joulutonttuja

Turun kaupungin nuorisolautakunta Suomen pisimmässä pulkkamäessä

Tässä tämän päivän Turun Sanomissa julkaistu mielipiteeni.

Nuorisotilaverkostoa kehitettävä nuori edellä

Koko Nummen seutu jää ilman nuorisotilaa, kun Kuuvuoren nuorisotila sulkeutuu vuodenvaihteessa. Saimme nuorisolautakunnan marraskuun kokoukseen kuntalaisaloitteen, jossa puolletaan nuorisotilan säilyttämistä alueella. Vetoomuksen on allekirjoittanut 242 henkilöä, lisäksi mukana ovat mm. Hannunniitun koulun vanhempaintoimikunta, Nummenmäen Pientalot ry sekä Itäharjun ja Kohmon omakotiyhdistykset.

Nuorisotilan säilymistä perustellaan sillä, että pelkästään Hannunniitun koulussa on 600 7-12 vuotiasta oppilasta, ja yläkouluikäisiä, 13-15 vuotiaita asuu alueella noin 350. On helppo huomata, että nuorisotilan tarve tulee lähivuosina vain kasvamaan. Kaupungin palveluverkko tulee näiltäkin osin joka tapauksessa pitää kattavana; päiväkotien, koulujen ja nuorisotilojen määrä on eräs tärkeimmistä tekijöistä kun lapsiperheet miettivät minne muuttaa.

Pidin marraskuun lautakuntakokouksessa lähtökohtana, että aloite etenee juuri tämän nuorisolautakunnan aikana. Kysyin tilanteesta joulukuun kokouksessa 13.12., selvitystyö jatkuu. Nummen ja Hannunniitun uusi nuorisotila on mahdollista saada jo olemassa olevista tiloista, esimerkiksi Katariinan koulun aamu - ja iltapäiväkerhokäytössä oleva tila voisi sopia iltaisin nuorten käyttöön myös.

Nuorisotilaverkoston kattavuus on toki Turkua isompi kysymys. Jos asiaa tarkastelee maakuntatasolla, koko Varsinais-Suomen alueella tulee luonnollisesti huolehtia siitä, että nuorella olisi aina mahdollisimman lyhyt matka nuorisotilaan ja sinne olisi helppo mennä yksin tai kaverin kanssa. Alaikäiset ovat julkisen liikenteen varassa, ja nuorisotilaan pitäisi toisaalta päästä nopeasti vaikka pyörällä. Kattava nuorisotilaverkosto tietää samalla nuorisotyöntekijöille lisää työpaikkoja.

Nuorisotilaverkoston kehittämisessä tulee aina mennä nuori edellä, ja kuntalaisten toivomusten ja aloitteiden rivakan etenemisen on aina oltava toiminnan lähtökohta.

Eva-Liisa Raekallio

Turun kaupungin nuorisolautakunnan jäsen (vas.)

Varsinais-Suomen Vasemmistoliiton piirihallituksen jäsen

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/3132212/Nuorisotilaverkostoa+kehitettava+nuori+edella 

Terveisiä nuorisolautakunnan kokouksesta 13.12.

Kokouksen asialistalla oli mm. sopimusavustuksista päättäminen, Halisten nuorisotilan avautuminen, Runosmäen monitoimitalon tarveselvityksen hyväksyminen, sekä strategisten ja operatiivisten sopimusten hyväksyminen.

Avustuksia nuorten yhdistyksille ja järjestöille myönnettiin jälleen, hienoa että niitä on haettu. Pidimme Saskan kanssa esillä sitä, miten tärkeää on se että avustukset todella kohdentuvat nuorten, alle 29- vuotiaiden yhdistyksille ja järjestöille.

On hienoa että Halisiin saadaan nuorisotila, olen menossa tammikuussa avajaisiinkin. Keskustelussa kuitenkin kytkettiin yhteen Halisten nuorisotilan avautuminen ja Kuuvuoren/Nummen nuorisotilan sulkeutuminen vuodenvaihteessa, niinkuin että "kaikkea ei voi saada, että jos jotain saadaan lisää, jostain pitää luopua". 

Itse lähdin siitä, että nuorten vanhemmilta viime lautakuntakokoukseen tullut toivomus Kuuvuoren/Nummen nuorisotilan jatkosta on otettava vakavasti. Kuntalaisia pitää kuunnella. Nuorisotilaan pitää olla nuorella aina mahdollisimman helppo ja lyhyt matka. 

Marraskuun kokouksessa Kuuvuoren nuorisotila-asia meni lisäselvitykseen, ja kysyinkin tänään, missä vaiheessa ollaan selvitysten kanssa, kovin paljoa ei ole tainnut tällä välin tapahtua, kun sain vastaukseksi vain että "selvitetään kyllä". Otin esiin mahdollisuuden löytää tila Katariinan koulun puolella olleesta tilasta, jossa on järjestetty aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaa.

Runosmäen monitoimitaloasiasta päätetään tammikuussa. Pyysin selvittämään siihen mennessä sen, miten turvataan se että tilaan suunnitellut toiminnot kuten juuri nuorisotila ja kirjasto palvelisivat käyttötarkoitustaan parhaalla mahdollisella tavalla. On todella hyvä, ettei nuorille tarvita väistötilaa muutostöiden ajaksi, näin ei nuorten eikä nuorisotyöntekijöiden arki muutu. 

Kun tiloja lähdetään yhdistämään, on vaarana että synergiaetujen hakemisessa menetetään kunkin toiminnan parhaat ja ominaisimmat piirteet. Minusta nuorten pitää voida touhuta vapaasti riittävän isossa ja hyvässä nuorisotilassaan, ja kirjastosta pitää saada hiljainen, rauhallisen keskittymisen mahdollistava tila. Tästä ei ole tarvetta tinkiä. 

Kirjastotoiminta ei kuulu meidän päätettäväksemme. Kiinnitin huomiota kuitenkin siihen keskustelussa ilmenneeseen näkökulmaan, että "kirjastoista ollaan muutenkin kehittämässä kaupunkilaisten vilkkaita kohtaamispaikkoja." Olen aina tässä kohtaa itse tuonut esiin sen, että me itse päätämme mihin suuntaan kirjastolaitos Suomessa kehittyy, on syytä  pitää huolta että kirjastot olisivat juuri hiljaisen ja rauhallisen keskittymisen paikkoja joissa saa halutessaan ja tarvitessaan ammattilaisen apua kirjan valintaan tai tietokoneella säätämiseen. Olen kirjoittanut aiheesta paljonkin. Kyse on luonnollisesti myös kirjastotyöntekijöiden työpaikoista.

