maanantai 30. tammikuuta 2023

Lausunto Mooriankunnan kaavasta 28.1.2023

Viherpunainen vasemmisto ry (Vipu) toteaa, että Mooriankunnan asemakaavan valmistelussa olisi hyvä huomioida kaavan rakennusoikeuden massiivisuus ja sen vaikutukset arvokkaaseen kulttuurihistorialliseen miljööseen. 

Kaava vaikuttaisi koko vanhan alueen radikaaliin muuttumiseen, se aiheuttaa myös merkittävää haittaa naapuruston aiemmalle asutukselle. Kaavan tavoitteena on mm. Citymarketin laajentuminen, mikä on jo sinänsä kyseenalaista toistuvana periaatteena. Kaava mahdollistaisi merkittävän viheralueen poistamista tehorakentamisen tieltä.


Kunnalliskodin entinen henkilökunnan asuinrakennus, sekä Kurjenmäkikotien rakennukset tulee huomioida arvokkaina rakennetun ympäristön kohteina, esimerkiksi 1950-luvun rakennuksella on merkitystä osana Kurjenmäen sairaala-alueen kokonaisuutta. Lisäksi se rajaa taakseen uudemmat Kurjenmäkikoti 1 ja 2 rakennukset, ja toimii siten myös yhtenä osana luomassa suojaisaa sisäpihaa takana oleville rakennuksille. 


Kurjenmäkikoti 1 ja 2 rakennusten kulttuurihistoriallinen arvo perustuu niiden merkitykseen hoivatyön uuden ajattelumallin ja toteutuksen eli kodinomaisen hoivakodin pioneereina.

 

Kuten Turun Museokeskus myös huomauttaa, purkaminen kasvattaa hiilijalanjälkeä eikä siten ole kaupungin ilmastosuunnitelman tavoitteiden mukaista.

keskiviikko 18. tammikuuta 2023

Helsingin Sanomat (otsikko oma): 


YK haluaa Palestiinan miehityksestä seurauksia Israelille


YHTEENSÄ 40 YK:n jäsenvaltiota vaati maanantaina Israelia luopumaan sen palestiinalais­hallintoon kohdistamista pakotteista. Israel määräsi pakotteet rangaistuksena palestiinalaisten pyrkimyksistä saada YK:n Kansainväliseltä tuomioistuimelta (ICJ) lausunto Israelin miehityksestä.

YK:n yleiskokous pyysi joulukuun lopussa Kansainvälistä tuomioistuinta harkitsemaan seurauksia Israelille palestiinalaisalueiden miehittämisestä. Päätöslauselma annettiin päivä sen jälkeen, kun Israelissa nousi valtaan maan kaikkien aikojen oikeistolaisin hallitus.

Kostoksi Israel määräsi 6. tammikuuta palestiinalaishallintoa vastaan joukon muun muassa taloudellisia pakotteita, joiden tarkoituksena on saada hallinto ”maksamaan hinta” päätöslauselman vaatimisesta.

TUOREESSA lausunnossa 40 valtiota vahvisti uudelleen ”vankkumattoman tukensa” ICJ:lle ja kansainväliselle oikeudelle sekä ilmaisivat vakavan huolensa liittyen Israelin hallituksen päätökseen rangaistuskeinoista, jotka kohdistuvat Palestiinalaisalueiden ihmisiin, johtoon ja siviiliyhteiskuntaan.

”Huolimatta valtioiden erilaisista kannoista päätöslauselman suhteen vastustamme rangaistustoimia, jotka seurasivat toiveesta saada Kansainvälisen tuomioistuimen näkemys ja laajemmassa mielessä vastaus yleiskokouksen päätöslauselmaan. Vaadimme (pakotteiden) välitöntä perumista”, valtiot sanoivat lausunnossa.

