Vipun uudet upeat vaaliteesit julkaistu!!
Ne löytyvät tästä blogista, klikkaamalla linkkiä oikeasta yläkulmasta.
keskiviikko 29. maaliskuuta 2017
Kuntavaalit alkoivat tänään-
Vipulaisten ehdokkaiden esittelyjä
Kunnallisvaalien ennakkoäänestys alkoi tänään keskiviikkona 29.3. ja päättyy 4.4. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 9.4.
Luonnon ja ihmisten puolustaja
Wellu Koivisto on merimies, jolla on takanaan tuhansia
meripäiviä. Hän on työskennellyt vuosia useissa kansalaisjärjestöissä niin
ympäristön, ihmisoikeuksien kuin rauhankin puolesta. Wellu on ollut mukana
Turun kunnallispolitiikassa jo kymmenen vuotta.
40 Wellu Koivisto |
Wellu on toiminut laivoissa kansimiehenä, ja
edennyt monessa pestissä keittiön ja konehuoneen kautta
aina kippariksi asti. Wellu tunnetaan Estellen ja Aputehtaan puuhamiehenä,
ja on Wellu ollut aktiivinen Greenpeacessäkin. Hän on osallistunut monena
vuonna Ship to Gaza- purjehdukselle, viimeksi kesällä 2015. Ihmisoikeuksien
turvaaminen on saanut Wellun yhä uudestaan merelle: "Viimeksi kuljetimme
palestiinalaisille lääkkeitä ja elintarvikkeita", hän kertoo.
Wellu pyydettiin aikoinaan ehdokkaaksi
kuntavaaleihin, hän on tällä hetkellä Turun kaupunginvaltuustossa
varavaltuutettuna, ja kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan jäsen.
Sieltä hänellä on usean vuoden kokemus. Wellu vaatii
Turkuun asukaslähtöistä ja ympäristöystävällistä kaavoituspolitiikkaa:
"Kaavoituksesta ja
rakentamisesta päätettäessä pitää kuunnella asukkaita ja asiantuntijoita.
Luontoarvojen ja kulttuurihistoriallisen perinnön säilyttäminen on lähtökohta", hän linjaa.
Wellu sanoo, että uusiutuvaa energiaa on
painotettava jo kaupunkisuunnittelusta ja kaavoituksesta lähtien:"Kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen
monopoliasema antaa kaupungille mahdollisuuden vaatia uusiutuvien energiamuotojen
käyttöä uudis- ja korjausrakentamisessa", hän toteaa.
Turun kaupungilla pitää Wellun mukaan olla
riittävästi edullisia vuokra-asuntoja eri puolilla kaupunkia:" Kunnallisten vuokra-asuntojen rakentaminen
laskee asumisen hintaa lisäämällä tarjontaa, ja antaa työtä", hän sanoo. Wellu laskisi
kaupunginvaltuutettuna Turun omistamien vuokra- asuntojen
vuokratasoa ja helpottaisi luottotietonsa menettäneiden mahdollisuuksia saada
asunto.
Wellu sanoo, että poliittinen aktiivisuus on
ollut osa omaa elämää pienestä pitäen. Hänelle tärkeät arvot kuntapolitiikassa
ovat samat kuin aina: ympäristön ja ihmisen puolustaminen. "Niin luonto kuin ihmisetkin tarvitsevat
puolustajansa", Wellu
päättää.
Maaseudun ja kaupungin kasvatti
Veikko Korhonen on toiminut Turun Vasemmistonuorten
puheenjohtajana ja on edelleen aktiivinen Vasemmistonuorissa. Hän opiskelee
tällä hetkellä korjausrakentamista, ja keskittyy opinnoissaan
perinnerakentamiseen.
Käytännönläheinen vapaaehtoistyö on Veikolle
tärkeää, hän on esimerkiksi korjannut paljon polkupyöriä polkupyöräkirpparilla.
"Polkupyörien korjaaminen ja
kunnostaminen tulee kalliiksi pienituloiselle, ja pyörä on monelle ainoa
kulkuneuvo", Veikko
valottaa omaa motivaatiotaan. Veikon mukaan on järkevää jakaa tietoa ja auttaa
muita ihmisiä kunnostamaan pyöriä itse. Hän edistäisikin
kaupunginvaltuutettuna nimenomaan pyöräilyä ja joukkoliikennettä.
Veikko on ihminen joka tarttuu toimeen, hänelle
mikään yhdistys- ja järjestötoiminta ei ole vierasta. "Olen tehnyt Vasemmistonuorissa kaikenlaista
talkooremonteista liittokokousedustajan hommiin", hän kertoo. Veikko on nyt varajäsenenä
Varsinais-Suomen Vasemmistonuorten hallituksessa, ja on myös koko maan
Vasemmistonuorten hallituksen varajäsen.