Oli pakko kokouksessa ääneen ihmetellä strategisen sopimuksen kohdalla sitä, miten Turku tinkii pienipalkkaisten nuorisotyöntekijöiden lomarahoista, mutta satsaa samaan aikaan miljoonia teatterin remontin lisäkustannuksiin. Saman kaupungin sisällä kohdennetaan rahoitusta hyvin eri perustein ja selkeästi ihan eri arvoasteikolla. 

Muistutin, ettei kaupunginvaltuusto ollut suinkaan yksimielinen lisärahan myöntämisessä, ja siihen tulikin Kokoomukselta heti vastaus; minun toivottiin pysyvän nuorten asiassa. Sanoin siihen, että tämä on just nuorten asia. Miksi nuoriin ei Turussa panosteta, mutta jatkuvasti paisuviin remonttikustannuksiin kerta toisensa jälkeen uhrataan miljoonia ja taas miljoonia. Tämä on ehdottomasti kaikkien turkulaisten, nuortenkin asia. Muistutin myös, että lautakunta on se elin, jossa määritellään, mitkä nuortenpalveluiden asiat ovat merkittäviä ja jotka pitää käsitellä lautakunnassa. Virkamiesten työmäärää ei ole tarvetta näiltäkään osin kasvattaa.

Eva-Liisa Raekallio

Kasvatus- ja opetuslautakunnassa koettua 7.12.

Listallamme oli pääosassa sivistystoimen talouden tilanne loppuvuodesta -16 ja ensi vuonna 2017. Tämä vuosi menee miinukselle. Paljonko, sitä ei vielä tiedetä.

Kustannuksia on tullut tänä vuonna mm. siitä, että lapsien määrä on kasvanut varhaiskasvatuksessa lähes kolmella sadalla lapsella. Kunnallinen päivähoito ei ole pystynyt vastaamaan kysyntään ja palvelusetelien kustannukset ovat paisuneet yli rutkasti.

Valtuusto antoi budjettikokouksessaan lautakunnallemme ensi vuodeksi lisärahoitusta, mutta suureksi epäselvyydeksi jäi vielä se miten miljoonien loppuvaihe vaikuttaa ensi vuoden opetuksen eri sektoreilla.

Lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunta päätti pyytää kaupungin talousjohdolta selvityksen siitä, miten kilpailukykysopimuksen aiheuttama kustannussäästö toteutuu sivistystoimialalla siten, että henkilöstöä ei jouduta vähentämään säästötavoitteen saavuttamiseksi.

Pisa- selvitystä käsiteltiin myös jonkin verran kokouksessa. Huolestuttavaa on, että vaikka Suomi pärjää edelleen hyvin kv kouluvertailuissa, poikien taso alkaa olla jo huolestuttavasti tippunut tyttöihin verrattuna. Tähän saamme lisäselvitysten, kun lautakunnallemme järjestetään pyynnöstämme laajempi selvitystilaisuus Pisasta.

Listalla oli kaksi meidän ryhmämme selvityspyyntöä ja vastauksia niihin. Toinen koski elämänkatsomustiedon järjestämistä kouluissa ja toinen kouluvaalien aktiivisuutta. Näistä saa lisäinformaatiota parhaiten katsomalla lautakunnan pöytäkirjan.

Riikka Oksanen
Aki Haapanen
Kasvatus- ja opetusltk, Vas

Moi

Vipu järjesti 23.11. Animalian kanssa tilaisuuden Martin Kulttuuriolohuoneella ja Possukat kävivät siis vierailulla. Pääsimme siten mukaan videojoulukalenterin tekoon!!

Videot julkaistaan Animalian Turun alueosaston Facebooksivulla https://www.facebook.com/animaliaturku josta niitä voi jaella eteenpäin. Videot ilmestyvät nettiin 4.12. ja niitä voi sitten jaella eteenpäin!

Animalian Turun alueosasto pitää muuten kaikille avoimia kokouksia joka kuun ensimmäisenä maanantaina klo. 17.00 Turun keskustassa, Forum- korttelin eläinoikeuskeskuksessa.

Possuja Martin Kulttuuriolohuoneella 23.11.

Vipun eläinoikeusviikko sujui hyvin.

Tervetuloa eläinoikeusviikolle!

Vipun eläinoikeusviikko Martin Kulttuuriolohuoneella 23.-26.11.

Viikon aloittaa Animalian toiminnanjohtajan Mai Kivelän vierailu keskiviikkona 23.11., jolloin hän alustaa klo 18 alkaen aiheesta "Eläinten asema ruoantuotannossa- kohti parempaa tulevaisuutta". Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille. Tervetuloa ennen alustusta nauttimaan Kulttuuriolohuoneen kahvilan vegaanisista antimista!

Saman viikon lauantaina 26.11.  Kulttuuriolohuoneella pidetään vegekurssi klo 12-16, "Karjatonta paistia ja muita herkkuja", jolla opetellaan tekemään perinteisiä ruokia vegaanisina versioina. Kurssin vetää kokenut vegaanikokki Jari Kärkkäinen. Ruokalistalla karjattoman paistin lisäksi mm. käristystä nyhtiksestä ja härkiksestä, sekä riisipuuroa jälkkäriksi. Ilmoittautumiset osoitteeseen eraekallio@gmail.com viimeistään 23.11. Kurssimaksu 8 euroa maksetaan viimeistään 23.11. Viherpunainen vasemmisto ry:n tilille FI90 5710 9720 0691 04. 

Kumpikin tapahtuma järjestetään Martin Kulttuuriolohuoneella, osoitteessa Itäinen Pitkäkatu 49, Turku.

Terveisiä nuorisolautakunnan kokouksesta 3.11.

Kokouksessa oli esillä muun muassa vuoden 2016 talouden kolmas osavuosikatsaus. Kiinnitin huomiota pariinkin kohtaan katsauksessa. Siinä todettiin, miten nuorisopalveluiden toiminta on sopeutettu taloustilanteeseen. Tähän on katsauksen mukaan päästy mm. rekrytointeja viivästyttämällä, hankintoja vähentämällä ja keskittämällä sekä toimintatapoja yhdenmukaistamalla.

Osavuosikatsauksessa sanotaan, että taloustilanne ei ole vaikuttanut nuorten saamiin palveluihin. Tämä on erikoinen toteamus ottaen huomioon juuri edellisessä lauseessa todetun rekrytointien viivästyttämisen. Työntekijöitä on liian vähän, tilanteessa jossa nuoret ehdottomasti tarvitsisivat tukea ja toisaalta työntekijät vertaistukea.

Menoja karsitaan vastaamaan ennakoitua tulovajetta- lause on myös sellainen, joka herätti sekä Saskan että minun huomiota. Kun ei olla vielä edes varmoja siitä, miten suuri tulovaje lopulta on, ei mielestäni ole aiheellista puhua menojen karsinnasta.