Lausunnon ovat allekirjoittaneet alkuperäistä päätöslauselmaa kannattaneet valtiot, kuten Algeria, Argentiina, Belgia, Irlanti, Pakistan ja Etelä-Afrikka. Lisäksi allekirjoituksensa antoi osa valtioista, jotka pidättäytyivät äänestämästä päätös­lauselmasta, kuten Japani, Ranska ja Etelä-Korea, sekä osa sitä vastaan äänestäneistä, kuten Saksa ja Viro.

”Tämä on merkittävää, koska se osoittaa, että huolimatta siitä miten valtiot äänestivät, he vastustavat yhdessä rangaistustoimenpiteitä”, Palestiinaa YK:ssa edustava Riyad Mansour sanoi.

YK:N pääsihteerin Antonio Guterresin tiedottajan mukaan pääsihteeri on syvästi huolissaan Israelin viimeaikaisista toimenpiteistä palestiinalaishallintoa vastaan. Hän korosti, että Kansainväliseen tuomioistuimeen liittyen ei tulisi tehdä kostotoimia.

YK:n turvallisuusneuvoston on tarkoitus kokoontua käsittelemään Palestiinalaisalueiden tilannetta keskiviikkona.

torstai 8. joulukuuta 2022

Kannanotto 8.12.2022

Viherpunainen vasemmisto ry on huolissaan Turun kaupungin leikkauslinjasta


Pitkään jatkuneen alibudjetoinnin ja leikkauspolitiikan seurauksena syntynyt kuntapalvelujen kriisi ja henkilöstöpula eivät ilmeisesti huoleta kaupunginvaltuustoa, jos katsotaan tuoretta päätöstä kymmenien miljoonien sopeuttamisohjelmasta.

 

Turku ei huomioi jo pitkään jatkunutta palvelutarpeen kasvua tulevanakaan vuonna. Vaikka sote-alueille siirretyt palvelut poistuvat kaupungin budjetista, jäljelle jää silti mm. lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtiminen kouluissa ja päiväkodeissa. Näistäkin palveluista leikattiin kolme miljoonaaErityisesti nuorten ennakoivista mielenterveyspalveluista on kova pula. Vanhusten kasvavan yksinäisyyden vähentämiseen ei panosteta juuri ollenkaan. Hoitajapula ja hoitoon pääsyn ongelmat eivät tule ratkeamaan ilman kaupungin satsausta. Esimerkkejä löytyisi enemmänkin.

 

Turku investoi jatkuvasti runsaalla kädellä merkillisiin,  jättimäisiin rakennushankkeisiin ilman huolta huomisesta. Näitä niin kutsuttuja kärkihankkeita on puskettu läpi liittämällä niihin jännältä kuulostavia turhanpäiväisyyksiä, kuten elämyskeskus ja kulttuurilautta. Kuitenkin kaupunkilaiset saisivat paljon enemmän, kiintoisampaa ja laadukkaampaa kulttuuritarjontaa, jos näihin lisukkeisiin osoitettavat varat ohjattaisiin jo olemassa oleville ja hommansa osaaville paikallisille julkisen ja kolmannen sektorin taide- ja kulttuuritoimijoille.

 

Sopeuttamisohjelmaa käytetään kaupungin ydintoimintojen höyläämiseen yhä uudelleen, vaikka olisi kova tarve lisärahoitukseen kaikilla sektoreilla. Asuntopoliittisessa ohjelmassaan Turku lupaa purkaa asumisen eriytymistä, estää syrjäytymiskehitystä ja tukea asumisratkaisujen monipuolisuutta, mutta samalla se suunnittelee tuetun vuokra-asumisen vähentämistä entisestään. Käynnissä on asuinalueiden muuttaminen yhä yksipuolisemmiksi, kun kaupungin vuokra-asuntoja myydään ‒ kaupunginvaltuuston siunauksella ‒ ja keskustan asukaspohjaa kaunistellaan puutaloja myymällä. Myyntivoitot sijoitetaan uusiin vuokrataloihin, joissa vuokrat ovat korkeita, ja siten asukkaiden valinta tapahtuu "luonnollisella" tavalla.

