Maksuton Palestiina- verkkokoulutus 13. lokakuuta!

 

Tervetuloa oppimaan monialaisen projektin parhaista käytännöistä, haasteista, vinkeistä ja uusista mahdollisuuksista. Koulutuksessa keskustelemme dekoloniaalisen teorian soveltamisesta käytännössä – erityisesti Suomen ja Palestiinan konteksteissa.

Kouluttajina ovat Dekoloniaalinen solidaarisuuskokoelma Palestiinan puolesta -hankkeessa toimivat valokuvaaja Nora Sayyad ja Sumud Tampereen aktivisti Iris Pajunen. dokumentoi palestiinalaista yhteisöä, vastarintaa ja solidaarisuusliikettä Suomessa zinen, valokuvan, arkistojen sekä henkilöhaastattelujen kautta.

 

Milloin? 13.10.2026 klo 18.00–19.30

Missä? Maksuton, kaikille avoin verkkokoulutus.

 

Koulutus järjestetään pääosin suomeksi. Englannin- ja arabiankielistä käännöstukea on saatavilla.

Ilmoittaudu mukaan Sumudin nettisivuprofiilin ota meihin yhteyttä- linkin kautta.

 

Koulutus järjestetään osana Sumudin ja Mirsalin yhteistä UNMUTED-hanketta. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Sumud ja Mirsal vastaavat yksin sen sisällöstä, eikä sisältö välttämättä vastaa Euroopan unionin näkemyksiä.

--

Welcome to learn about the best practices, challenges, tips, and new possibilities of a multidisciplinary project. In this training, we will discuss how decolonial theory can be applied in practice – particularly in the contexts of Finland and Palestine.

The training will be led by photographer Nora Sayyad and Sumud Tampere activist Iris Pajunen, who are involved in the Decolonial Solidarity Collection for Palestine project. The project documents the Palestinian community, resistance, and solidarity movement in Finland through a zine, photography, archives, and personal interviews.

 

When? 13 October 2026 at 18:00–19:30

Where? Free online training, open to everyone.

 

The training will be held mainly in Finnish. Interpretation support in English and Arabic will be available.

Register via the link in Sumud bio.

 

This training is organised as part of the UNMUTED project by Sumud and Mirsal. The project is co-funded by the European Union. Its contents are the sole responsibility of Sumud and Mirsal and do not necessarily reflect the views of the European Union.

#ConnectforGlobalChange #EUDEARprogramme #EU_Partnerships #globaalikasvatus #maailmankansalaiseksi

 Sabra ja Shatila- massamurhan muistolle

(In English below)

 

Kesäkuussa 1982 Israel aloitti hyökkäyksen Libanoniin. Vaikka virallisena tavoitteena oli häätää Palestiinan vapautusjärjestö (PLO), armeija tappoi siviilejä kääntääkseen nämä järjestöä vastaan, tappaen tuhansia palestiinalaisia ja libanonilaisia, ja ajaen kymmeniätuhansia ihmisiä kodeistaan. Osapuolet solmivat Yhdysvaltain välityksellä tulitauon, jossa PLO:n taistelijat vetäytyivät sillä ehdolla, että pakolaisleireille jääviä palestiinalaisia siviilejä suojeltaisiin. Leirit olivat koti noin 30 000 pakolaiselle, jotka oli ajettu Palestiinasta vuoden 1948 Nakban aikana. Takuista huolimatta Israelin armeija saartoi Sabran ja Shatilan ja antoi oikeistolaiskristittyjen falangistien tunkeutua leireihin, auttaen näitä "puhdistamaan terroristien pesät" – raiskaamaan, kiduttamaan ja massamurhaamaan palestiinalaisia siviilejä. Yli 3000 ihmistä tapettiin.

 

Päätöslauselmassaan vuoden 1982 joulukuussa YK:n yleiskokous vahvisti massamurhan olleen kansanmurha. Palestiinalaisille Sabran ja Shatilan verilöyly on edelleen syvästi traumaattinen, vuosittainen muistopäivä ja muistutus miljoonien valtiottomien pakolaisten äärimmäisestä haavoittuvuudesta. Se korostaa niitä jatkuvia vaaroja, joita palestiinalaiset kohtaavat sekä Israelin apartheid-hallinnon alla että maanpaossa.

****

 

In June 1982, Israel launched an invasion of Lebanon. While their stated aim was to expel the Palestine Liberation Organization (PLO), they bombed civilians in an attempt to turn them against the organisation, killing thousands of Lebanese and Palestinians and forcing hundreds of thousands to flee their homes. This led to a U.S.-brokered ceasefire, under which PLO fighters evacuated in exchange for international guarantees that the remaining Palestinian civilians in refugee camps would be protected. The camps were home for some thirty thousand refugees, who had been expelled from Palestine in Nakba in 1948. Despite these guarantees, Israeli army surrounded Sabra and Shatila and on 16 September allowed the right-wing Christian Phalangists to enter the camps and assisted them in “mopping the terrorists” – raping, torturing and mass-murdering Palestinian civilians. Up to 3,000 people were killed.