Tässä tulee toki ottaa huomioon Turku-sopimus, josta Vasemmistoliitto tunnetusti jättäytyi pois jo sen solmimisvaiheessa.. Sopimuksen yksi tavoite oli nimenomaan johtaa kaupunkia kuten yritystä. Liiketalouden maailmassa on välttämätöntä pyrkiä menojen karsintaan ja suunnitella menojen vähentämistä pitkällä tähtäimellä. Kaupunki ei kuitenkaan ole yritys, eivätkä sen asukkaat asiakkaita.

Yrityssanasto on kulkeutunut osaksi tavallista julkishallinnon sanastoa, tästä on erinomaisena esimerkkinä osavuosikatsauksessa mainittu nuortenpalveluiden vieminen lähemmäs asiakkaita eli nuoria. On oireellista, että kun tästä puhuu, kukaan muu ei tunnu pitävän sitä ongelmana, emmekä Vasemmistoliiton edustajina saa kannatusta ajatuksillemme. Siinä juuri onkin hyvä syy pitää keskustelua yllä. Lautakunnan kokouksista ei kaupungin johtosäännön perusteella kirjoiteta keskustelupöytäkirjoja. Me kuitenkin käymme keskustelua joka tapauksessa ja siihen voi luottaa.

Lautakunta päätti myös viedä eteenpäin Saskan ja minun selvityspyynnön nuorisovaltuustovaaliasian edistämiseksi, sekä selvittää kuntalaisilta, muun muassa nuorten vanhemmilta saatua aloitetta Kuuvuoren ja Nummen nuorisotilakysymystä koskien. Korostin itse keskustelussa sitä, että aloitteeseen tulee vastata pikimmiten ja kertoa, että asia etenee vielä tämän lautakunnan aikana. Minusta se on ilman muuta lähtökohta.

Minulta pyydettiin taannoin piirin tavoiteohjelmaan nuorisoasiaa. Kuten kirjoitin vastauksessani, nuorella pitäisi olla aina mahdollisimman lyhyt matka nuorisotilaan. Kyse on paitsi nuoren turvallisuudentunteesta, myös nuorisotyön ammattilaisten työpaikoista. Kun on enemmän tiloja, tarvitaan useampia työntekijöitäkin. Syytä olisi muistaa myös välimatkojen lyhentäminen koko yhteiskunnan tasolla. Vaikka nuori ei voikaan omistaa ajokorttia, tulisi pitää huolta ettei nuoren olisi pakko muitakaan saastuttavia pitkän matkan kulkuvälineitä käyttää. Tältäkin kannalta nuorisotilaverkoston tiivistäminen on entistä tärkeämpää. 

Eva-Liisa Raekallio

Tässä vielä Turun Sanomissa 19.10. ilmestynyt kolumnini.

Raporttia kasvatus- ja opetuslautakunnan kokouksesta 19.10.2016

Kokouksen asialistalla oli Puolalan koulun remontin aikaisten väistötilojen järjestäminen. Asiaa alustamaan oli saapunut Puolalan koulun apulaisrehtori Kaisu Metsä-Tokila. Päätökseksi tuli pohjaesityksen mukaisesti se, että 1.-2.-luokkalaiset siirtyvät Topeliuksen kouluun ja 3.-6.-luokkalaiset Sepänkadulla sijaitsevaan koulurakennukseen. Keskustelua herätti se, että Topeliuksen kouluun mentäessä useat oppilaat joutuvat ylittämään vilkasliikenteiset Koulukadun ja Puistokadun, joten liikennejärjestelyihin tulee kiinnittää huomiota.
-
Kokous päätti myös linjata perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoimintaa niin, että toiminta järjestetään ensisijaisesti koulujen tiloissa ja hankinnat, jotka liittyvät aamu- ja iltapäivätoimintaan, rahoitetaan aamu- ja iltapäivätoiminnan budjetista. Uudisrakennushankkeissa huomioidaan aamu- ja iltapäivätoiminta jo hankesuunnitteluvaiheessa.
-
Esitys Syvälahden monitoimitalon valmistumisen jälkeen lakkautettavista kohteista (Lautturinkadun päiväkoti, Honkaistentie 74 parakit ja Wäinö Aaltosen koulutie 1-5 parakit ja Kukolan päärakennus) palautettiin uudelleen valmisteltavaksi.

Näiden lisäksi lautakunnalle esiteltiin positiivinen erityiskohtelun mallia eli positiivista diskriminaatiota Turun kouluissa.
• Positiivinen syrjintä, positiivinen diskriminaatio tai positiivinen erityiskohtelu on toimintatapa, jossa henkilöä tai ryhmää tuetaan erityistoimin, jos hän on ilman niitä vaarassa jäädä eriarvoiseen asemaan. 

Aki Haapanen
Riikka Oksanen

Turun Vasemmisto liikkeellä Silakkamarkkinoiden aikaan!

Vipu pitää Vasemmistoliiton telttaa Kauppatorilla Silakkamarkkinaviikonloppuna lauantaina 22. lokakuuta klo 10-14.

Tule paikalle puhumaan politiikkaa!

Silakkamarkkinoilla silloin ennen

Tiedote
14.10.2016
Julkaisuvapaa

VAS Andersson keräsi suomalaisten kokemuksia subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta:

Päivähoito-oikeuden rajaaminen ajaa perheitä ahdinkoon

Hallitus ajoi viime vuoden loppupuolella läpi subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamisen. Sen seurauksena kunnat ovat elokuun alusta lähtien voineet päättää varhaiskasvatusoikeuden rajaamisesta 20 tuntiin viikossa, mikäli vanhemmat eivät työskentele tai opiskele päätoimisesti. Rajaus koskee siten perheitä, joissa toinen vanhempi on esimerkiksi työtön tai kotona hoitovapaalla.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson keräsi sosiaalisen median kautta suomalaisten kokemuksia siitä, miten päivähoito-oikeuden rajaus vaikeuttaa tavallisten suomalaisten perheiden arkea. Anderssonille lähetetyt kokemukset ovat surullista luettavaa.

– Harva hallituksen linjaus hankaloittaa näin suoraan ihmisten arkielämää. Päivähoito-oikeuden rajaus vaikeuttaa paitsi perhe-elämän pyörittämistä, myös työnhakua ja keikkatöiden tekemistä. Rajaus lisää joustamattomuutta, eikä vastaa perheiden ja lasten todellisia tarpeita, Andersson sanoo.

Anderssonin keräämissä kokemuksissa oululainen odottava äiti kertoo tuntemuksistaan kahden lapsen hoitamisesta:

“Avomieheni jätti minut yllättäen kuukausi sitten, joten vauvan syntymän myötä minusta on tulossa 2 pienen lapsen yksinhuoltaja. Esikoispoikani päivähoito-oikeus kapenee vauvan myötä 20h/viikossa ja luulen, että mielenterveyteni ja kestävyyteni alkaa olemaan melkoisella koetuksella. Kokemuksesta tiedän sen vauvaelämän rankkuuden.”