Veikko innostui poliittisesta vaikuttamisesta
alun pitäen seitsemän vuotta sitten, Maksuton koulutus 2010- mielenosoituksessa:
"Siitä sain kipinän tutkia
asioita, ja koulutus ja julkinen liikenne tuntuivat heti oikeilta", hän kertoo ja sanoo, että
kansansivistys lähtee yleisesti laadukkaasta koulutuksesta, ja
kaikille ilmaisesta ja saavutettavasta kirjastolaitoksesta. Veikko kritisoi
toisen asteen ja ammatillisen koulutuksen leikkauksia:" Ne jättävät vastuun oppimisesta opiskelijoiden
harteille, opetuksesta leikkaaminen ei opiskelijan kannalta vaan toimi", hän lataa.
Ympäristöasiat tulivat mukaan, kun Veikko huomasi
että oma nuoruus metsätöissä ja maaseudulla toi tiettyä näkemystä jota ei
suurissa kaupungeissa kasvaneilla ihmisillä yleensä ollut. Hän haluaa että
ympäristöasiat otetaan Turussa vihdoin vakavasti, ja että
jahkailu loppuu.
Turun kaupunginvaltuustossa tämä
vasemmistonuori tekisi työtä koko kaupunkikuvan puolesta.
Perinnerakentamisen koulutus on vahvistanut hänen haluaan suojella vanhoja
taloja. "Tässä riittää
Turussa työsarkaa", Veikko
tiivistää. Hän parantaisi Turun mielenterveyspalveluita: "Ihmisten pitää saada apua silloin kun he sitä
tarvitsevat", Veikko
linjaa.
Tutkijantyötä ja turvapaikanhakijoiden
kotouttamista
Nana Blomqvist tekee päätyönään väitöskirjaa Åbo Akademissa.
Hän analysoi siinä kaupallisesta seksistä käytyä keskustelua. Nana on
julkaissut aiheesta artikkeleita jo vuodesta 2012 lähtien. Nana on myös tehnyt
turvapaikanhakijoiden kotouttamiseksi sekä palkallista että vapaaehtoistyötä.
12 Nana Blomqvist |
Nanan työ turvapaikanhakijoiden parissa alkoi
samaan aikaan kun hakijoiden määrä oli suurimmillaan, syksyllä 2015. Nana on
toiminut erilaisissa tehtävissä turvapaikanhakijatilanteeseen liittyen, hän on
esimerkiksi ollut turvapaikanhakijoiden traumakartoitushankkeen
tutkimushankekoordinaattorina. Raporttia siitä viimeistellään juuri nyt.
Lisäksi Nana on koordinoinut psykologian opiskelijoiden keskustelutukitoimintaa
turvapaikanhakijoille ja järjestänyt heille koulutuksia ja tapahtumia Åbo
Akademilla. "Turvapaikkapäätöksen
odottaminen käy voimille, silloin on todella tärkeää saada päiviin mielekästä
sisältöä", hän kertoo
työstään.
Nana toimii tällä hetkellä vapaaehtoisena
kansalaisjärjestöissä, jotka kartoittavat turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ja
ottavat sen puutteisiin kantaa julkisesti, käyden vuoropuhelua lainsäätäjien,
kansanedustajien ja eduskuntaryhmien kanssa. Hän yhdistää teoriaa ja käytäntöä
myöhemmin tänä vuonna julkaistavilla artikkeleilla kidutettujen ja
seksuaalivähemmistöjen oikeusturvasta turvapaikanhakuprosessissa. "Oikeusturva ei ole taattu kenellekään
turvapaikanhakijalle, erityisten haavoittuvien hakijoiden oikeusturva on erityisen
ongelmallinen", Nana
toteaa.
Hänen mukaansa aihe kaipaa lisää tutkimusta
nimenomaan tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa: ”Turvapaikanhakijoiden oikeusturva vaarantuu
liian helposti, eikä erityisen haavoittuvaisten hakijoiden asemasta
hakuprosessissa ole puhuttu tarpeeksi". Tällä hetkellä Nana yrittää kehittää
laajempaa, rahoitettua kotouttamishanketta turvapaikanhakijoille. "Heillähän ei ole lakiin perustuvaa oikeutta
kotouttamispalveluihin",
Nana sanoo.
Nana haluaa kaupunginvaltuutettuna ajaa sujuvaa
kaupunki-infrastruktuuria, sellaista joka palvelisi Turun asukkaita, myös ja
etenkin pyörällä ja julkisilla liikkuvia. Nana kiinnittäisi huomiota
kaavoitukseen ja asuntotarjontaan niin, että painopisteenä olisi toimiva
asuminen. Nana haluaa valtuustossa myös varmistaa, ettei soteuudistuksessa
kanavoida verovaroja yksityisille, vaan että verovarat käytetään
yhteiskunnallisesti kestävällä tavalla. "Terveyspalveluita pitää kehittää kansan
hyväksi, ei yhtiöiden hyväksi",
Nana linjaa.
Nana peräänkuuluttaa Turkuun julkisia WC-tiloja,
jotta puistot ja kadunkulmat lakkaavat toimimasta yleisinä vessoina. Nana
toimisi valtuustossa myös kestävän pakolaispolitiikan puolesta: "Kuntapaikkojen täytyy olla ajan tasalla,
jotteivät kiintiöpakolaiset jää leireihinsä, ja ettei täältä turvapaikan saanut
jää vastaanottokeskukseen turhan pitkäksi aikaa", hän painottaa.
