Tälle illalle ilmoitettu tilaisuus ”Hyvinvointialueen alku- Miten mielenterveyspalvelujen käy?” siirtyy alustajan äkillisen esteen vuoksi. Uusi aika ilmoitetaan myöhemmin.

Hyvinvointialueen alku- 

Miten mielenterveyspalvelujen käy?

Keskiviikkona 10. toukokuuta alkaen klo 17.30 pidetään keskustelutilaisuus

”Hyvinvointialueen alku- 

Miten mielenterveyspalvelujen käy?”

 

Asiantuntijaksi saamme VARHAn varavaltuutetun ja projektikoordinaattorin, psykiatrisena sairaanhoitajana työskentelevän Raision Vasemmistoliiton puheenjohtajan Eveliina Tyyskäsen. 

 

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan tärkeästä aiheesta Panimoravintola Koulun historianluokkaan, Eerikinkatu 18, Turku.

 

Vapaa pääsy!

Järj. Viherpunainen vasemmisto ry

 Hyvää Pääsiäistä!

Kannanotto 19.3.

Kenen etua päätöksenteossa ajetaan? 

Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi Pukkila 2.0. asemakaavaesityksen maanantaina 13. maaliskuuta äänin 39-25. Pukkilan vanhan massalaitoksen purkaminen sai valtuutettujen enemmistön sinetin. Rakennuksen ja samalla turkulaisen teollisuushistorian suojelua kannattivat vain Vasemmistoliiton ja vihreiden valtuutetut ja yksi muu valtuutettu.

Kyseessä on Turun taudinkin mittakaavassa harvinainen tapaus. Pukkilan vanhan massalaitoksen suojelusta oli jo kertaalleen päätetty vuoden 2020 asemakaavassa, ja rakennus on tämän vuoden helmikuussa hyväksytyssä yleiskaavassa osoitettu arvokkaaksi rakennukseksi, jota ei saa purkaa. Nyt syntynyt purkupäätös on siis aiempien kaavapäätösten vastainen. 

Pukkilan tehdasalue on merkittävä osa turkulaista teollisuushistoriaa. Tästä ei jää viimeisen tehdasrakennuksen purkamisen ja alueen täyteen rakentamisen jälkeen mitään jäljelle; alue täytetään vain kiinteistösijoittamisen etua palvellen.

Pukkilan tehdasrakennuksen omistaja on kiinteistöneuvos Heikki Vaisteen perheen omistama kiinteistöyhtiö. Päivä viime kuntavaalien jälkeen kerrottiin, että Vaiste oli rahoittanut avokätisesti joitakin puolueita ja ehdokkaita. Muun muassa Turun Sanomat on kertonut, että Vaiste ja kiinteistöyhtiö olivat vaatimassa Pukkilan jo päätetyn suojelun purkamista.  Onkin aiheellista kysyä myös näin eduskuntavaaliaikaan, miten päätöksiä tehdään. Syntyvätkö ne asukkaita sekä ympäristö- ja kulttuuriarvoja kuunnellen, vai ihan muulta pohjalta.

Viherpunainen vasemmisto ry

Vipun eduskuntavaaliehdokaskysely 2023

Eduskuntavaalit pidetään ihan pian, varsinainen vaalipäivä on 2. huhtikuuta, ja ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 22. maaliskuuta.

Päätimme järjestää kyselyn Vasemmistoliiton Varsinais-Suomessa ehdolla oleville ehdokkaille. Kyselyn tavoitteena on välittää äänestäjille ehdokkaiden näkemyksiä ajankohtaisista teemoista. Kysely lähetettiin kaikille, saimme vastaukset kahdelta ehdokkaalta. Vastauksia ei ole muokattu.

Kiitos vastanneille!

Tässä ensin kysymykset:

1.Mitä keinoja esittäisit vuokratason laskemiseksi?

2.Miten varmistaisit perusturvan riittävyyden, huomioiden inflaation ja hintojen nousun?

3.Miten eduskunta voi vaikuttaa sote-palveluiden rahoituksen riittävyyteen 

        hyvinvointialueiden aloittaessa?