Lahdessa rajaus on johtanut uusiin ryhmäjakoihin: 

“Vanhempainillassa selvisi, että työttömien lapset ovat omassa ryhmässä ja niillä ei ole esim. aamupiiriä, eivätkä hoitajat ehdi leikkiä/askarrella työttömien vanhempien lasten kanssa yhtä paljon kuin työssäkäyvien vanhempien lasten kanssa. Hoitajat selittivät sen sillä, että osa-aikaiset lapset on niin eri-ikäisiä että niille on vaikea keksiä yhteistä tekemistä.”

Akateeminen pätkätyöläinen odottaa kauhulla paluuta työelämään toisen lapsen syntymän jälkeen:
”Vaikeaa tulee olemaan yhtälö, jossa työpaikka (oletettavasti sijaisuus) selviää luultavasti muutaman päivän/viikon varoitusajalla, mutta ennen paikan varmistumista meillä ei ole mitään mahdollisuutta saada hoitopaikkaa pienemmälle pojalle eikä senkään jälkeen välttämättä samasta paikasta kuin isoveljelle. Ilman ko. rajausta pikkuveljen kanssa päiväkotiura voitaisiin aloittaa kevyenä laskuna ja paikka olisi jo jotenkin tuttu jos/kun minä saan yllättäen opettajan töitä. Käytännössä ko. rajaus blokkaa minulta lyhyempien sijaisuuksien tekemisen täysin.”

– Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen kirjoitti Helsingin Sanomissa (7.10.) varhaiskasvatuksen tärkeydestä, mutta unohti mainita, että nykyinen hallitus on heikentänyt sitä useilla päätöksillä. Päivähoito-oikeuden rajaamisen lisäksi ryhmäkokoja on kasvatettu ja ensi vuodelle on luvassa varhaiskasvatusoikeuden poistaminen esikoululaisilta. Grahn-Laasosen kirjoitus oli häikäilemättömän epärehellinen, Andersson sanoo.

– Subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta luopuminen rajoittaa perheiden valinnanvapautta varhaiskasvatuksen järjestämisessä. Perheet osaavat itse parhaiten arvioida, mikä varhaiskasvatuksen muoto ja pituus perheen elämäntilanteeseen sopii. Kaikille perheille on taattava elämäntilanteesta riippumaton kokopäiväinen varhaiskasvatus, Andersson vaatii.

Liitteenä Li Anderssonin sosiaalisen median kautta keräämiä suomalaisten perheiden kokemuksia subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen vaikutuksista. Perheiden yhteystietoja voi mahdollisia haastatteluja varten pyytää Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän tiedottajalta, p. 050 322 6554.

Lisätiedot:

Li AnderssonVasemmistoliiton puheenjohtaja
p. 09 432 3007

Perttu Iso-MarkkuVasemmistoliiton eduskuntaryhmän tiedottaja
p. 050 322 6554

---

Perttu Iso-Markku

Eduskuntaryhmän tiedottaja | Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä

Riksdagsgruppens informatör | Vänsterförbundets riksdagsgrupp

Parliamentary Group Press Officer | Left Alliance Parliamentary Group

puh. | tlf. | ph. +358 (0) 50 322 6554

perttu.iso-markku@eduskunta.fi

Ja tässä toinen Uusi Päivä-lehden artikkeli.

Onnen Fortunaa ei pidä myydä

Turku saa keskustaan uuden  ylpeyden aiheen, Onnen jumalattaren helmen, jos suunnitelma Fortunan pihakorttelista toteutuu.Tarkoituksena on luoda elävä kaupunkikulttuurin keidas kahviloineen, putiikkeineen ja avata se kaikenlaiselle luovalle toiminnalle muutenkin. Kortteli on ilman muuta Turun historian tärkein ja sen vuoksi sitä ei saa myydä pala palalta, vaan se tulee säilyttää ja korjata kaupungin omana, arvokkaana omaisuutena.

Fortunan historia kertoo menneistä vuosisadoista, asutuksen pystyttämisestä Aurajoen rannoille, hienostoporvarien puutarhakokeiluista, silloisesta kaupunkisuunnitelusta, seuraelämän ja myöhemmin kunnallisten palveluiden tyyssijasta.

Fortunakortteli sai nimettiin onnen jumalattaren mukaan siksi, että se säilyi 1827 suurpalossa ja Turun palon leviäminen pysähtyi juuri sinne. 

Suunnitelma sen korjaamisesta on kulttuuriteko. Idea korttelin kehittämisestä moderniksi helmeksi on loistava ja historialliset rakennukset komppaavat sitä mitä parhaiten.

On sääli, jos Turun  kaupunki ei pidä kiinni näin ylivoimaisen tärkeästä kohteesta ja korjaa rakennuksia ja pidä niitä itsellään. Turun vasemmistoliiton valtuustoryhmä esitti kesäkuussa kaupunginvaltuuston kokouksessa, ettei taloja myydä. Muut poliittiset ryhmät eivät tähän esitykseen lähteneet mukaan.

Olisi ensiarvoisen tärkeää nostaa tämä historiallinen kohde uudeksi ylpeyden aiheeksemme liiketoiminnan, matkailun ja kulttuurin jokirannassa.

Satsaus Fortunakortteliin ei ole liikaa vaan nimenomaan järkevää tulevaisuuden suunnittelua.

Riikka Oksanen

1.varavaltuutettu vas

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan varajäsen

Kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen

Tässä Turun Vasemmistoliiton tuoreessa Uusi Päivä-lehdessä julkaistu artikkeli.

Reilumpaa asuntopolitiikkaa Turkuun

Tilastokeskuksen mukaan vuokrat nousivat Turussa vuoden 2016 toisella neljänneksellä 2,4%. Kovinta nousu oli Vantaalla, jossa vuokrat nousivat 4,1%. Vuokrien nousu on hieman taittunut, vaikka onkin yhä vakaata. Asumistukea sai Turussa viime vuonna melkein neljännes koko väestöstä, n. 44 600 ihmistä.

Vuokrien noustessa ja pienituloisten määrän kasvaessa asumistuki on saajilleen välttämätön. Oikeistohallituksen politiikka takaa sen, että asumistukea tarvitsevien määrä jatkaa kasvuaan samalla kun tukea ollaan leikkaamassa.

Myös opiskelijoiden tilanne on entisestään vaikeutumassa ensi vuonna, kun opintotuen asumislisästä luovutaan. Hallituksen linjalle uskollisesti tämä rahoitetaan leikkaamalla nykyisistä tulonsiirroista. Ratkaisu toteutettaisiin siten, että yleisessä asumistuessa huomioitavien asumismenojen ylärajaa alennetaan pääkaupunkiseudun ulkopuolella kolmella prosentilla. 