Kynän
varresta, banderollin takaa
Eva-Liisa Raekallio toimii Attacin jäsenlehden, Hiekanjyvien
päätoimittajana ja on Suomen Attacin hallituksen jäsen. Hän tekee
pätkätöitä kouluttajana ja opiskelee Turun yliopistossa. Eva-Liisa on aiemmin toiminut mm. Vasemmisto-opiskelijat
ry:n pääsihteerinä, Turun Vasemmisto-opiskelijat Avanti ry:n puheenjohtajana sekä
Varsinais-Suomen Vasemmistonuorten jäsenlehden päätoimittajana.
78 Eva-Liisa Raekallio |
Eva-Liisa kiinnostui politiikasta Turun yliopiston
ylioppilaskunnassa, ja taisteli TYYn ravintolavaliokunnassa 2008-2009
reilun kahvin kampusruokaloihin. Reilun kahvin puolustaminen oli
Eva-Liisan mukaan nimenomaan taistelua, paljon vaikeampaa kuin ehkä nykyään
voisi luulla. "Reilua kahvia
vastustettiin milloin mistäkin syystä, taustalta paljastui myös selvää rasismia
ja kolonialismin piirteitä. Ravintolavaliokunnassa ymmärsin,
että se, mitä meille tarjotaan, on kiinni poliittisesta tahdosta. Tämä
näkyi myös suhtautumisessa kasvis- ja vegaaniruokaan sekä luomuun", hän kertoo.
Vaikuttaminen sekä kynän varresta,
että banderollin takaa on tuttua Eva-Liisalle. Kun yliopistojen
rahoituspohjan heikentänyttä yliopistolakia ajettiin läpi, Eva-Liisa veti Turun
opiskelijatoimintaverkostoa osana valtakunnallista opiskelijatoimintaa. "Me ennen kaikkea keskustelimme
koulutuspolitiikan suunnasta ja halusimme keskustelulle tilaa", hän muistelee. Eva-Liisa on jatkanut
keskustelua Vasemmistoliiton koulutus-ja tiedepoliittisessa työryhmässä, ja
vetänyt kaksi lukupiiriä Turussa koulutuspolitiikasta, viimeisimmän keväällä
2016 yhteistyössä Attacin kanssa. Hän on kirjoittanut aiheesta myös
mm. 2011 ilmestyneeseen Yhteinen yliopisto- kirjaan.
Tällä hetkellä Eva-Liisa on Varsinais-Suomen
Vasemmistoliiton ympäristöopintokerhon ohjaaja, hän on vetänyt kaikille
avoimia, ympäristöaiheisia keskustelutilaisuuksia ja tapahtumia jo pari
vuotta. "Olen iloinen, kun
voin hyödyntää Greenpeacen feissarina ja Suomen feissauskoordinaattorina
saatua tietoa ympäristöasioista", Eva-Liisa sanoo. Hän veti
myös piirin "Kohti ekologista elämäntapaa"- ohjelmatyötä.
Eva-Liisa on Turun nuorisolautakunnan jäsen ja kiinteistöliikelaitoksen
johtokunnan varajäsen. "Olemme
toimineet Vasemmistoryhmämme voimin nuorisolautakunnassa nuorisotyön
leikkauksia vastaan, ja tehneet paljon työtä turkulaisnuorten osallisuuden
ja tasa-arvon parantamiseksi nuorisovaltuustovaaleissa. Valtakunnallisissa
vaaleissa näkyvä äänestysaktiivisuuden jakautuminen näkyy jo nuorilla, tähän
pitää puuttua", Eva-Liisa
korostaa.
Hänen mukaansa isoja, monipuolisen
nuorisotyön mahdollistavia nuorisotiloja pitää rakentaa lisää ja niiden
aukioloja on pidennettävä ja säännöllistettävä. Nuorisotyöntekijöitä on
palkattava lisää pysyviin työsuhteisiin. "Turku ei saa säästää lapsista ja nuorista", Eva-Liisa linjaa. Hän toimisi
kaupunginvaltuutettuna asunnottomuuden poistamiseksi. "Kaupungin vuokra-asuntojen hintatason ja koko
järjestelmän on oltava sellainen, että asunnotonkin voi saada kodin", hän vaatii. Soteuudistuksessa Eva-Liisa
korostaa terveyspalveluyritysten yhteiskuntavastuuta. Hän puolustaisi
kaupunginvaltuustossa vähävaraisten ihmisten oikeuksia: "Mikäli uudistus toteutuu, se parantaa
jo valmiiksi hyvätuloisten asemaa, mutta minä pidän pienituloisten
puolta" hän
tiivistää.