4.Miten kansanedustajana turvaisit pienten kulttuuritoimijoiden toimintaedellytykset?

5.Mitkä ovat mielestäsi Suomen kolme pahinta ympäristöongelmaa, ja mitä eduskuntatason ratkaisuja esittäisit niihin?

6.Mitä tekisit nuorten jengiytymisen estämiseksi?

7.Miten eduskunnassa voi ratkaista oppimistulosten romahdusta ja opettajien lisääntyvää työuupumusta?

8.Mikä on kantasi vasemmiston muuttuneeseen Nato-linjaukseen ja puolustusmenojen lisäyksiin? Miten itse äänestit puoluekokouksessa Nato-linjauksesta päätettäessä?

9.Miten suhtaudut ryhmäkuriin eduskunnassa?

10.Mihin suuntaan veisit Suomen maahanmuuttopolitiikkaa?

11.Miten pitäisit yhteyttä vaalipiirisi asukkaisiin kansanedustajana?

Mervi Uusitalo-Heikkinen

Kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston varajäsen (vas)

Turun Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja

1.Mitä keinoja esittäisit vuokratason laskemiseksi?

Ihmisillä on oltava varaa asua siellä, missä on työtä. Suomessa voitaisiin ottaa mallia Tanskasta. Siellä on kokeiltu mallia, jossa ylisuuret korotukset voisi määräajaksi kieltää. Edullista vuokra-asumista on saatava joka puolelle kaupunkia. 

2.Miten varmistaisit perusturvan riittävyyden, huomioiden inflaation ja hintojen nousun?

On siirryttävä perustulomalliin. Suomi on saanut toistuvasti moitteita liian vähäisestä sosiaaliturvan määrästä. Joka tapauksessa, olkoon sosiaaliturvamalli mikä hyvänsä, pitää saada sellaiselle tasolle, että perusturva riittää inhimilliseen ja hyvään elämään kaikille. Lopullisena tavoitteena pitää kuitenkin olla yhtenäinen perusturvaetuus.

3.Miten eduskunta voi vaikuttaa sote-palveluiden rahoituksen riittävyyteen hyvinvointialueiden aloittaessa?

Hyvinvointialueille olisi saatava verotusoikeus. Julkisen sektorin alibudjetointi ja kurjistaminen on lopetettava, ja tässä on kunnilla suuri vastuu. Valtionrahoitus pitää turvata.

4.Miten kansanedustajana turvaisit pienten kulttuuritoimijoiden toimintaedellytykset?

Prosenttiperiaate käyttöön. Kulttuuri tuo työtä, tuloja ja turismia, ja kulttuuriala pitäisikin jo ymmärtää hyvinvointia tuovana investointina. Perustulo toisi ratkaisun tähänkin ongelmaan! 

5.Mitkä ovat mielestäsi Suomen kolme pahinta ympäristöongelmaa, ja mitä eduskuntatason ratkaisuja esittäisit niihin?

Avohakkuut, hiilidioksidipäästöt ja Saaristomeren tila. Hakkuiden määrä on saatava kestävälle tasolle uudistamalla metsälainsäädäntöä. Julkista liikennettä ja kestävää liikkumista on tuettava ja kompensaatiomarkkinoille luotava pelisäännöt. Saaristomeren monimuotoisuutta on tuettava mm. suuntaamalla budjetista prosentti luonnonsuojeluun. 

6.Mitä tekisit nuorten jengiytymisen estämiseksi?

Ennaltaehkäisy ja moniammatillinen yhteistyö ovat paras tapa torjua jengiytymistä. Mielenterveystyö, oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistaminen, nuorisotyö, perheiden tukeminen ja poliisin ennakoiviin toimiin satsaaminen ovat parhaita ratkaisuja. 

7. Miten eduskunnassa voi ratkaista oppimistulosten romahdusta ja opettajien lisääntyvää työuupumusta?

Ryhmäkokoja pienentämällä ja erityisopetuksen kokonaisuudistuksella pääsisi jo pitkälle. Opettajana katson myös, että perusasioihin keskittyminen, rauha ja kiireettömyys ja lukutaidon vahvistaminen ovat keinot, joilla tätä kehitystä vastaan voidaan taistella. Nämä auttaisivat myös opettajien uupumiseen. 