 

In its resolution in December 1982, the UN General Assembly resolved that the massacre was an act of genocide. For Palestinians, the Sabra and Shatila massacre remains a deeply traumatic, annual commemoration, a reminder of the extreme vulnerability of millions of stateless refugees. It highlights the persistent dangers Palestinians face both under Israel's regime of apartheid and in exile.

 

Read more:

Al-Shaikh, Zakaria - Sabra and Shatila 1982. Institute for Palestine Studies.

Khalidi, Rashid - The Hundred Years War on Palestine (2020)

Räsänen, Syksy - Israelin Apartheid (2017)

 

Allekirjoita vetoomus Suomen evankelilaisluterilaisen kirkon Palestiinan ihmisoikeusrikkomuksiin liittyvistä sijoituksista

 

 

 

 

Suomen Palestiina- verkosto Sumud on aloittanut kirkkokampanjan, missä vaaditaan kirkkoa linjaamaan, että se ei sijoita yrityksiin, jotka ovat osallisina ihmisoikeusloukkauksiin. 

Kirkossa on äänekäs vähemmistö, joka tukee Israelin apartheidia. Mutta tämä ei ole enemmistön kanta.

 

"Kirkossa monet ovat varmasti sitä mieltä, että palestiinalaisten ihmisoikeuksien polkeminen tukeminen sijoituksilla ei ole moraalisesti hyväksyttävää. Siksi on tärkeää, että kirkko näyttää asiassa esimerkkiä, sanoo Sumudin varapuheenjohtaja Syksy Räsänen."

 

Kotimaa on valtakunnallinen kirkollinen lehti.

Sumudin vetoomuksen kirkolle voi allekirjoittaa tästä:

https://sumud.fi/fi/vetoomukset/laupeuden-kukkaro-vetoomus

Carunan myynnin rajut seuraukset

Suomi voi joutua maksamaan miljardikorvaukset sähkönsiirron hinnoittelun muutoksista. Carunan omistavat kansainväliset sijoittajat hakevat edelleen mahdollisimman suuria voittoja, hermostuivat muutoksista ja nostivat kanteen Suomen valtiota vastaan. 

Kansalaisjärjestö Attac on toiminut alusta asti mm. sijoittajien valtaa vastaan ja oikeudenmukaisemman talouspolitiikan puolesta. Suunnittelin ja järjestin talvella 2018 Attacin puheenjohtajana ollessani Turkuun, Helsinkiin ja Tampereelle ulottuneen luentosarjan Carunan kuviosta. Pääsin itse avaamaan Turun tilaisuuden, Helsingissä ja Tampereella oli muut avaamassa kuten tässä Helsingin luennosta tehdyssä videossa. Alustajaksi saimme jokaiselle luennolle verotuksen huippuasiantuntijan Lauri Finérin, joten videon katsojille on luvassa kiinnostavaa, ja aina ajankohtaista sisältöä. Se ja paljon muutakin löytyy Attacin Maailmantalous- youtubekanavalta.

 

Eva-Liisa Raekallio

 

https://yle.fi/a/74-20238898

 

 

 

 

 Hyvää juhannusta!

 

Kupittaan siirtolapuutarhan perinteinen kesäkahvila avaa ovensa keskiviikkona 4. kesäkuuta! 

Upean kaupunkikeitaan vehreästä tunnelmasta pääsee nauttimaan liki satavuotiaassa mökissä läpi kesän, Vipullakin oli siellä jäsenilta toukokuun lopussa.

Arkkitehtuurikapinan adressilla oli vaikutusta

Arkkitehtuurikapinan adressilla oli vaikutusta, uudisrakennus madaltui alkuperäisestä 12- kerroksisesta kahdeksankerroksiseksi kaupunkiympäristölautakunnan äänestyksessä niukasti äänin 6-5. Vastakkain oli lopulta demareiden esitys kymmenkerroksisesta talosta ja Vasemmistoliiton kahdeksankerroksinen. Kaupunkiympäristölautakunta myös vaatii, että rakentamisessa tulee noudattaa korkeatasoista ja historiallisen ympäristön huomioivaa arkkitehtuuria. 

Mitä se loppujen lopuksi tarkoittaa, on jätetty tulkinnanvaraiseksi joka saattaa myöhemmin kostautua. Vaikka uudisrakennus madaltui, ei ole täyttä varmuutta siitä että se tulee olemaan korkeatasoinen ja ympäristöönsä sopiva. 

Demarit ja kokoomus noudattivat äänestyksessä vanhaa tuttua linjaansa Turun kaupunkisuunnittelussa. Aktivismilla oli kuitenkin vaikutusta, hienoa että adressiin tuli niinkin paljon nimiä.

https://yle.fi/a/74-20229473