tiistai 24. maaliskuuta 2020

Raportti rakennus- ja lupalautakunnan kokouksesta 19.3.

Tuntui oudolta kokoustaa poikkeustilaoloissa mutta kyllä se lopulta onnistui. Kokous pidettiin Skypen välityksellä ja ne tullaan pitämään etänä toistaiseksi. Oikeastaan on hyvä että yhteiskunnan toimintoja pyritään ylläpitämään. Me luottamushenkilöt olemme aiempaakin tärkeämmässä roolissa siinä, että teemme työtämme myös tässä tilanteessa. Vaikka oudolta tuntuukin.
Asioina oli mm. lasisen toimistotilan rakentaminen Hotelli Marinan yhteyteen, lausunnon antaminen Turun hallinto-oikeudelle Suntionkulman kerrostalosta tehdystä valituksesta ja lisää selittämätöntä puunkaatoa.
Marinan lisärakennushan oli meillä lautakunnassa 29.12.2018, esitin tuolloin luvan pöytäämistä koska lisärakennus ei sellaisenaan sopinut Marinan tyyliin. Oli suorastaan ruma. Läpi meni silti sellaisenaan. Viime torstaina esillä oli lasisen toimiston rakentaminen Marinan eteen ja yhteyteen. Pohjaesitys ei huomioinut museokeskuksen ehtoja, ja museon näkemyksen merkitys toki nähdäkseni korostuu kun kyse on asemakaavamerkinnällä suojellusta rakennuksesta. Teinkin palauttamisesityksen, laitan sen omana postinaan taas. Vihreiden Wessman kannatti ja äänestimme, pohjaesitys voitti äänin 11-2. Ainakin yritimme. Myös Turun Sanomat huomioi äänestyksen lauantain lehdessään.
Kokouksessa käsiteltiin myös lautakunnan lausunto hallinto-oikeudelle, kun Nummessa kerrostalokolossien rivi vaan tiivistyy ja siitä oli valitettu. Lausunto oli valituksen hylkäämisen kannalla, esitin lausunnon pöytäämistä koska ilmeisesti naapureille aikanaan järjestetty katselmus kohteessa koski eri rakennuslupaa mitä nyt haettiin, ja koin että lautakunnan olisi hyvä saada lisäaikaa perehtymiseen. Kannatusta ei tullut joten kielteinen lausunto lähti oikeuteen.
Huhkolaan oli myönnetty parinkymmenen puun kaatolupa. Turku siis jatkaa holtitonta linjaansa. Pidän isona ongelmana myös sitä, ettei näitä maisematyölupia tuoda läheskään aina luottamushenkilöiden käsittelyyn. Urkkapuiston taannoinen puunkaato muodosti säännön poikkeuksellaan...

Eva-Liisa Raekallio

maanantai 16. maaliskuuta 2020

Pidetään huolta omasta ja toistemme terveydestä ja pysytään rauhallisina. Kyllä tästä selvitään!


https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/4895785/Marin+Suomeen+valmiuslaki+ja+poikkeusolot+koulut+paaosin+kiinni+rajat+menossa+kiinni++lue+toimintaohjeesi+sanasta+sanaan
Kaikki palvelut jatkossa pansiolaisillekin

Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti hyväksyä 11.3.2020 kokouksessaan Pansion uuden monitoimitalon tarvesuunnitelmat.
On erittäin hyvä, että asia vihdoin etenee. Vanha Pernon koulu tullaan purkamaan ja sen tilalle rakennetaan monitoimitalo kirjastoineen. 
Vaan kun kyse on Pansiosta, unelma ei toteudukaan täydellisenä, vaan yläkoulu jätettiin pois suunnitelmasta. Tämä lienee jossain kabinetissa aikoinaan sovittu asia, sillä mitkään voimat eivät sitä heiluta. Ainoastaan meillä vasemmistolaisilla oli kiinnostusta esittää koko peruskoulun palveluita viimeinkin toteutuvaksi alueella.
Esitimme, että 11.3. pidetyssä kokouksessa, että kasvatus- ja opetuslautakunta yhtyy toimialajohtajan näkemykseen sijainnista ja tilaratkaisusta sillä lisäyksellä, että Pansion monitoimitalon tilatarveselvitykseen lisätään yläkoulun tilat. 
Perustelut yläkoulun poisjättämisestä olivat mielestämme riittämättömät. Oppilaita yläkoulussa olisi alueen alakoulujen oppilasmäärän perusteella 3x80, eli aivan sopiva määrä. On mahdollista, että muistakin lähikouluista saattaisi siirtyä sinne oppilaita.
Näkemyksemme mukaan Pansioon mahtuisi hyvin myös yksi erikoisluokka. Oppilaslukema olisi näin ollen runsaasti yli kaksisataa eli Turun lyseon ylläkoulun kokoluokkaa.
Lähikoulu on suomalaisen peruskoulun kantava idea ja tässä suunnitelmassa se ei taaskaan Pansio-Pernolaisille perheille toteudu. Yläkoulua muualla käyvien oppilaiden oppilashuollossa on jo havaittu ongelmia, koska mm. oppilaiden lähitukiverkot puuttuvat hajautetussa mallissa.
Yläkoululaisia tulee jatkossakin olemaan riittävästi ja alueen kehittyessä jopa lisääntyvä määrä. 
Perheiden houkuttelu Pansion alueelle on erittäin tärkeä osa kokonaisvaltaista syrjäytymisen ehkäisyä. Tarvitaan lisää kohtuuhintaisia perheasuntoja ja perhepalveluiden kaikki osa-alueet jatkossa hyvinvoinnin lisäämiseksi alueella.
Riikka Oksanen
Aki Haapanen