Yhtä tiettyä ratkaisua ongelmiin ei ole, koska koulu on yhteiskunnan peili eikä toimi tyhjiössä. Ympäröivät ongelmat näkyvät myös lapsissa ja kouluelämässä. Oppimistulosten lasku on alkanut jo vuoden 2006 paikkeilla. Uusimmat Pisa-tulokset ovat vuodelta 2018. Takana on siis jo pitkä kehitys.

Opettaja joutuu kilpailemaan varsin usein huomiosta mm. digimaailman ja somen kanssa, ja tämän kilpailun usein valitettavasti häviää. Siksi digin ja somen käyttöön pitää luoda rajat. 

Opettajien työuupumusta voidaan estää mm. ennaltaehkäisyllä, toimivalla työterveyshoidolla,  työnohjauksella, hyvällä johtamisella ja moniammatillisella yhteistyöllä. 

8.Mikä on kantasi vasemmiston muuttuneeseen Nato-linjaukseen ja puolustusmenojen lisäyksiin? Miten itse äänestit puoluekokouksessa Nato-linjauksesta päätettäessä?

Äänestin pitkin hampain Naton puolesta, kuten suuri osa puoluetovereistani, koska oli vaikea nähdä vaihtoehtoa muuttuuneessa turvallisuustilanteessa. Suomella ei ole syytä säästää puolustusmenoista, mutta ei myöskään kasvattaa menoja ilman todennettua tarvetta. 

9.Miten suhtaudut ryhmäkuriin eduskunnassa?

Ryhmäkuri on tiettyyn rajaan saakka tarpeellista, jotta puolueen sisäinen demokratia toteutuu. 

10.Mihin suuntaan veisit Suomen maahanmuuttopolitiikkaa?

Suomi tarvitsee maahanmuuttoa väestön ikääntyessä. Kotouttamiseen ja rasismin kitkemiseen pitää löytää keinot. 

11.Miten pitäisit yhteyttä vaalipiirisi asukkaisiin kansanedustajana?

Pitäen tiiviit suhteet kotipaikkakuntaan, vastaamalla ripeästi yhteydenottoihin ja pitämällä esillä Varsinais-Suomelle tärkeitä teemoja. 

Maarit Koivisto

Sairaanhoitaja, lääkäri, tohtorikoulutettava, 

alue- ja kaupunginvaltuutettu Loimaalta

1.Mitä keinoja esittäisit vuokratason laskemiseksi?

Valtio käyttää tällä hetkellä huomattavasti vähemmän rahaa asuntotuotantoon kuin asumistukeen. Asumistuen korotuksen sijaan tulisi satsata enemmän kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon ja säätää vuokrankorotuksille katto. Valtion asuntopolitiikan rahoitus on turvattava. Oikeus kohtuuhintaiseen asuntoon tulisi säätää lailla. Asunnottomuus on vakava sosiaalinen ongelma, joka voi estää työllistymisen tai muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin pääsemisen. Asunnottomuus tulisi poistaa seuraavan hallituskauden aikana, tämän tavoitteen toteutumiseen tarvitsemme myös vuokratasojen alentamiseen tähtääviä toimia.

2.Miten varmistaisit perusturvan riittävyyden, huomioiden inflaation ja hintojen nousun?

Vasemmistoliiton pitkäaikaisena tavoitteena on ollut siirtyminen perustuloon, mikä olisikin mielestäni tärkein keino varmistaa etenkin perusturvan riittävyys. Lisäksi Olisi tärkeää säätää minimipalkkalaki. Lisäksi perushyödykkeille kuten sähkölle, tulisi säätää hintakatto.

3.Miten eduskunta voi vaikuttaa sote-palveluiden rahoituksen riittävyyteen 

        hyvinvointialueiden aloittaessa?