Eva-Liisa haluaa laadukkaan kasvis- ja
vegaaniruoan, luomun ja reilun kaupan normiksi Turun ruokaloihin. "TYYn ravintolavaliokunnassa alkanut työ
jatkuisi, kaupunginvaltuustossa on mahdollisuus tällaiseenkin
ilmastotekoon. Kyse on tietenkin samalla eläinoikeuksista", hän toteaa. Eva-Liisa edistäisi
valtuutettuna ekologisesti kestävää Turkua, hänen mukaansa ilmastonmuutosta on
hillittävä jo kaupunkisuunnittelusta, rakentamisesta ja hankinnoista
lähtien, ympäristöystävällistä ja maksutonta joukkoliikennettä unohtamatta.
Pienten puolesta, nyt ja aina
Riikka Oksanen on kulttuurituottaja ja valtiotieteiden
maisteri. Hän on järjestänyt Turussa kulttuuritapahtumia jo vuosikymmeniä, ja
toimii myös Martin Kulttuuriolohuoneen aktiivina. Riikalla on pitkä kokemus
pienten puolustajana Turun kunnallispolitiikassa. Hän on Turun Vasemmistoliiton
osaston, Viherpunainen vasemmisto ry:n puheenjohtaja.
72 Riikka Oksanen |
Riikka on tehnyt paljon sijaisuuksia
kirjastoissa, viimeksi Ilpoisten lähikirjastossa. Hän tietää kirjastotyöntekijöiden arjen,
kun on itsekin sellainen. Kiinnostus oman kaupungin kulttuurielämään oli
se juttu, joka sai Riikan mukaan politiikkaan 1990-luvun alussa: "Toimin silloin paitsi Down By The Laiturin
festivaaliorganisaattorina ja klubien järjestäjänä, myös Turun Musiikkijuhlien
ohjelmasihteerinä", Riikka
kertoo. Hän sai heti ensimmäisissä vaaleissaan 240 ääntä ja pääsi
kaupunginvaltuuston ensimmäiseksi varavaltuutetuksi ja kulttuurilautakunnan
jäseneksi. "Sillä tiellä
ollaan", Riikka tiivistää.
Riikka on ollut mukana kunnallispolitiikassa nyt
reilu parikymmentä vuotta eri lautakuntien, kuten kulttuuri-, ympäristö-, sekä
ympäristö- ja kaavoituslautakunnan jäsenenä. Sieltä Riikalla on kahdentoista
vuoden vankka kokemus. "Olen
halunnut saada kaupunkimme kaavoituksen vuorovaikutteiseksi asukkaiden ja
päättäjien välillä. Turun tauti estää ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa", hän sanoo.
Riikka on Puu&Talo- yhdistyksen aktiivi,
ja pitänyt erityisen tärkeänä kaupunkimme rakennetun historian ja
puutalojen säilyttämistä: "Luontoarvoista ja kulttuurihistoriallisesta
perinnöstä ei saa kaavoituksessa tinkiä", hän vaatii. Riikka irrottaisi
kaupunginvaltuustossa Turun Fennovoima-yhteistyöstä ja edistäisi
maksutonta joukkoliikennettä, ympäristöystävällisen pikaraitiotien
rakentamista Turkuun, sekä myös arkisin kulkevia yöbusseja.
Tällä hetkellä Riikka on Vasemmistoliiton
valtuustoryhmässä 1. varavaltuutettu, ja on osallistunut melkein
jokaiseen kokoukseen. Hän on puolustanut valtuustossa
lähipalveluja, lähikirjastoja ja niiden työntekijöitä
sekä oikeudenmukaisempaa kaupungin työllisyyspolitiikkaa. "Turkula isten lähipalvelut pitää saada
takaisin", Riikka
linjaa. Hän on tehnyt monta valtuustoaloitetta, esimerkiksi
Turun palkkatukimäärärahoista. Soten vaikutukset huolestuttavat Riikkaa: Miten kunnille jäävät tehtävät hoidetaan, ja
tuleeko kuntalaisille maksujen korotuksia", hän kysyy.
Riikka vaikuttaa Turun kaupungin kasvatus-
ja opetuslautakunnan jäsenenä, sekä kaupunkisuunnittelu- ja
ympäristölautakunnassa varajäsenenä. Hän on kaupungin työllisyystoimikunnan
varajäsen. Riikka on kasvatus- ja opetuslautakunnassa puolustanut
määrätietoisesti lasten ja vanhempien oikeuksia päiväkotien ja koulujen
lakkauttamista vastaan, ja pitänyt opetuksen määrärahojen puolta. Riikan
mukaan yksityinen päivähoito on lisääntynyt kaupungissa
runsaasti:" Palvelusetelijärjestelmä
nielee rahaa, ja myös erityistukea tarvitsevien lasten
päivähoitomahdollisuuksista täytyy pitää huolta", hän toteaa. Riikka jatkaisi
kaupunginvaltuutettuna työtään pienten puolesta, olivat he sitten lapsia tai
aikuisia.
torstai 23. maaliskuuta 2017
Hyppää kyytiin -tulevaisuuden liikennemuodot ja pikaratikka Turkuun
Tervetuloa keskustelemaan aiheesta Turun Ö-baariin, Linnankatu 7, ma 27.3. klo 18. Aiheesta alustavat kuntavaaliehdokkaat Wellu Koivisto, Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan jäsen sekä Riikka Oksanen, Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan varajäsen.