lauantai 29. helmikuuta 2020

Mukaan Liedon palveluja puolustamaan!- 
Vielä viikonloppu aikaa
Liedon kirjastoautotoiminnan ja Tarvasjoen uimahallin kohtalo ratkaistaan Liedon valtuustossa vaikka kunnanhallitus ne lakkauttaisikin. Vielä on aikaa allekirjoittaa adressi kirjastoauton puolesta ja vedota uimahallin puolesta. Kohta pienten kuntien palvelut karkaavat kokonaan ihmisten ulottuvilta. 
Kaikilla ei ole varaa autoon tai mahdollisuuksia käydä Turussa palvelujen äärellä, Hiilijalanjäljen kasvua lisääntyvän matkustamisen myötä ei tunnu ajattelevan kukaan. Vaikka Ylen juttu on kirjoitettu siitä turhan yleisestä näkökulmasta ettei mitään ole enää tehtävissä, päätös tehdään vasta ti 3.3. eli vielä voi asiaan vaikuttaa.

******
Tässä tuore Turun Sanomien uutinen Liedon kirjastoautopalvelun ja Tarvasjoen uimahallin kohtalosta. (Pahoittelut, päätös tehtiin maanantaina, ei tiistaina). Missä olivat Vasemmistoliiton ihmiset Liedon päättävissä elimissä, missään vaiheessa lakkauttamisuutisointia ei mainittu heitä palvelujen puolustajina. Vassarit ovat vanhastaan aina puolustaneet kuntapalveluja. 

******
Liedossa loppuvat ensi elokuun alusta alkaen sekä kirjastoautotoiminta että kunnan ylläpitämä uimahalli.

Kunnanvaltuusto hyväksyi maanantai-iltana talouden sopeuttamistoimina molemmat palveluverkkoheikennykset äänestysten jälkeen.
Sdp:n Matti Metsistö esitti kokouksessa, että kirjastoautotoiminta säilytetään toistaiseksi.
Metsistön esityksen mukaan seuraavan talousarvion yhteydessä oltaisiin päätetty, miten kirjastopalveluita ja toimintaa voidaan kehittää.
Esitystään kannattamaan Metsistö sai Ismo Saarisen (sd), Minna Hallanheimon (kesk) ja Henna Takatalon (kesk).
Metsistön esitys hävisi kuitenkin lakkauttamisesitykselle lopulta äänin 28–14.Yksi valtuutetuista äänesti tyhjää.
Samassa kokouksessa osana talouden sopeuttamista käsiteltiin myös kunnan ainoan uimahallin, Tarvasjoen uimahallin, lakkauttamista.
Juhani Pilpola (ps) esitti, että uimahallin lakkauttamisesta päätetään vasta sitten, kun Tarvasjoen uusi liikuntahalli valmistuu, jos uimahallikiinteistö on vielä siinä vaiheessa Liedon omistuksessa.
Hallanheimo kannatti Pilpolan esitystä, mutta se hävisi ratkaisevassa äänestyksessä lakkauttamisesitykselle ääni 31–12.
Kirjastoautotoiminnan lakkauttaminen tuo Liedolle 60 000 euron vuosisäästöt. Uimahallitoiminnan on puolestaan arvioitu maksavan Liedolle tänä vuonna noin 136 000 euroa.