Ratkaisua on perusteltu sillä, että asumistuessa olisi kyse yksityisten vuokranantajien ja kiinteistösijoittajien rahoittamisesta. Näkökulma unohtaa sen, että asumistuki on saajalleen tuikitärkeä taloudellinen apu. Vuokrien nousun aiheuttamiin ongelmiin olisi parempana ratkaisuna vuokrasääntelyn palauttaminen sekä asuntotarjonnan lisääminen, rakentamalla edullisia vuokra-asuntoja eri puolille kaupunkia.

Näin korjattaisiin osaltaan jokakesäistä ongelmaa, kun opiskelija-asuntoja ei nykyisellään riitä uusille opiskelijoille. Turkulaisten opiskelijoiden asuntotilannetta vaikeuttaa pidemmällä aikavälillä myös se, että Turussa sosiaalitoimi määrittää yksinasuvan kohtuullisiksi asumismenoiksi 460 e/kk, kun opiskelijalla summa on 252 e/kk.

Vuokralla asuvien elämää tulisi helpottaa nykyisen kurittamisen sijaan. Ansiotulokehitys, sekä eri tukimuotojen kuten työttömyysturvan, opintotuen sekä eläkkeen taso pitäisi huomioida vuokratasossa. Mitä vähemmän on varaa maksaa vuokraa, sitä enemmän pitäisi saada tukea. Varoja reiluun asuntopolitiikkaan kyllä on.

                                                                                                                                                          Eva-Liisa Raekallio

Kirjoittaja on Turun kaupungin nuorisolautakunnan jäsen

Tässä olemme Turun Kirjamessuilla päivystämässä lauantaina 1.10. uunituoreen esitteemme ja muiden Vasemmistoliiton matskujen kanssa. Messupiste on varsin Viherpunainen kuten kuvasta näkyy :) Kirjamessut kutsuivat myös tänään sunnuntaina. Todella kivaa, että väkeä riitti kojulla kumpanakin päivänä!

Vipulaiset päivystävät perjantaina alkavilla Turun kirjamessuilla, Turun Vasemmistoliiton ja piirin yhteisellä kojulla. Olemme siellä lauantaina klo 14-16 ja sunnuntaina samaan aikaan. Tavataan siellä!

Tässä minun ja Saska Heinon mielipide, joka julkaistiin Turun Sanomissa 22.9.2016.


Nuoretkin mukaan vaikuttamaan

Turussa pidettiin nuorisovaltuustovaalit viimeksi vuonna 2015. Kokonaisäänestysprosentti oli 45 prosenttia. Koulujen ja oppilaitosten äänestysprosentti oli alimmillaan kahdeksan, ja ylimmillään lähes 99 prosenttia. Toisista kouluista siis käyvät äänestämässä käytännössä kaikki, mutta on kouluja, joissa äänestäminen ei ole tapa.

Nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa, kun eriarvoisuus lisääntyy ja maahanmuuttajataustaisia oppilaita on entistä enemmän, on aiempaakin tärkeämpää tukea nuorten osallisuutta ja osuutta päätöksenteossa. Kouluihin ja oppilaitoksiin pitäisi viedä viestiä siitä, mihin äänestämisellä voi vaikuttaa ja miksi se on tärkeää.

Teimmekin aloitteen lautakunnan huhtikuun kokouksessa, että nuorisolautakunnalle tuodaan marraskuun kokoukseen 2016 mennessä lista yhtenäisistä käytännöistä, jotka vaalit järjestävien koulujen ja muiden oppilaitosten on toteutettava aiempaa tasaisemman äänestysaktiivisuuden saavuttamiseksi. Vastaus saatiin jo syyskuun kokoukseen 15.9.  

Vastauksessa todetaan, että vaalien ja erityisesti nuorisovaltuustovaalien tulisi olla näkyvä osa koulujen ja oppilaitosten demokratiakasvatusta. Olemme täysin samaa mieltä. Viime vuoden nuorisovaltuustovaaleista oli tiedotettu laajasti, mutta äänestysprosentti oli silti jäänyt alhaiseksi. 

Nuorisopalvelut suosittelevat keinona sitä, että kouluissa mentäisiin äänestämään opettajan johdolla oppitunnin aikana. Vastauksessa todetaan myös, ettei vaikuttaminen vain kiinnosta kaikkia ja tämä näkyy myös kuntavaaleissa. Käytäntöjä listattaessa ei oltu tartuttu äänestysprosentin eroavuuksiin. 

Pidämme ehdottoman tärkeänä, että nuorisopalvelut tekee voitavansa demokratiakasvatuksen edistämiseksi ja tarttuu kysymykseen. Kun tottuu äänestämään jo varhain, se on aikuisenakin luonteva tapa vaikuttaa. 

Turun kaupungin nuorisopalvelujen seuraaville vuosille tehdyn operatiivisen sopimuksen julkilausuttuna tavoitteena on nuorten aktiivisen kansalaisuuden edistäminen.  Sopimuksen kehittämisprojektina vuodelle 2017 listataan muun muassa nuorten ottaminen mukaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Toisaalta nuorisolautakunnan painopisteenä mainitaan nuorten yhdenvertaisuuden edistäminen ja osallisuuden lisääminen. Kaikki tämä kertoo siitä, että nuoret otetaan paperilla mukaan yhteiskuntaan. Seuraavaksi on konkreettisten toimenpiteiden aika.

Eva-Liisa Raekallio
Turun kaupungin nuorisolautakunnan jäsen (vas.)

Saska Heino
Turun kaupungin nuorisolautakunnan jäsen (vas.)

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/2785815/Nuoretkin+mukaan+vaikuttamaan

Tässä kuvia maanantain 19.9. Varsinais-Suomen Vasemmistoliiton ympäristöopintokerhon ja Turun Vasemmistoliiton yhdessä järjestämästä Vasemmalta-illasta. Siellä olivat alustamassa kansanedustaja, eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie sekä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen johtava asiantuntija Janne Suomela. Syyskuinen ilta Ruissalossa Saaristomeren rannalla oli tunnelmallinen ja onnistui hyvin.

Vipulaisia päivysti Turun päivänä 18.9. Mahdollisuuksien torilla jakaen Vasemmistoliiton matskuja, ja tietenkin reilua luomukahvia kauramaidon kera!

Vipulaisetkin Mahdollisuuksien torilla Turun päivänä 18.9. päivystämässä Turun Vasemmistoliiton kojulla. Nähdään!

https://fi-fi.facebook.com/events/1051813231592619/

Vasemmalta-ilta 19.9. "Saaristomeren ongelmat ja niiden ratkaisuehdotukset"

Tervetuloa Varsinais-Suomen Vasemmistoliiton ympäristöopintokerhon ja Turun Vasemmistoliiton yhdessä järjestämään Vasemmalta - iltaan maanantaina 19.9. Turun Ruissalon Ruisrantaan. 