Kommenttipuheenvuoron pitää Turun kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen.
Tervetuloa mukaan!
Järj. Viherpunainen vasemmisto ry.
Tervetuloa keskustelemaan aiheesta Turun Ö-baariin, Linnankatu 7, ma 27.3. klo 18. Aiheesta alustavat kuntavaaliehdokkaat Wellu Koivisto, Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan jäsen sekä Riikka Oksanen, Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan varajäsen.
Kommenttipuheenvuoron pitää Turun kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen.
Tervetuloa mukaan!
Järj. Viherpunainen vasemmisto ry.
Kuntavaalit käsillä-
Vipulaisten ehdokkaiden esittelyjä
Kunnallisvaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 29.3. ja päättyy 4.4. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 9.4.
Luonnon ja ihmisten puolustaja
Wellu Koivisto on merimies, jolla on takanaan tuhansia
meripäiviä. Hän on työskennellyt vuosia useissa kansalaisjärjestöissä niin
ympäristön, ihmisoikeuksien kuin rauhankin puolesta. Wellu on ollut mukana
Turun kunnallispolitiikassa jo kymmenen vuotta.
40 Wellu Koivisto |
Wellu on toiminut laivoissa kansimiehenä, ja
edennyt monessa pestissä keittiön ja konehuoneen kautta
aina kippariksi asti. Wellu tunnetaan Estellen ja Aputehtaan puuhamiehenä,
ja on Wellu ollut aktiivinen Greenpeacessäkin. Hän on osallistunut monena
vuonna Ship to Gaza- purjehdukselle, viimeksi kesällä 2015. Ihmisoikeuksien
turvaaminen on saanut Wellun yhä uudestaan merelle: "Viimeksi kuljetimme
palestiinalaisille lääkkeitä ja elintarvikkeita", hän kertoo.
Wellu pyydettiin aikoinaan ehdokkaaksi
kuntavaaleihin, hän on tällä hetkellä Turun kaupunginvaltuustossa
varavaltuutettuna, ja kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan jäsen.
Sieltä hänellä on usean vuoden kokemus. Wellu vaatii
Turkuun asukaslähtöistä ja ympäristöystävällistä kaavoituspolitiikkaa:
"Kaavoituksesta ja
rakentamisesta päätettäessä pitää kuunnella asukkaita ja asiantuntijoita.
Luontoarvojen ja kulttuurihistoriallisen perinnön säilyttäminen on lähtökohta", hän linjaa.
Wellu sanoo, että uusiutuvaa energiaa on
painotettava jo kaupunkisuunnittelusta ja kaavoituksesta lähtien:"Kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen
monopoliasema antaa kaupungille mahdollisuuden vaatia uusiutuvien energiamuotojen
käyttöä uudis- ja korjausrakentamisessa", hän toteaa.
Turun kaupungilla pitää Wellun mukaan olla
riittävästi edullisia vuokra-asuntoja eri puolilla kaupunkia:" Kunnallisten vuokra-asuntojen rakentaminen
laskee asumisen hintaa lisäämällä tarjontaa, ja antaa työtä", hän sanoo. Wellu laskisi
kaupunginvaltuutettuna Turun omistamien vuokra- asuntojen
vuokratasoa ja helpottaisi luottotietonsa menettäneiden mahdollisuuksia saada
asunto.
Wellu sanoo, että poliittinen aktiivisuus on
ollut osa omaa elämää pienestä pitäen. Hänelle tärkeät arvot kuntapolitiikassa
ovat samat kuin aina: ympäristön ja ihmisen puolustaminen. "Niin luonto kuin ihmisetkin tarvitsevat
puolustajansa", Wellu
päättää.
Maaseudun ja kaupungin kasvatti
Veikko Korhonen on toiminut Turun Vasemmistonuorten
puheenjohtajana ja on edelleen aktiivinen Vasemmistonuorissa. Hän opiskelee
tällä hetkellä korjausrakentamista, ja keskittyy opinnoissaan
perinnerakentamiseen.
Käytännönläheinen vapaaehtoistyö on Veikolle
tärkeää, hän on esimerkiksi korjannut paljon polkupyöriä polkupyöräkirpparilla.
"Polkupyörien korjaaminen ja
kunnostaminen tulee kalliiksi pienituloiselle, ja pyörä on monelle ainoa
kulkuneuvo", Veikko
valottaa omaa motivaatiotaan. Veikon mukaan on järkevää jakaa tietoa ja auttaa
muita ihmisiä kunnostamaan pyöriä itse. Hän edistäisikin
kaupunginvaltuutettuna nimenomaan pyöräilyä ja joukkoliikennettä.
Veikko on ihminen joka tarttuu toimeen, hänelle
mikään yhdistys- ja järjestötoiminta ei ole vierasta. "Olen tehnyt Vasemmistonuorissa kaikenlaista
talkooremonteista liittokokousedustajan hommiin", hän kertoo. Veikko on nyt varajäsenenä
Varsinais-Suomen Vasemmistonuorten hallituksessa, ja on myös koko maan
Vasemmistonuorten hallituksen varajäsen.