perjantai 21. helmikuuta 2020


Raportti rakennus- ja lupalautakunnan kokouksesta 20.2.
Long time no see. Jeps, on hetki vierähtänyt edellisestä rapsasta mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Näiden kirjoittamisessa on iso työ ja on ollut tosi kovaa kiirettä viime kuukausina. Luottamushenkilön vastuu tehtävästään on mielestäni kuitenkin niin suuri että pitää yrittää löytää tähän jatkossakin aina aikaa; hienon ja tärkeän perinteeni pitää jatkua :) Olikin kiinnostava kokous, asialista oli lyhyt mutta ytimekäs: esillä oli mm. Urheilupuiston massiivinen puunkaato, talousjätevesien käsittelyvaatimuksista poikkeaminen sekä Sepänkatu kakkosessa luvatta tehtyä luokkatilojen yhdistämistä.
Urheilupuistosta esitettiin kaadettavaksi yli 50 puuta. Perusteluna vanha tuttu lahoaminen ja huonokuntoisuus. Minusta se, jos puissa esiintyy lahoamista, on merkki luonnon normaalista kiertokulusta jolle myös kaupungissa pitää olla tilaa. Urheilupuisto on hienosti säilynyt ekologinen alue ollakseen kaupunkipuisto. 
Olen aina arvostanut luonnontilaa mutten perustanut lautakunnan kokouksessa tekemääni esitystä ekologisen monimuotoisuuden rikkoutumiseen puunkaadon myötä, koska sellainen ei menisi missään tapauksessa läpi. Sen sijaan perustin esitykseni siihen joka on yhtälailla totta, että koska kyse on turkulaisille erittäin tärkeästä virkistysalueesta ja vieläpä kansallisesta kaupunkipuistosta, ennen kaatopäätöstä pitäisi järjestää yleisötilaisuus asiasta, kuten eräässä naapurihuomautuksessa tuotiin esiin. Esitys raukesi kannattamattomana ja jätin eriävän. Laitan esityksen omana postauksenaan kun se on vähän pitkä. Mutta tein paljon taustatyötä siihen.
Tämäkin ympäristönsuojelumääräyksistä poikkeaminen meni virkamiespäätöksenä lautakunnan ulkoistettua päätösvoimansa :( Pukinsalmen lähellä sijaitsevassa kiinteistössä on vuonna 1940 rakennettu jätevesien käsittelyjärjestelmä ja se on hakijan mukaan hyvässä kunnossa. Järjestelmän toimivuutta ei ole kuitenkaan tutkittu jolloin hakijan kannalle olisi voitu saada vahvistus. Nyt ollaan vain hakijan oman ilmoituksen varassa. 
Kiinteistön haltijan tulee virkamiespäätöksen mukaan huolehtia, että jätevedet johdetaan ja käsitellään niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kiinteistölle myönnettiinkin lupa poiketa ympäristönsuojelulain mukaisesti talousjätevesien käsittelyvaatimuksista viiden vuoden määräajaksi koska vaatimuksista kiinnipitäminen katsottiin kohtuuttomaksi kustannuksineen. Myönnetty lupa raukeaa, jos kiinteistön käyttö muuttuu siten että kuormitus lisääntyy tai kiinteistön omistus tai hallinta vaihtuu. Mitenkään kuormituksen lisäämistä ei kuitenkaan aiottaisi tutkia. 
Ympäristönsuojelulaki on liian lepsu kun se antaa mahdollisuuden poiketa kyseisistä määräyksistä. Jos asia olisi tuotu lautakunnalle, olisin esittänyt tiukempaa linjaa. Talousjäteveden käsittelyvaatimukset muodostavat tason, josta poikkeamiseen tulisi olla vedenpitävät perustelut. Henkilökohtaisesti kohtuuttomiksi katsotut vaatimukset ja kustannukset eli subjektiiviset perustelut eivät mielestäni täytä vedenpitävyyden kriteeriä, niillä perusteleminen johtaa helposti siihen että käsittelyvaatimuksista tullaan aina poikkeamaan. Mikä estää, ettei joustamisesta tule sääntöä. Luottamushenkilökäsittelyn kautta siihen olisi edes mahdollisuus. Pitkän tähtäimen ratkaisuna olisi taksojen huojentaminen, ympäristön hyväksi toimiminen ei saa olla kallista. 
Sepänkatu kakkosessa oli jaettu luokkatiloja 2. ja 3. kerroksessa luvatta. Kysyessäni asiaa siihen ei osattu vastata. Pyysin viime kokouksessa lautakunnalle 1.2. valmistuneita tutkimustuloksia, luvattiin yhteenveto vetoamalla siihen, että tutkimustuloksia ja materiaalia on niin paljon. Arvostaisin kyllä tutkimustuloksia kokonaisuutena ja samalla tilaisuutta muodostaa oma johtopäätös. Tämän päivän kokouksessa tarkempaa aikataulua ei vielä yhteenvedon saamiseen tullut.

Eva-Liisa Raekallio