 

Musiikkitalon kustannukset ovat jo nyt kasvaneet, ratahanke paisui juuri 40 miljoonalla. Kupittaan kansi -projektin arvioidut kulut ovat jo nyt n. 165 miljoonaa. Toriparkin lopullista hintalappua ei tiedä vielä kukaan. Aiotaanko tulevia rakennuskustannuksia hallita paremmin, vai onko kaikessa kyse vain pormestarisopimuksen mukaisesta, kokoomusjohtoisesta ja ainoastaan rakennuttajien ja sijoittajien etuja palvelevasta politiikasta? Edes vasemmisto, joka aiemmin on ollut kriittinen näitä jättisuunnitelmia ja "sopeuttamisia" kohtaan, ei näytä nyt kyseenalaistavan rahojen suuntaamista kaupungin palveluista toinen toistaan hurjemmille rakennushankkeille. Herätkää!

 

Elämme rajun inflaation aikaa, monen tilanne on hyvin tukala ja vaikeutuu koko ajan. Tässä tilanteessa päätösten pitäisi kaikin keinoin tukea ihmisten arkea. Politiikka on pitkälti arvovalintoja, ja nyt näyttää siltä, että Turun päättäjien arvomaailmassa kaupunkilaisten hyvinvointi ja peruspalvelut eivät paljoa paina.

torstai 17. marraskuuta 2022

 Palestiina- aiheiset keskustelut jatkuvat Turussa!


Vipulaiset auttavat tilaisuuden mainonnassa mm. julisteita jakamalla. 

Tervetuloa mukaan!

tiistai 25. lokakuuta 2022

Vipussa toimintaa ilmastovastuullisen ruokapolitiikan puolesta jo yli 10 vuotta

Kun hallituksessa nyt kompastellaan ilmastovastuullisen ruokapolitiikan kanssa, 

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009154311.html

olemme Vipussa aina ajaneet ilmastovastuullista ruokapolitiikkaa.  Järjestimme esim. jo yli kymmenen vuotta sitten, syyskuussa 2012 seminaarin ”Turun ilmastoystävällinen ruokapolitiikka-broileria ja kalkkunaa". Aiheesta alusti pj Eva-Liisa Raekallio, joka on myös vastannut Vipun vegekurssien järjestämisestä keväästä 2013 saakka. Tässä kuva ekasta kurssista ja kymmenen vuoden takainen alustus:


"Turun ilmastoystävällinen ruokapolitiikka-broileria ja kalkkunaa"


Viherpunainen vasemmisto ry järjesti tämän seminaarin, koska yksi tavoitteistamme tulevalla vaalikaudella on edistää monipuolista kasvis- ja lähiruokaa Turun kaupungin organisaatioiden hankinnoissa. Tahdomme painottaa luomua ja reilua kauppaa, ja tuoda ne juhlapöydistä turkulaisten arkeen. 


Meidän on Turussa kannettava eettinen ja sosiaalinen vastuu niin paikallisella kuin globaalilla tasolla. Arkiset valinnat ovat niin arkipäiväisiä, ettei niiden merkitystä aina huomata. 


Olen itse toiminut ylioppilaskuntapolitiikassa puhuen kasvis- luomu- ja lähiruoan puolesta. Minulla on kokemusta hankintaketjusta ja yleensäkin siitä, miten eettiset valinnat voivat olla kiven takana. Aluksi voitaisiin sanoa pari sanaa Turun päiväkotien ja koulujen ilmastoystävällisestä viikosta, jota vietettiin 10.-14.9.