Varsinais-Suomen elinkeino-ja ympäristökeskuksen johtava asiantuntija Janne Suomela on kutsuttu ulkopuolisena asiantuntijana kertomaan aiheesta  "Saaristomeren nykytila ja mitä sille on tehtävissä". Lainsäädännön asiantuntija, juristi, kansanedustaja ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie alustaa otsikolla "Lainsäädännön mahdollisuudet vesiensuojelussa". Mukana on myös piirin puheenjohtaja Kaisa Vallavuori.

Ilta alkaa klo 17 kahvilla ja omaehtoisella tutustumisella luonnonkauniiseen merenrantamaisemaan, alustukset alkavat klo 18. Keskustelun jälkeen on varattu aikaa vapaamuotoiselle illanvietolle. Omat grillattavat ja eväät kannattaa tuoda mukana.

Ilmoittautuminen viimeistään keskiviikkona 14.9. rajallisen tilan takia ympäristöopintokerhon ohjaajalle Eva-Liisa Raekalliolle osoitteeseen eraekallio@gmail.com, lisätietoja samasta osoitteesta.

Ruisrannan karttalinkki:
http://opaskartta.turku.fi/IMS/?layers=Opaskartta&cp=6702136,23450614&z=2&title=Ruissalon%20puistotie%20641%2C%20Turku

Ruisrantaan pääsee kätevästi myös bussilla nro 8, kannattaa jäädä pois Ruissalon kylpylän pysäkillä. Voit tarkistaa aikataulut tästä

http://www.foli.fi/sites/default/files/Linja%208_12.pdf

https://www.facebook.com/events/1398583073491526/

Terveisiä nuorisolautakunnan kokouksesta

Nuorisolautakunta kokoontui taas tänään kesätauon jälkeen. Ennen kokousta oli kahden tunnin seminaari, jossa käsiteltiin lautakunnan talousraamia vuosille 2017-2020 ja operatiivista sopimusta. Seminaarissa tulivat hyvin esiin ne ahtaat ja tiukat raamit, joiden sisällä pitäisi pystyä toimimaan.

Valtionosuuksien leikkauksia pidetään perusteena kaupunginvaltuuston jo hyväksymille leikkauksille, joita siis vain käytännössä Vasemmistoliitto vastusti. Mehän Saskan kanssla olimme julkisestikin toukokuussa Turun Sanomissa vedonneet valtuustoon nuorisotoimeen kohdistuvien leikkausten osalta, ei tuottanut tulosta.

Todelliset madonluvut käydään läpi syyskuussa. Otin kokouksessa esiin sen, mitä olen aiemminkin pitänyt esillä; se, mihin rahaa ollaan valmiita käyttämään, kertoo selvää kieltään siitä, mitä kaupungissa arvostetaan. Esimerkiksi kiinteistötoimessa jatkuvasti ylittyvät remonttibudjetit ollaan enemmän kuin valmiita maksattamaan kaupunkilaisilla, hyvänä esimerkkinä vaikka Turun kaupunginteatterin remontti jonka tarkka valmistumispäivämäärä ei edes ole tiedossa. Mutta annas olla kun on puhe nuorisotyöstä, kyllä ollaan valmiita leikkaamaan...

Toisaalta pidän erikoisena suunnitelmia erillisten nuorisotilojen kävijämääriä seuraavien  rannekkeiden käyttöönottamisesta. Onko kyse keinosta jolla oikeutettaisiin vähällä käytöllä olevien nuorisotilojen lakkauttaminen. Kaikkia tiloja tarvitaan ja niitä pitää siis rakentaa lisää. Onneksi tätä ei lähdetty lautakunnassa vahvasti ajamaan. Painotinkin, etten näe rannekkeita minään kärkihankkeena, vaan että tulisi keskittyä nuorisotyön arkeen.

Minusta on niin, että jos nuorisolautakunnan toiminnan tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua, tämän tulisi näkyä kaikessa. Tänä päivänä lasten ja nuorten eriarvoistumisen ja syrjäytymisen ehkäisyn pitäisi olla niitä tärkeimpiä asioita, ja kaikin keinoin tulisi varmistaa että siihen riittää resursseja.

Tähän liittyen minusta kaikessa nuorisotyössä tulisi pyrkiä toiminnan pysyvyyteen ja säännöllisyyteen. Nuorisotiloja pitäisi mielestäni rakentaa lisää ja sinne palkata nuoriso-ohjaajia ja vakinaistaa virkoja. Myöskin pidän esimerkiksi Turun ylpeyttä, Rock Academy- hanketta todella hyvänä ja kehittämisen arvoisena.

Se on ollut hyvin tärkeässä roolissa tarjoamalla mielekästä ja omannäköistä tekemistä nuorille, joita muunlainen nuorisotyö ei tavoita. Sen jatko tulisi turvata. 

Kuulimme nuorisotoimen kesän aktiviteeteista, oli todella kivaa tietää miten paljon erinäköistä ja monipuolista toimintaa on.Nuokkaribiili on esimerkiksi liikkunut ahkerasti ympäri kaupunkia ja saanut palstatilaakin mediassa.Nuorten työpaja Fendarin kesätoiminta on samaten ollut vilkasta,

he tekivät kesäretken Vepsään 13.6. ja varmistin vielä kokouksessa että kaikki osallistujat olivat olleet nuoria, eivätkä esim ohjaajia. 

Minusta pitää olla just näin, että nuoret saadaan mukaan myös saaristoretkelle :) Palstaviljely Fendarin lähialueen puistossa on ollut samoin menestys, ainakin mitä kuulimme virkamiehiltä. Olisi kivaa kuulla nuortenkin näkemyksiä. Alleviivasin kokouksessa sitä miten tärkeää toimintaa juuri palstaviljely nuorillekin on, se opettaa omavaraisuuteen ja osaltaan tukee ekologista elämäntapaa.

Eva-Liisa Raekallio

Hyvää kesää! Kesällä voi Turussa eritoten nauttia kulttuurista, vaikkapa käymällä Jonni Saloluoman kuratoimassa näyttelyssä " Mansikkapaikka" Wäinö Aaltosen museossa.

Turun kaupungin taidekokoelmista koottu Wäinö Aaltosen museon kesänäyttely Mansikkapaikka käsittelee nostalgiaa ja paikan merkitystä: muistin katoavaisuutta ja muistojen häilyvyyttä, tuskaa siitä miten kaikki muuttuu.


 http://www.turku.fi/node/85346

Vipun jäsenilta ke 1.6. 

Vipun kesä alkaa jäsenillemme ja muille toiminnastamme kiinnostuneille järjestettävällä tapaamisella keskiviikkona 1.6. klo 17. Illan ohjelmassa on ensin keskustelua puoluekokouksesta, päivänpolttavasta politiikasta sekä ViPun toiminnasta. 