Hyvinvointialueiden rahoitushan tulee käytännössä kokonaisuudessaan valtiolta (lukuun ottamatta asiakasmaksutuottoja) eli eduskunta nimenomaan voi vaikuttaa siihen talousarviota tehdessään. Tämän hetkinen sote-palveluiden rahoitusmalli pohjaa alueiden kuntien talousarvoihin ja tilinpäätöksiin. Jatkossa 80% rahoituksesta perustuu laskennalliseen tarvekertoimeen ja tämän lisäksi rahoitukseen vaikuttaa asukasmäärä, vieraskielisten ja ruotsinkielisten määrä sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen n.k. hyte-kerroin. Lainaa hyvinvointialueet voivat ottaa vain investointeja varten, eivät käyttötalouteen. Tämä rahoitusmalli ei ole paras mahdollinen, koska ei ole mitään mekanismia, joka estäisi tulevia hallituksia leikkaamaan hyvinvointialeuiden rahoituksesta. Mielestäni hyvinvointialueille tulisi antaa verotusoikeus, jolloin hyvinvointialueet voisivat aidosti itsenäisesti tehdä vastuullista ja tulevaisuuteen suuntaavaa strategista talouspolitiikkaa.

4.Miten kansanedustajana turvaisit pienten kulttuuritoimijoiden toimintaedellytykset?

Kulttuurin rahoitus on nostettava 1%:iin bruttokansantuotteesta. On varmistettava kaikille, myös erityisryhmiin kuuluville mahdollisuus päästä osalliseksi taiteesta ja kulttuurista. Pienet kulttuuritoimijat toimivat yleensä vapaaehtoispohjalta ja rahoitus koostuu pääsääntöisesti erilaisista avustuksista. Kulttuuriavustusten rahoitus on jatkossa taattava ja huomioitava avustusten jaossa myös erilaiset alakulttuurit ja uudemmat ilmiöt, ei vain asemansa vakiinnuttaneita perinteikkäitä toimijoita. Kulttuuriharrastukset ovat tärkeä osa ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä.

5.Mitkä ovat mielestäsi Suomen kolme pahinta ympäristöongelmaa, ja mitä eduskuntatason ratkaisuja esittäisit niihin?

Luonnon monimuotoisuuden hupeneminen on merkittävin ympäristöongelma kaikkialla. Suomessa tulisi erityisesti kiinnittää huomiota metsiin, soihin ja vesistöihin. Metsälajien osalta suojelua tulisi parantaa suojelemalla ainakin kaikki vanhat metsät, kuitenkin vanhaa ja etenkin luonnontilaista metsää on niin vähän, että tämä ei riitä mihinkään vaan suojelun piiriin on tuotava enemmän myös entisiä talousmetsiä. Etenkin eteläsuomessa, missä metsäalueet ovat hyvin pirstaleisia tulisi mahdollistaa ekologiset käytävät eli alueita yhdistävät kannakset, jotka mahdollistavat metsälajien leviämisen alueelta toiselle ja siten ehkäisevät lajiston geneettistä yksipuolistumista. Koskemattomat suoalueet tulisi suojella kaikki ja entiset turvetuotantoalueet ja ojitetut kitukasvuiset metsät sekä viljelyskäytöstä poistuneet pellot tulisi ennallistaa kosteikoiksi mahdollisuuksien mukaan. Ojien tukkiminen ja kosteikoiden perustaminen auttaisi parantamaan myös sisävesistöjen tilaa humus- ja raskasmetallipäästöjen vähentyessä. Lisäksi kipsikäsittely tulisi tehdä pakolliseksi kaikilla soveltuvilla peltoalueilla, jotta vähennettäisiin maatalouden ravinnekuormaa paitsi sisävesistöissä myös merialueillamme. Yksittäisten lajien suojelusta tulisi entistä enemmän siirtyä elinympäristöjen ja kaikkien sen avainlajien suojeluun. Lisäksi ympäristön pilaamiseen syyllistyneet yritykset ja muut toimijat tulisi saattaa vastuuseen teoistaan ja parantaa poliisin resursseja ja tietämystä ympäristörikosten tutkintaan.

6.Mitä tekisit nuorten jengiytymisen estämiseksi?