Veikko innostui poliittisesta vaikuttamisesta
alun pitäen seitsemän vuotta sitten, Maksuton koulutus 2010- mielenosoituksessa:
"Siitä sain kipinän tutkia
asioita, ja koulutus ja julkinen liikenne tuntuivat heti oikeilta", hän kertoo ja sanoo, että
kansansivistys lähtee yleisesti laadukkaasta koulutuksesta, ja
kaikille ilmaisesta ja saavutettavasta kirjastolaitoksesta. Veikko kritisoi
toisen asteen ja ammatillisen koulutuksen leikkauksia:" Ne jättävät vastuun oppimisesta opiskelijoiden
harteille, opetuksesta leikkaaminen ei opiskelijan kannalta vaan toimi", hän lataa.
Ympäristöasiat tulivat mukaan, kun Veikko huomasi
että oma nuoruus metsätöissä ja maaseudulla toi tiettyä näkemystä jota ei
suurissa kaupungeissa kasvaneilla ihmisillä yleensä ollut. Hän haluaa että
ympäristöasiat otetaan Turussa vihdoin vakavasti, ja että
jahkailu loppuu.
Turun kaupunginvaltuustossa tämä
vasemmistonuori tekisi työtä koko kaupunkikuvan puolesta.
Perinnerakentamisen koulutus on vahvistanut hänen haluaan suojella vanhoja
taloja. "Tässä riittää
Turussa työsarkaa", Veikko
tiivistää. Hän parantaisi Turun mielenterveyspalveluita: "Ihmisten pitää saada apua silloin kun he sitä
tarvitsevat", Veikko
linjaa.
Tutkijantyötä ja turvapaikanhakijoiden
kotouttamista
Nana Blomqvist tekee päätyönään väitöskirjaa Åbo Akademissa.
Hän analysoi siinä kaupallisesta seksistä käytyä keskustelua. Nana on
julkaissut aiheesta artikkeleita jo vuodesta 2012 lähtien. Nana on myös tehnyt
turvapaikanhakijoiden kotouttamiseksi sekä palkallista että vapaaehtoistyötä.
12 Nana Blomqvist |
Nanan työ turvapaikanhakijoiden parissa alkoi
samaan aikaan kun hakijoiden määrä oli suurimmillaan, syksyllä 2015. Nana on
toiminut erilaisissa tehtävissä turvapaikanhakijatilanteeseen liittyen, hän on
esimerkiksi ollut turvapaikanhakijoiden traumakartoitushankkeen
tutkimushankekoordinaattorina. Raporttia siitä viimeistellään juuri nyt.
Lisäksi Nana on koordinoinut psykologian opiskelijoiden keskustelutukitoimintaa
turvapaikanhakijoille ja järjestänyt heille koulutuksia ja tapahtumia Åbo
Akademilla. "Turvapaikkapäätöksen
odottaminen käy voimille, silloin on todella tärkeää saada päiviin mielekästä
sisältöä", hän kertoo
työstään.
Nana toimii tällä hetkellä vapaaehtoisena
kansalaisjärjestöissä, jotka kartoittavat turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ja
ottavat sen puutteisiin kantaa julkisesti, käyden vuoropuhelua lainsäätäjien,
kansanedustajien ja eduskuntaryhmien kanssa. Hän yhdistää teoriaa ja käytäntöä
myöhemmin tänä vuonna julkaistavilla artikkeleilla kidutettujen ja
seksuaalivähemmistöjen oikeusturvasta turvapaikanhakuprosessissa. "Oikeusturva ei ole taattu kenellekään
turvapaikanhakijalle, erityisten haavoittuvien hakijoiden oikeusturva on erityisen
ongelmallinen", Nana
toteaa.
Hänen mukaansa aihe kaipaa lisää tutkimusta
nimenomaan tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa: ”Turvapaikanhakijoiden oikeusturva vaarantuu
liian helposti, eikä erityisen haavoittuvaisten hakijoiden asemasta
hakuprosessissa ole puhuttu tarpeeksi". Tällä hetkellä Nana yrittää kehittää
laajempaa, rahoitettua kotouttamishanketta turvapaikanhakijoille. "Heillähän ei ole lakiin perustuvaa oikeutta
kotouttamispalveluihin",
Nana sanoo.
Nana haluaa kaupunginvaltuutettuna ajaa sujuvaa
kaupunki-infrastruktuuria, sellaista joka palvelisi Turun asukkaita, myös ja
etenkin pyörällä ja julkisilla liikkuvia. Nana kiinnittäisi huomiota
kaavoitukseen ja asuntotarjontaan niin, että painopisteenä olisi toimiva
asuminen. Nana haluaa valtuustossa myös varmistaa, ettei soteuudistuksessa
kanavoida verovaroja yksityisille, vaan että verovarat käytetään
yhteiskunnallisesti kestävällä tavalla. "Terveyspalveluita pitää kehittää kansan
hyväksi, ei yhtiöiden hyväksi",
Nana linjaa.