Alustajina toimivat ViPun puheenjohtaja Riikka Oksanen, puoluekokousedustaja Oulun puoluekokouksessa, sekä Wellu Koivisto, nykyisen puolevaltuuston jäsen. Loppuilta onkin sitten vapaamuotoista seurustelua, saunomista ja grillaamista.

Lisätietoja tilaisuudesta on lähetetty jäsenillemme sähköpostilla, jos sinulla on kysyttävää, otathan yhteyttä!

Lue tiedote ePressi.comissa Tutustu kansalliseen kaupunkipuistoon pyöräillen 5.6. Tiedote. Julkaistu: 23.05.2016 klo 14:41 Turun kiinteistöliikelaitos Turun kansallinen kaupunkipuisto täyttää kolme vuotta sunnuntaina 5.6. Juhlan kunniaksi kaupunki järjestää opastetun pyöräretken kaupunkipuiston halki. Retki alkaa Kuralan kylämäestä ja päättyy Linnan puistoon. Pyöräilytapahtuma järjestetään yhteistyössä Metsähallituksen ja Aurajokisäätiön kanssa. Opastettu retki tehdään omilla polkupyörillä ja matka kestää noin kolme tuntia. Välietapeilla on tapahtumassa mukana olevien järjestäjien infopisteitä. Mukaan voit liittyä myös matkan varrelta tai tutustua reittiin itsenäisesti. Varustaudu sään mukaan ja ota halutessasi matkaeväät reppuun. Muista ottaa juomapullo mukaan! Retken ohjelma: LähtöKuralan kylämäki klo 10.00 Pyöräretken lähtö Kuralan kylämäen infopisteeltä. Alueen esittely, 15 min. Kylämäki avoinna 10–18 Matkalla Virnamäen alueen esittely Halisten koski klo 10.40Aurajokisäätiön infopiste ja Aurajoen opastuskeskus Myllärintalo avoinna 10.30–12.00 Koroistenniemi klo 11.15Metsähallituksen infopiste Koroistenniemen historiasta avoinna 11–12.30 Lönnrotinpuisto klo 11.50Kulttuurikuntoilun keskuspuisto Infopiste kulttuurikuntoilusta avoinna 11.50–13.00 Pyöräillään jokirantaa – Aurajoen sillat Turun linna klo 12.30Linnan puisto-opastus Ilmoittautuminen 2.6. mennessä osoitteessa: https://www.lyyti.in/Kansallisen_kaupunkipuiston_pyoraretki_1775 Kansallinen kaupunkipuisto on kulttuuri- ja luonnonmaisemien sekä virkistysalueiden laaja kokonaisuus. Kaupunkipuisto tarjoaa asukkaille ja vierailijoille mahdollisuuden monen tyyppiseen virkistäytymiseen. Puistossa voi oleilla, viettää piknikkiä, liikkua kävellen, pyöräillen tai meloen ja tutustua kulttuurikohteisiin. Kansallinen kaupunkipuisto on ihmistä ja luontoa varten. Se tarjoaa luonnon levollisuutta kaupungin sykkeessä. Turun kansallinen kaupunkipuisto on perustettu vuonna 2013. Lisätietoa Ylläpitopäällikkö Mari Helin, Kiinteistöliikelaitos, puh. 050 3242 506 Reitti löytyy www.citynomadi.fi -sivuston Commynity-reiteistä hakusanalla Kansallisen kaupunkipuiston pyöräilyreitti. Reittikartta liitteenä (pdf)    Liitteet Kkp pyöräretkikartta.pdf

Rekkaliikenne kielletään Turun ydinkeskustasta kesäkuusta lähtien. Humalistonkadun pyörätien valmistuminen on myös lähempänä kuin koskaan aiemmin. Vipu kirjoitti aiheesta jo lokakuussa 2014. Tässä Turun Sanomissakin julkaistu mielipide, alkuperäisessä muodossaan.

Liikennesuunnittelussa tarkasteltava kokonaisuutta

Vihreiden Jukka Vornanen ja Niina Ratilainen peräänkuuluttivat Humalistonkadun pyörätien pikaista rakentamista Turun Sanomissa 12.10.2014, ja toivoivat myös muista puolueista kannatusta suunnitelmalle. Pyöräyhteyttä on puuhattu jo 1980-luvulta alkaen. Viherpunainen vasemmisto ry jakaa Vornasen ja Ratilaisen huolen rakennustöiden viivästymisestä vuosien varrella.

Humalistonkadun pyöräily-yhteys, joka kulkee keskustan läpi pohjois-eteläsuunnassa, jäi mielestämme aivan tarpeettomasti kesken vuonna 2012 silloisessa ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa pyydettyjen autopaikka- ja parkkipaikkaselvitysten vuoksi. Nyt sen kiireellisyys on jo huutavaa luokkaa. Sujuva yhteys pohjoiseen Turun ydinkeskustasta on puuttunut aivan liian pitkään.

Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmassa 2010 ydinkeskustaan on kaavailtu tehtäväksi uudet pyöräily-yhteydet Puutarhakadulle, Humalistonkadulle ja Yliopistonkadulle. Syyskuussa valmistui uusin suunnitelmaa, jonka mukaan Humalistonkadun pyöräyhteys voidaan toteuttaa pyöräteiden ja -kaistojen yhdistelmänä niin, että autoliikenteen kaistojen määrä pysyy ennallaan ja pysäköintipaikoistakin häviää vain pieni osa.

Viherpunainen vasemmisto ry katsoo, että uusin suunnitelma on hyvä alku. Tässä on tärkeää ottaa huomioon myös se, että yhtenäinen pyörätie on pyöräilijälle pyöräkaistaa tai erilaisia yhdistelmiä turvallisempi. Olemme samaa mieltä siitä, että Humalistonkadun pyörätie parantaa merkittävästi työmatkapyöräilyn edellytyksiä ja yhdistää rautatieaseman osaksi toimivaa keskustan pyöräverkkoa.

Korostamme lisäksi, että yhdistettäessä rautatieasemaa osaksi keskustan pyöräverkkoa tulee huomioida myös Ratapihankadun liikennekokonaisuus. Tällä hetkellä kadulla kulkee paljon rekkoja, ja liikenneturvallisuus, myös pyöräilijöille, edellyttää raskaan liikenteen poistamista alueelta. Toisaalta liikenneturvallisuuden ja yleisen asumisviihtyvyyden kannalta on oleellista ensi vaiheessa laskea autojen nopeusrajoituksia koko keskusta-alueella ja pyrkiä autoilun vähentämiseen.

Vasemmistoliitto jäi yksin kiinteistöliikelaitoksen johtokunnassa 15.10. puolustamaan Ratapihankadun turvallisuutta. Vasemmistoliiton kaksi edustajaa johtokunnassa esittivät, että raskas liikenne poistetaan Ratapihankadulta niin pian kuin se teknisesti on mahdollista. Esitys hävisi äänin 11-2.