Ilmastoystävällinen ruoka on Turun näkemyksen mukaan sitä, että korvataan naudanliha siipikarjanlihalla. On totta, että naudanliha on ympäristövaikutuksiltaan broilerin- ja kalkkunanlihaa raskaampaa, rahdataanhan esim. Suomeenkin lihaa Etelä-Amerikan massiivisilta karjaplantaaseilta tuhlaten energiaa. Puhumattakaan siitä, paljonko luonnonvaroja itse naudanlihantuotanto kuluttaa. Esim. ennustetaan, että vesipula tulee vaikeuttamaan ja lopettamaan lihantuotannon vähitellen. Ruokatalouden perustasta olisi siis tärkeää huolehtia jo nyt ja ruokatalous rakennettava kunnissa kasvis- lähi- ja luomuruoan pohjalle. 


Turun kaupungin kouluissa on kasvisruokapäivä joka viikko sekä yläkouluissa ja lukioissa kasvisvaihtoehto on tarjolla päivittäin. Tämä on hyvä alku toki, mutta tällaisenaan kasvis jääkin pelkäksi vaihtoehdoksi. Kasvisruokaa tulee lisätä tuntuvasti kaikissa Turun ylläpitämissä ruokaloissa niin, ettei liha olisi aina ykkönen ja normi, josta poiketaan. Todellinen ilmastoystävällisyys toteutetaan pelkällä kasvis- ja lähiruoalla ja vaihtamalla tehotuotettu liha luomuksi. Nythän käytännössä ilmastoystävällisellä viikolla vaihdettiin yksi tehotuotettu liha toiseen.


Mitkä sitten ovat luomulihan ja tavanomaisesti tuotetun lihan ympäristövaikutusten erot? Sianlihan kohdalla asiaa on selvitetty varsin paljon; saksalainen kuluttajajärjestö Foodwatch toteutti vuonna 2004 tutkimuksen, jossa selvitettiin porsaanleikkeen todellista hintaa. Selvisi, etteivät tavallisen lihantuotannon korkeat ympäristöhaitat näy tuotteen hinnassa. Luomusian kasvatus sen sijaan tarvitsee 25% vähemmän energiaa, ja tuottaa vain 25% tavallisen tuotannon päästöistä ja on silti helposti kalliimpaa.


Saksassa luomu on miljardiluokan bisnestä, ja luomua ostetaankin eniten juuri tavallisista ruokakaupoista. Alkuvaiheessa luomun ja tavanomaisen lihan hintaero oli Saksassakin 90 prosenttia, mutta luomutuotteiden osuuden kasvettua 10 prosenttiin, oli hintaero enää 20 prosenttia. Kaava on siis selvä; kysyntä laskee hintaa. Suomessakin jatkuva vetoaminen luomun kalleuteen loppuu, kun tarjonta kasvaa. Jotta se voisi kasvaa, on valtion tuettava luomutuotantoa.

Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi lisätä luomutuotantoa vuoteen 2020 mennessä niin, että tuolloin vähintään 20 prosenttia peltoalasta olisi luomua. Tällä hetkellä kehitys näyttää lupaavalta; luomutuotanto lisääntyy maassamme nopeammin kuin koskaan 2000-luvulla, ja tänä vuonna jo 365 tilaa on liittynyt maataloustuotannon luomuvalvontaan. Sukupolvenvaihdos tilalla tietää usein sitä, että tilanjatkajat siirtävät kerralla sekä pellot että eläimet luomuksi.


Missä siis vika, kun kuntien hankinnat itsepäisesti ylläpitävät tehotuotantoa. Hankintalain mahdollisuudet kestävän ruokapolitiikan osalta pitää tässä selvittää. Kaikki julkisyhteisön hankinnat pitää toteuttaa oman organisaation ulkopuolelta. Tämä ei salli nopeasti miellettynä oman alueen talouden ja työllisyyden korostamista. Kuitenkin positiivista on se, että hankintalain mukaista on huomioida toimitusketjun lyhyys silloin, kun ketjulla on vaikutusta hankintaketjun laatuun ja ympäristövaikutuksiin. Tältä pohjalta siis eettisesti kestävät hankinnat ovat täysin mahdollisia.