Nana peräänkuuluttaa Turkuun julkisia WC-tiloja,
jotta puistot ja kadunkulmat lakkaavat toimimasta yleisinä vessoina. Nana
toimisi valtuustossa myös kestävän pakolaispolitiikan puolesta: "Kuntapaikkojen täytyy olla ajan tasalla,
jotteivät kiintiöpakolaiset jää leireihinsä, ja ettei täältä turvapaikan saanut
jää vastaanottokeskukseen turhan pitkäksi aikaa", hän painottaa.
Kynän
varresta, banderollin takaa
Eva-Liisa Raekallio toimii Attacin jäsenlehden, Hiekanjyvien
päätoimittajana ja on Suomen Attacin hallituksen jäsen. Hän tekee
pätkätöitä kouluttajana ja opiskelee Turun yliopistossa. Eva-Liisa on aiemmin toiminut mm. Vasemmisto-opiskelijat
ry:n pääsihteerinä, Turun Vasemmisto-opiskelijat Avanti ry:n puheenjohtajana sekä
Varsinais-Suomen Vasemmistonuorten jäsenlehden päätoimittajana.
78 Eva-Liisa Raekallio |
Eva-Liisa kiinnostui politiikasta Turun yliopiston
ylioppilaskunnassa, ja taisteli TYYn ravintolavaliokunnassa 2008-2009
reilun kahvin kampusruokaloihin. Reilun kahvin puolustaminen oli
Eva-Liisan mukaan nimenomaan taistelua, paljon vaikeampaa kuin ehkä nykyään
voisi luulla. "Reilua kahvia
vastustettiin milloin mistäkin syystä, taustalta paljastui myös selvää rasismia
ja kolonialismin piirteitä. Ravintolavaliokunnassa ymmärsin,
että se, mitä meille tarjotaan, on kiinni poliittisesta tahdosta. Tämä
näkyi myös suhtautumisessa kasvis- ja vegaaniruokaan sekä luomuun", hän kertoo.
Vaikuttaminen sekä kynän varresta,
että banderollin takaa on tuttua Eva-Liisalle. Kun yliopistojen
rahoituspohjan heikentänyttä yliopistolakia ajettiin läpi, Eva-Liisa veti Turun
opiskelijatoimintaverkostoa osana valtakunnallista opiskelijatoimintaa. "Me ennen kaikkea keskustelimme
koulutuspolitiikan suunnasta ja halusimme keskustelulle tilaa", hän muistelee. Eva-Liisa on jatkanut
keskustelua Vasemmistoliiton koulutus-ja tiedepoliittisessa työryhmässä, ja
vetänyt kaksi lukupiiriä Turussa koulutuspolitiikasta, viimeisimmän keväällä
2016 yhteistyössä Attacin kanssa. Hän on kirjoittanut aiheesta myös
mm. 2011 ilmestyneeseen Yhteinen yliopisto- kirjaan.
Tällä hetkellä Eva-Liisa on Varsinais-Suomen
Vasemmistoliiton ympäristöopintokerhon ohjaaja, hän on vetänyt kaikille
avoimia, ympäristöaiheisia keskustelutilaisuuksia ja tapahtumia jo pari
vuotta. "Olen iloinen, kun
voin hyödyntää Greenpeacen feissarina ja Suomen feissauskoordinaattorina
saatua tietoa ympäristöasioista", Eva-Liisa sanoo. Hän veti
myös piirin "Kohti ekologista elämäntapaa"- ohjelmatyötä.
Eva-Liisa on Turun nuorisolautakunnan jäsen ja kiinteistöliikelaitoksen
johtokunnan varajäsen. "Olemme
toimineet Vasemmistoryhmämme voimin nuorisolautakunnassa nuorisotyön
leikkauksia vastaan, ja tehneet paljon työtä turkulaisnuorten osallisuuden
ja tasa-arvon parantamiseksi nuorisovaltuustovaaleissa. Valtakunnallisissa
vaaleissa näkyvä äänestysaktiivisuuden jakautuminen näkyy jo nuorilla, tähän
pitää puuttua", Eva-Liisa
korostaa.
Hänen mukaansa isoja, monipuolisen
nuorisotyön mahdollistavia nuorisotiloja pitää rakentaa lisää ja niiden
aukioloja on pidennettävä ja säännöllistettävä. Nuorisotyöntekijöitä on
palkattava lisää pysyviin työsuhteisiin. "Turku ei saa säästää lapsista ja nuorista", Eva-Liisa linjaa. Hän toimisi
kaupunginvaltuutettuna asunnottomuuden poistamiseksi. "Kaupungin vuokra-asuntojen hintatason ja koko
järjestelmän on oltava sellainen, että asunnotonkin voi saada kodin", hän vaatii. Soteuudistuksessa Eva-Liisa
korostaa terveyspalveluyritysten yhteiskuntavastuuta. Hän puolustaisi
kaupunginvaltuustossa vähävaraisten ihmisten oikeuksia: "Mikäli uudistus toteutuu, se parantaa
jo valmiiksi hyvätuloisten asemaa, mutta minä pidän pienituloisten
puolta" hän
tiivistää.