Jengiytyminen ei sinänsä ole itse ongelma, vaan nuorten syrjäytyminen ja rikollisuus. Tutkimusnäytön perusteella tiedämme, että ongelmilla on taipumus kasaantua. Tilastojen valossa suurin osa suomalaisista nuorista voi paremmin kuin koskaan ennen kaikilla mahdollisilla mittareilla mitattuna ja saman aikaisesti meillä on suuri joukko nuoria, joilla menee erittäin huonosti. Huono koulumenestys, turvallisen aikuisen puute, koulukiusaaminen, mielenterveysongelmat, päihteet ja rikokset kietoutuvat yksittäisten nuorten kohdalla sellaiseksi vyyhdiksi, että sen selvittämiseen tarvitaan moniammatillista apua. Kouluissa, terveydenhuollossa, lastensuojelussa sekä poliisin toimesta tehdään valtavasti työtä näiden nuorten kanssa, mutta resurssit ovat täysin riittämättömät. Syrjintä syrjäyttää ja siksi myös rasismin kitkeminen yhteiskunnasta on oleellista. Tärkeää kierteen katkaisemiseksi on myös tarjota tekojen uhreille riittävä tuki.

Rikollisen käyttäytymisen taustalla on usein syvä epäluottamus yhteiskuntaan ja rikollisuus onkin seurausta harjoitetusta politiikasta. Esimerkiksi köyhyyden lisääminen sosiaaliturvan leikkauksilla, koulutuserojen kasvattaminen koulutusleikkauksilla ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen, riittämättömät henkilöstö resurssit lasten, nuorten ja perheiden palveluissa ovat kaikki sitä eriarvoistavaa politiikkaa, jonka tuloksena rikollisuuskin yhteiskunnassa lisääntyy.

7.Miten eduskunnassa voi ratkaista oppimistulosten romahdusta ja opettajien lisääntyvää työuupumusta?

8.Mikä on kantasi vasemmiston muuttuneeseen Nato-linjaukseen ja puolustusmenojen lisäyksiin? Miten itse äänestit puoluekokouksessa Nato-linjauksesta päätettäessä?

Nato hakemuksen jättäminen alkoi viime keväänä näyttää jo niin väistämättömältä, että en tiedä olisiko Vasemmistoliitto lopulta saavuttanut mitään, vaikka olisimme yhdessä rintamassa vastustaneet Nato-hakemusta. Hallituksen linjaa vastaan asettuminen olisi todennäköisesti tarkoittanut hallitustaipaleemme loppua, emmekä sen jälkeen olisi voineet enää vaikuttaa mihinkään hallituksen tekemisiin. Ei ole hedelmällistä taistella kaikilla rintamilla yhtäaikaisesti tuulimyllyjä vastaan vaan on valittava taistelunsa ja taisteltava sellaisten tavoitteiden puolesta, joissa on eniten voitettavaa. Uskon, että jokainen kansanedustajamme toimi parhaan tietonsa mukaisesti Nato-päätöstä tehtäessä. Itse äänestin puoluekokouksessa Nato-linjausta vastaan ja Elina Nykyrin jättämän muutosesityksen puolesta.

Mielestäni Naton jäsenenäkään emme voi kasvattaa puolustusbudjettiamme holtittomasti, nykytaso on riittävä. Suomeen ei myöskään tule sijoittaa Naton tukikohtia. Suomen tulisi osallistua YK:n ydinaseet kieltävään sopimukseen, eikä Suomeen pitäisi missään olosuhteissa sijoittaa Naton ydinaseita!

9.Miten suhtaudut ryhmäkuriin eduskunnassa?