Viherpunainen vasemmisto ry pitää keskustan pyöräverkoston rakentamisessa keskeisenä, että ratkaisut toteutetaan kokonaisuutta ajatellen. Raskas liikenne ei kuulu kaupungin keskustaan varsinkaan tilanteessa, jossa kaupunkisuunnittelua tulee Turussakin kehittää ekologiseen suuntaan, pyöräilyä ja jalankulkua tukevaksi.

Riikka Oksanen,
Puheenjohtaja
Viherpunainen vasemmisto ry
Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunnan jäsen 2001-2012
1. varavaltuutettu

Eva-Liisa Raekallio
varapuheenjohtaja
Viherpunainen vasemmisto ry
Turun kaupungin kiinteistöliikelaitoksen johtokunnan varajäsen

Toriparkki jäi pöydälle seuraavaan valtuuston kokoukseen, 30.5 asti. Vasemmistoliitto vastusti nuorisolautakunnan, kasvatus-ja opetuslautakunnan sekä kulttuurilautakunnan säästöjä, linja siis piti kaupunginhallituksesta lähtien, mutta hävisi äänestyksissä. Sipilän hallituksen leikkauslinja näyttää tehokkaasti ulottuvan myös paikallistasolle.

Tänään Turun kaupunginvaltuustossa päätetään toriparkista. Myös esimerkiksi nuorisotoimen säästöt listalla. Tässä alla Antti Lehtisen tekemä toriparkkijuliste, sitten nuorisolautakunnan Vasemmistoliittolaisten ja demareiden yhdessä tekemä kannanotto säästöistä! Meni läpi Aamusetissa.

http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/mielipide/mielipide-nuorisotyohon-kohdistuvat-leikkaukset-heikentavat-palvelutasoa

Nuorisotyöhön kohdistuvat leikkaukset heikentävät palvelutasoa

Kannanotto, vapaa julkaistavaksi heti

Turun kaupunginhallitus on kokouksessaan 29.3. lähes yksimielisesti esittänyt kaupunginvaltuustolle yhteensä 300 000 euron leikkauksia nuorisolautakunnan vuoden 2016 talousarvioon. Hallituksen päätökseen jätettiin eriävä mielipide.

Kaupunginhallituksen mukaan nuorisolautakunta voi sopeuttaa menojaan joko tuloja kasvattamalla tai leikkauksin. Tulojen kasvattaminen voi perustua joko ulkoisen rahoituksen lisäämiseen tai asiakasmaksujen nostoon. On epävarmaa, onko nuorisolautakunnan mahdollista saavuttaa tavoitetta tuloja nostamalla vielä vuoden 2016 aikana. Näin ollen vaihtoehdoksi jääkin menoista supistaminen. Lautakunnalle ei ole esitetty, miten sopeutus toteutetaan vielä vuonna 2016 vähentämättä työvoimaa tai tiloista luopumatta. Me allekirjoittaneet pidämme sopeutustavoitetta kohtuuttomana. Osittaisinakin leikkauksina tehtävät sopeutukset vaarantavat Turun nuortenpalvelut ja kaupungin strategiset, nuorisotyöhön liitetyt tavoitteet.

Nuorisolautakunta ja nuortenpalvelut ovat hoitaneet talouttaan viime vuosina esimerkillisesti. Talousarviot on alitettu ja kaupungin henkilöstö on osoittanut valmiutensa joustaa vaikeina aikoina. Määräaikaisista työsuhteista on luovuttu, investoinneista on supistettu ja tiloista karsittu. Nuortenpalvelut ovat pysyneet hyvin annetussa henkilöstötavoitteessa, joka on nykyisellään hyvin kireä. Samaan aikaan nuortenpalvelut ovat saaneet paljon kaupungin ulkopuolista rahoitusta ja Seikkailupuisto, yksi Varsinais-Suomen suosituimmista matkailukohteista, on rikkonut tulo- ja kävijäennätyksiään.

Mikäli kaupunginhallituksen esittämät sopeutukset hyväksytään muutoksitta, on vaarana, että kaupunki joutuu luopumaan nuorisotaloista ja -tiloista. Hyvistä tiloista ja niissä järjestettävästä nuorisotoiminnasta luopumalla kaupunki heikentää nuorisotyön mahdollisuuksia ongelmien ennaltaehkäisyyn. Nuorisotyö on edullinen ja tehokas tapa muun muassa syrjäytymisvaarassa olevien auttamiseen. Tästä työstä leikkaamalla kartutetaan nykyisille ja tuleville sukupolville koituvaa laskua.

Kaupunginhallituksen esitysten toteuttaminen on vaikeaa myös nuortenpalveluiden nykyisten vuokrasopimusten puitteissa. Tiloista ei yksinkertaisesti ole mahdollista luopua vuoden 2016 aikana, kun niissä olevat vuokrasopimukset velvoittavat pysymään niissä kuuden kuukauden irtisanomisajan verran.

Me nuorisolautakunnan Vasemmistoliittoa ja SDP:tä edustavat jäsenet esitämme kaupunginhallituksen esitystä käsittelevälle kaupunginvaltuustolle, että se valmistelee sopeutusesityksensä uudestaan ja pohtii vakavasti keinoja, joilla nuorisotyön tulevaisuus Turussa turvataan palveluista karsimatta. Vaikka kaupunginhallituksessa onkin esitetty, ettei sopeutustavoite vaaranna nuortenpalveluita, on pelkona, että esitetty sopeutus kohdistuu juuri Turun nuoriin. Vaikka 300 000 euroa voikin kaupungin mittakaavassa olla pieni raha, on se nuorisotyölle merkittävä summa. 

Pieneltä tuntuvalla leikkauksella voidaan saada aikaan iso vahinko. Vaikka kaupunginhallitus onkin perustellut sopeuttamisesitystään sillä, ettei se vaarantaisi nuortenpalveluita, ei hallituksessa ole esitetty, miten sopeutus voitaisiin toteuttaa ilman henkilöstövähennyksiä tai tiloista luopumisia. Mikäli lautakunnan päätettäväksi tuodaan talousarvion supistamisen seurauksena esitys henkilöstön irtisanomisesta tai nuorisotilojen määrän vähentämisestä, tulemme vastustamaan esityksiä lautakunnassa jyrkästi.

Saska Heino, nuorisolautakunnan jäsen (vas.)

Eva-Liisa Raekallio, nuorisolautakunnan jäsen (vas.)

Petra Peltonen, nuorisolautakunnan varapuheenjohtaja (sd.)

Oussama Yousfi, nuorisolautakunnan jäsen (sd.)

Kati Saarinen, nuorisolautakunnan jäsen (sd.)