Eva-Liisa haluaa laadukkaan kasvis- ja
vegaaniruoan, luomun ja reilun kaupan normiksi Turun ruokaloihin. "TYYn ravintolavaliokunnassa alkanut työ
jatkuisi, kaupunginvaltuustossa on mahdollisuus tällaiseenkin
ilmastotekoon. Kyse on tietenkin samalla eläinoikeuksista", hän toteaa. Eva-Liisa edistäisi
valtuutettuna ekologisesti kestävää Turkua, hänen mukaansa ilmastonmuutosta on
hillittävä jo kaupunkisuunnittelusta, rakentamisesta ja hankinnoista
lähtien, ympäristöystävällistä ja maksutonta joukkoliikennettä unohtamatta.
Pienten puolesta, nyt ja aina
Riikka Oksanen on kulttuurituottaja ja valtiotieteiden
maisteri. Hän on järjestänyt Turussa kulttuuritapahtumia jo vuosikymmeniä, ja
toimii myös Martin Kulttuuriolohuoneen aktiivina. Riikalla on pitkä kokemus
pienten puolustajana Turun kunnallispolitiikassa. Hän on Turun Vasemmistoliiton
osaston, Viherpunainen vasemmisto ry:n puheenjohtaja.
72 Riikka Oksanen |
Riikka on tehnyt paljon sijaisuuksia
kirjastoissa, viimeksi Ilpoisten lähikirjastossa. Hän tietää kirjastotyöntekijöiden arjen,
kun on itsekin sellainen. Kiinnostus oman kaupungin kulttuurielämään oli
se juttu, joka sai Riikan mukaan politiikkaan 1990-luvun alussa: "Toimin silloin paitsi Down By The Laiturin
festivaaliorganisaattorina ja klubien järjestäjänä, myös Turun Musiikkijuhlien
ohjelmasihteerinä", Riikka
kertoo. Hän sai heti ensimmäisissä vaaleissaan 240 ääntä ja pääsi
kaupunginvaltuuston ensimmäiseksi varavaltuutetuksi ja kulttuurilautakunnan
jäseneksi. "Sillä tiellä
ollaan", Riikka tiivistää.
Riikka on ollut mukana kunnallispolitiikassa nyt
reilu parikymmentä vuotta eri lautakuntien, kuten kulttuuri-, ympäristö-, sekä
ympäristö- ja kaavoituslautakunnan jäsenenä. Sieltä Riikalla on kahdentoista
vuoden vankka kokemus. "Olen
halunnut saada kaupunkimme kaavoituksen vuorovaikutteiseksi asukkaiden ja
päättäjien välillä. Turun tauti estää ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa", hän sanoo.
Riikka on Puu&Talo- yhdistyksen aktiivi,
ja pitänyt erityisen tärkeänä kaupunkimme rakennetun historian ja
puutalojen säilyttämistä: "Luontoarvoista ja kulttuurihistoriallisesta
perinnöstä ei saa kaavoituksessa tinkiä", hän vaatii. Riikka irrottaisi
kaupunginvaltuustossa Turun Fennovoima-yhteistyöstä ja edistäisi
maksutonta joukkoliikennettä, ympäristöystävällisen pikaraitiotien
rakentamista Turkuun, sekä myös arkisin kulkevia yöbusseja.
Tällä hetkellä Riikka on Vasemmistoliiton
valtuustoryhmässä 1. varavaltuutettu, ja on osallistunut melkein
jokaiseen kokoukseen. Hän on puolustanut valtuustossa
lähipalveluja, lähikirjastoja ja niiden työntekijöitä
sekä oikeudenmukaisempaa kaupungin työllisyyspolitiikkaa. "Turkula isten lähipalvelut pitää saada
takaisin", Riikka
linjaa. Hän on tehnyt monta valtuustoaloitetta, esimerkiksi
Turun palkkatukimäärärahoista. Soten vaikutukset huolestuttavat Riikkaa: Miten kunnille jäävät tehtävät hoidetaan, ja
tuleeko kuntalaisille maksujen korotuksia", hän kysyy.
Riikka vaikuttaa Turun kaupungin kasvatus-
ja opetuslautakunnan jäsenenä, sekä kaupunkisuunnittelu- ja
ympäristölautakunnassa varajäsenenä. Hän on kaupungin työllisyystoimikunnan
varajäsen. Riikka on kasvatus- ja opetuslautakunnassa puolustanut
määrätietoisesti lasten ja vanhempien oikeuksia päiväkotien ja koulujen
lakkauttamista vastaan, ja pitänyt opetuksen määrärahojen puolta. Riikan
mukaan yksityinen päivähoito on lisääntynyt kaupungissa
runsaasti:" Palvelusetelijärjestelmä
nielee rahaa, ja myös erityistukea tarvitsevien lasten
päivähoitomahdollisuuksista täytyy pitää huolta", hän toteaa. Riikka jatkaisi
kaupunginvaltuutettuna työtään pienten puolesta, olivat he sitten lapsia tai
aikuisia.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)