Ymmärrän ryhmäkurin tärkeyden erityisesti puolueen toimiessa hallituksessa. Ei ole hyväksyttävää, että yksittäiset edustajat horjuttavat yhdessä sovittua hallitusohjelmaa ja sen mukaisia linjauksia, esimerkiksi poliittisten irtopisteiden toivossa. Kuitenkin mikäli kyseessä on niin kutsuttu oman tunnon kysymys, jolloin esimerkiksi edustaja kokee toimivansa oman vakaumuksensa tai edustamansa viiteryhmän etujen vastaisesti voi edustaja perustellusta syystä äänestää myös ryhmän mielipidettä vastaan. Toivon ja uskon edustajien käyttävän pääsääntöisesti vakaata harkintaa siinä, mitkä asiat todella ovat niin tärkeitä, että ryhmäkuria on syytä lähteä horjuttamaan. Jos puolue toimii oppositiossa ei ryhmäkurilla ole niin suurta merkitystä. Myöskin kuntatasolla näkisin, että kaikista asioista ei ole välttämätöntä edes muodostaa ryhmämielipidettä vaan ryhmä voi joissain kysymyksissä hajaantua ja silti jatkaa toimintakykyisenä eteenpäin.

10.Mihin suuntaan veisit Suomen maahanmuuttopolitiikkaa?

Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa ja maahanmuuton esteitä onkin purettava ja helpotettava työn perässä muuttamista. Kuitenkin saman aikaisesti työelämän pelisääntöjä on selkiytettävä ja estettävä ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden hyväksikäyttöä. Suomen on oltava mukana luomassa oikeudenmukaista turvapaikkaprosessia ja turvallisia maahantulon kanavia turvapaikanhakijoille, jotta hillitään ihmissalakuljetusta ja hengenvaarallisten matkustusreittien käyttöä Eurooppaan. Lisäksi täytyy pyrkiä vaikuttamaan pakolaisuuden syihin, esimerkiksi ilmastopakolaisuutta voidaan ehkäistä tukemalla vihreää siirtymää kehittyvissä maissa. EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksuista tulisi luopua, sillä korkeakoulutuksen tarjoaminen on mielestäni parasta kehitysyhteistyötä. Kansainväliset opiskelijat voivat joko palata lähtömaihinsa kehittämään osaamisellaan paikallista yhteiskuntaa tai toisaalta he voivat myös jäädä Suomeen työskentelemään osaajapulasta kärsivillä aloilla. Maahanmuuttaneiden kotoutumiseksi on tehtävä enemmän töitä, painopisteenä erityisesti syrjäytymisen ehkäisy. Maahanmuuttajat eivät ole mikään yhtenäinen väestöryhmä vaan eri ryhmät tarvitsevat erilaista tukea kotoutumiseen. Maahanmuuttajataustaisille lapsille on taattava koulussa omankielinen äidinkielenopetus suomen tai ruotsin kielen opetuksen ohella. Rasismi on kitkettävä Suomesta kokonaan.

11.Miten pitäisit yhteyttä vaalipiirisi asukkaisiin kansanedustajana?

Ottaisin tavoitteeksi vierailla jokaisessa Varsinais-Suomen kunnassa vähintään kerran kansanedustajakauden aikana. Lisäksi toivoisin, että ihmiset voisivat ottaa suoraan yhteyttä, esim. sähköpostilla mielen päällä olevista asioista. Myös suora viestintä ajankohtaisista asioista esim. sähköpostilistan ja sosiaalisen median kanavien kautta olisi minulle luontevaa. Olen tavattavissa oman paikallisosastoni, aluevaltuustoryhmän ja Varsinais-Suomen piirin järjestämissä kokouksissa sekä puolueen järjestämissä valtakunnallisissa tapahtumissa.

Lausunto Mooriankunnan kaavasta 28.1.2023

Viherpunainen vasemmisto ry (Vipu) toteaa, että Mooriankunnan asemakaavan valmistelussa olisi hyvä huomioida kaavan rakennusoikeuden massiivisuus ja sen vaikutukset arvokkaaseen kulttuurihistorialliseen miljööseen. 

Kaava vaikuttaisi koko vanhan alueen radikaaliin muuttumiseen, se aiheuttaa myös merkittävää haittaa naapuruston aiemmalle asutukselle. Kaavan tavoitteena on mm. Citymarketin laajentuminen, mikä on jo sinänsä kyseenalaista toistuvana periaatteena. Kaava mahdollistaisi merkittävän viheralueen poistamista tehorakentamisen tieltä.

