Laadunvalvonta, palvelualoite ja päivähoito

Peruspalveluiden ulkoistamisen kielessä puhutaan laadusta, joka pitää hinnan lisäksi huomioida kun tehdään tarjouksia palveluntuottamisdiileistä. Erotuksena huutolaiskauppaan laatu kilpailutuksen osana merkitsee, ettei pelkästän hintaan vedoten voida tuottaa kaupungin omia palveluja korvaavia palveluita vaihtoehtona kilpailutuspöytään.Päiväkotien yhteydessä laatu tarkoittaa mm. ryhmäkokoja, pysyvyyteen liittyvää turvallisuutta ja henkilökunnan koulutuksen asianmukaisuutta.

Laatu maksaa, laadusta tinkimällä voi tehdä menoihin leikkauksia.

Laatukriteerit ovat esitetty kilpailutuksen yhteydessä. Niihin kuitenkin liittyy vakuutustoiminnasta tuttu ns. moral hazard-ilmiö. Kun sopimus on tehty, osapuoli voi muuttaakin toimintaansa ja heikentää laatua. Jatkuvasta laadusta varmistuminen perustuu laadun jonkinlaiseen tarkkailuun. Vanhemmat eivät voi olla koko ajan kurkkimassa aidan yli ja ottaa kokonaisvastuuta valvonnasta vaan seuranta joka tapauksessa lankeaa julkisen sektorin tehtäväksi. Valvonnasta syntyy kuluja, jotka menevät kunnan rahoista.

Palvelualoite terminä tarkoittaa esim. Ruotsissa käytössä ollutta mallia, jossa yksityinen palveluntuottaja katsoo julkista sektoria ja ilmoittaa voivansa tehdä jonkin asian paremmin ja halvemmalla. Tällöin kunnan on yksityistettävä tämä osa omaa palveluaan. Ongelmaksi muodostuu muiden vastaavien sivukulujen lisäksi laadunvalvonnasta aiheutuvat kulut, jotka jäävät kunnalle.

Markkinat toimivat vain jos kauppaosapuolet ovat tasa-arvoisia tiedollisesti. Päivähoidon ulkoistamisessa tiedon jatkuvaan hankintaan menee kunnalta kuluja. Palvelualoite torjuttiin Helsingissä, mutta Turussa saattaa Turku-sopimuksen siipien alla käydä toisin. Kun tämän mekanismin kautta aina vain uusia ja uusia palveluita ulkoistetaan, laadunvalvonnan rooli ja kustannukset kasvavat. Briitta Koskiaho teoksessaan Hyvinvointipalvelujen tavaratalossa (Vastapaino 2008) tekee huomion Englannista, joka on yksityistämisessä Suomea edellä, että valvontaan tarvittava byrokratia syö kaikki lyhyen ajan säästöt, jota tällaisella kilpailutuksella saadaan aikaan.

ps. Professori emerita Briitta Koskiahon kirja on miellyttävästi kirjoitettu asiapitoinen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistamisesta Englannissa, Suomessa ja Ruotsissa. Kannattaa lukea!

Viherpunaisen vasemmiston tulevan vuoden toiminnan suunnittelupalaveri pidettiin 16.1

  

Viherpunaisen vasemmiston tulevan toiminnan suunnittelukokous pidettiin 16.1 Martin kulttuuriolohuoneella. Osallistujia oli paikalla mukavasti: jos taaperoita ei lasketa mukaan paikalla oli puolentoista kymmentä henkilöä.

Kokouksen annista: Vipun toiminnan keskiössä on ollut ympäristö- ja kaavoitusasiat, joiden seurantaan jatkossakin paneudumme huolella. Laajennamme kuitenkin huomiotamme myös enenevissä määrin muille sektoreille ja otamme kantaa punavihreästä näkökulmasta mm. työllisyyspolitiikkaan, ihmisoikeuksiin ja peruspalveluihin. Keskitymme myös osaltamme turvaamaan Vasemmistoliiton paikallista ruohonjuuritason aktiivisuutta ja yhteistyötä vaalien välillä. Tällaisella aktiivisuudella pidetään yllä kestävä kannatuspohja.

Viherpunainen vasemmisto ry kannattaa Eva-Liisa Raekalliota kunnallistoimikunnan varainhankintajaoston puheenjohtajaksi. Hänellä on tarvittavat motivaatio, kokemus ja taidot tämän jaoston toiminnan polkaisemiseksi käyntiin. Järjestöjaoston puheenjohtajaksi pidämme erittäin hyvinä vaihtoehtoina Misha Dellingeriä ja Jari Suomista.

 Hivuttamalla hyvä tulee?


119 kansanedustajaa on allekirjoittanut lakialoitteen lukukausimaksuista EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille korkeakouluopiskelijoille. Kyseessä on jälleen eräs linkki pitkässä ketjussa, jonka selkeänä päämääränä on mielestäni suomalaisen maksuttoman korkeakoulutuksen perinteen lopullinen rikkominen.

Lakialoitteessa mainittu korkeakoulutuksen mahdollisuuksien tasa-arvo siis riippuu opiskelijan kansallisuudesta. En ihmettelisi lainkaan, vaikka jonkin ajan päästä viriäisi keskustelu epätasa-arvoisen tilanteen korjaamisesta kaikkien, myös suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden lukukausimaksuilla.

Taustalla on vuoden 2009 kesällä hyväksytty yliopistolaki sekä yleisemmin jo pitempään jatkunut yliopistojen rahoituksen heikentäminen. Lakia vastustettiin voimallisesti  yliopistojen virallisten etujärjestöjen ulkopuolella. Toimin tuolloin itse valtakunnallisen Opiskelijatoimintaverkoston Turun yhdyshenkilönä; eli mm. organisoin seminaarin ja mielenilmaisun samanaikaisesti muiden yliopistokaupunkien toimijoiden kanssa helmikuussa 2009, lähes tasan neljä vuotta sitten.

Mikäli sivistysyliopiston purkamisprosessi ja suomalaisen akateemisen maailman viimeaikainen myllerrys kiinnostaa, kannattaa perehtyä tähän kirjaan. Kirjoitan siinä itsekin Turun kamppailuista.

http://www.tutkijaliitto.fi/index.php?page=shop.product_details&flypage=shop.flypage&product_id=155&option=com_virtuemart&Itemid=26

Julkinen keskustelu aiheesta tulee jatkumaan toivottavasti vilkkaana ja hedelmällisenä. Oma mielipiteeni aiheesta julkaistiin Turun Sanomissa jo tänään, lähetin sen lehteen viime viikon tiistaina 8.1. Mielipide löytyy täältä

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/438632/Maksuttoman+korkeakoulutuksen+puolesta+taisteltava

Alustan lukukausimaksuista ja kansainvälisyydestä 7.3. Kauppakorkeakoulun Mercatorilla osana yliopiston Vihreän Vasemmiston järjestämää keskustelusarjaa Yliopisto, ylioppilaskunta, yhteiskunta. Sarja jatkuu seuraavan kerran jo ensi torstaina 24.1.! Vipulaisia alustajia on useampia :)

http://www.facebook.com/events/162430090566688/permalink/172013639608333/


Eva-Liisa Raekallio