Portaat Luomuun-ohjelmaa on pidetty ratkaisuna lisätä luomutuotteiden määrää ammattikeittiöiden tarjonnassa. Kullakin portaalla käytetään lisääntyvästi luomutuotteita, ensimmäisellä yhtä luomutuotetta kahdesti viikossa. Keittiöt etenevät ohjelmassa omaan tahtiinsa, ja tämä onkin sen suurimpia heikkouksia. Kun ei ole tehokkaita kannustimia lisätä luomutuotteiden käyttöä ripeästi, jämähdetään helposti alimmille portaille. Näin kävi Turun yliopiston ylioppilaskunnan kampusruokalayritys Unicassakin, jonka muistan hyvin ajaltani ravintolavaliokunnan puheenjohtajana. Eteneminen luomuportailla oli tuskaisan hidasta, ja tuntuikin, että ohjelmaan oli lähdetty mukaan lähinnä imagosyistä. 


Turun kaupungin ruokaloiden tarjonnasta vastaava Katerinki Oy on tällä hetkellä Portaat Luomuun- ohjelman ensimmäisellä portaalla. On mielestäni ensiarvoisen tärkeää, ettei luotettaisi liikaa ammattikeittiöiden omaan tahtiin lisätä luomua vaan etenemistä tarkkailtaisiin, ja tarpeen tullen organisoitaisiin todella toimiva ratkaisu luomutuotteiden lisäämiseen lautasella. 


Miksi sitten Viherpunainen vasemmisto painottaa niin vahvasti kasvis- lähi- ja luomuruoan lisäämistä? Ympäristöystävälliset ruokavalinnat todella hillitsevät ilmastonmuutosta. Esimerkiksi lähiruoan suosiminen pienentää ruoan hiilijalanjälkeä, ja myös parantaa suomalaisten elintarviketyöläisten työllisyyttä. Arkisilla toimilla ja ratkaisuilla on kiire. Esimerkiksi Pohjoisella Jäämerellä on lämpötila noussut kaksi kertaa yleistä kehitystä nopeammin. Merijään laajuutta alueeella on mitattu satelliitein vuodesta 1979 lähtien, ja viimeisten 10 vuoden aikana jää on ohentunut -2,02 miljoonaa neliökilometriä, kun aiempi tahti oli -0,86 miljoonaa neliökilometriä vuosikymmenessä. Merijää sulaa nyt siis kaksi kertaa aiempaa nopeammin.


Meritutkija Wieslaw Maslowski totesi Turun Sanomissa jokin aika sitten, että jään sulaminen nostaa merenpintaa, ja lisää äärimmäisiä sääilmiöitä. Ne ovatkin kaksinkertaistuneet 20 vuodessa, ja 70 prosenttia niistä liittyy ilmastoon. Todella hälyttävä esimerkki ilmastonmuutoksen seurauksista löytyy esimerkiksi Tyyneltä valtamereltä, jossa useat pienet saarivaltiot ovat neuvotelleet Australian ja Uuden-Seelannin kanssa väestönsä evakuoinnista silloin, kun saarilla ei enää merenpinnan nousun ja äärimmäisten sääilmiöiden vuoksi voi elää. 


Sadat miljoonat ihmiset voivat tulevaisuudessa joutua pakenemaan ilmastonmuutoksen seurauksia, kuten luonnonkatastrofeja, aavikoitumista ja merenpinnan nousua. Ilmastopakolaisia on etenkin kehitysmaissa, joihin ilmastomuutos muutenkin iskee kovimmin ja jotka ovat varautuneet siirtolaisten virtaan huonoimmin. On siis selvää, että arkisetkin valinnat on nostettava nille kuuluvaan arvoon, ja Turunkin on nyt lähdettävä kestävän ruokapolitiikan tielle. Hankintaketju on avattava, ja varmistettava että kestävä kehitys toteutuu ruokavalintojen kautta.