Kunnalliskodin entinen henkilökunnan asuinrakennus, sekä Kurjenmäkikotien rakennukset tulee huomioida arvokkaina rakennetun ympäristön kohteina, esimerkiksi 1950-luvun rakennuksella on merkitystä osana Kurjenmäen sairaala-alueen kokonaisuutta. Lisäksi se rajaa taakseen uudemmat Kurjenmäkikoti 1 ja 2 rakennukset, ja toimii siten myös yhtenä osana luomassa suojaisaa sisäpihaa takana oleville rakennuksille. 

Kurjenmäkikoti 1 ja 2 rakennusten kulttuurihistoriallinen arvo perustuu niiden merkitykseen hoivatyön uuden ajattelumallin ja toteutuksen eli kodinomaisen hoivakodin pioneereina.

 

Kuten Turun Museokeskus myös huomauttaa, purkaminen kasvattaa hiilijalanjälkeä eikä siten ole kaupungin ilmastosuunnitelman tavoitteiden mukaista.

Helsingin Sanomat (otsikko oma): 

YK haluaa Palestiinan miehityksestä seurauksia Israelille

YHTEENSÄ 40 YK:n jäsenvaltiota vaati maanantaina Israelia luopumaan sen palestiinalais­hallintoon kohdistamista pakotteista. Israel määräsi pakotteet rangaistuksena palestiinalaisten pyrkimyksistä saada YK:n Kansainväliseltä tuomioistuimelta (ICJ) lausunto Israelin miehityksestä.

YK:n yleiskokous pyysi joulukuun lopussa Kansainvälistä tuomioistuinta harkitsemaan seurauksia Israelille palestiinalaisalueiden miehittämisestä. Päätöslauselma annettiin päivä sen jälkeen, kun Israelissa nousi valtaan maan kaikkien aikojen oikeistolaisin hallitus.

Kostoksi Israel määräsi 6. tammikuuta palestiinalaishallintoa vastaan joukon muun muassa taloudellisia pakotteita, joiden tarkoituksena on saada hallinto ”maksamaan hinta” päätöslauselman vaatimisesta.

TUOREESSA lausunnossa 40 valtiota vahvisti uudelleen ”vankkumattoman tukensa” ICJ:lle ja kansainväliselle oikeudelle sekä ilmaisivat vakavan huolensa liittyen Israelin hallituksen päätökseen rangaistuskeinoista, jotka kohdistuvat Palestiinalaisalueiden ihmisiin, johtoon ja siviiliyhteiskuntaan.

”Huolimatta valtioiden erilaisista kannoista päätöslauselman suhteen vastustamme rangaistustoimia, jotka seurasivat toiveesta saada Kansainvälisen tuomioistuimen näkemys ja laajemmassa mielessä vastaus yleiskokouksen päätöslauselmaan. Vaadimme (pakotteiden) välitöntä perumista”, valtiot sanoivat lausunnossa.

Lausunnon ovat allekirjoittaneet alkuperäistä päätöslauselmaa kannattaneet valtiot, kuten Algeria, Argentiina, Belgia, Irlanti, Pakistan ja Etelä-Afrikka. Lisäksi allekirjoituksensa antoi osa valtioista, jotka pidättäytyivät äänestämästä päätös­lauselmasta, kuten Japani, Ranska ja Etelä-Korea, sekä osa sitä vastaan äänestäneistä, kuten Saksa ja Viro.

”Tämä on merkittävää, koska se osoittaa, että huolimatta siitä miten valtiot äänestivät, he vastustavat yhdessä rangaistustoimenpiteitä”, Palestiinaa YK:ssa edustava Riyad Mansour sanoi.

YK:N pääsihteerin Antonio Guterresin tiedottajan mukaan pääsihteeri on syvästi huolissaan Israelin viimeaikaisista toimenpiteistä palestiinalaishallintoa vastaan. Hän korosti, että Kansainväliseen tuomioistuimeen liittyen ei tulisi tehdä kostotoimia.

YK:n turvallisuusneuvoston on tarkoitus kokoontua käsittelemään Palestiinalaisalueiden tilannetta keskiviikkona.