Ekologisesti ja sosiaalisesti kestävien ruokavalintojen tekeminen ei ole aina helppoa, rakenteet ja asenteet voivat olla esteenä. Ravintolavaliokunnasta muistan itse montakin esimerkkiä tästä. Vuonna 2009 toteutimme "Oletko ilmastosyöppö"- julistekampanjan yliopistolla yhdessä ympäristövaliokunnan kanssa, ehkä sinäkin olet sellaisen nähnyt jollain ilmoitustaululla. Vielä ainakin Educariumin kirjaston aulasta sellainen taitaa löytyä! Emme kuitenkaan saaneet viedä julisteita ravintoloihin, perusteluna oli " asiakkaat tarvitsevat rauhallisen ruokailuhetken". Kampanjamme näkyi lopulta kuitenkin pöytäständeissä.


Samantyyppistä argumentaatiota kuulin silloinkin, kun kuulin vegaanikavereilta, miten hankalaa on aina odottaa omaa annosta kauan ja erikseen, tai miten vegaanilevite pitää erikseen pyytää suunnilleen tiskin alta. Koska mielestäni ei ollut järkeä tilata erikseen useita levitteitä, ehdotin että säästettäisiin rahaa tilaamalla ainoastaan vegaaneille käyvää, eläinproteiinitonta levitettä kaikille. Idea ei saanut tuulta alleen, vastauksena oli suunnilleen se, että vegaaninen levite maistuu pahalta. 


Minusta ruokavalinnoissa pitää aina ottaa huomioon kokonaisuus, on todella keskenkasvuista perustella makuasioilla eettisen vaihtoehdon vastustamista. Nyttemmin kasvisruokatarjonta on Unicalla parantunut. Tarjottavan ruoan kasvis- luomu- jä lähiruokaosuutta on kuitenkin jatkuvasti lisättävä ja kehitettävä, ja vegaanit otettava kaiken aikaa huomioon samanarvoisina maksavina asiakkaina kuin muutkin. 


Ja muutama sananen vielä reilusta kaupasta, kun täälläkin on tarjolla reilua luomukahvia. Viherpunaisen vasemmiston näkemyksen mukaan reilu kauppa tulee tuoda turkulaisten juhlapöydistä arkipäivään. Vain siten viljelijät todella hyötyvät itse työnsä tuloksista. Reilu kauppa todella muuttaa viljelijöiden elämää, toteaa myös Karibialla asuva banaaninviljelijä Cornelius Lynch Helsingin Sanomien haastattelussa jokunen vuosi takaperin. Artikkeli on ollut jääkaappini ovessa siitä lähtien. Lynch sanoo myös, että reilu kauppa takaa edes jonkinlaisen tulon, ja että viljelijät voivat päättää itse enemmän asioistaan. Reilu kauppa kaikkiaan vahvistaa tuottajien omaa toimijuutta; Lynch toimii itse St. Lucian reilun kaupan järjestön johtajana. 


Italiassa, Roomassa tavarantoimittajien on ollut pakko toimittaa reilun kaupan banaania jokaiselle koululaiselle vähintään kerran viikossa. Reilun kaupan tuotteet onkin otettava myös Turussa kaupungin ruokatarjontaan, ja valikoimaa lisättävä ja monipuolistettava.


Viherpunainen vasemmisto haluaa muistuttaa, että jokainen voi ja jokaisen pitää Turussa vaikuttaa ekologisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta ja hillitä ilmastonmuutosta, ja sen voi tehdä ihan joka päivä valitsemalla kasvisruokaa, suosimalla lähi- ja luomuruokaa, sekä käyttämällä reilun kaupan tuotteita. Turun ruokapolitiikka on saatava todella ilmastoystävälliseksi!


Eva-Liisa Raekallio