Joulupukin porot ja tontut toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2021!

 Riikka Oksasen Mielipidekirjoitus, julkaistu Aamuset- lehdessä 2.12.2020

Itsenäisyydenaukio ei ole hyvä paikka rakentaa - yhtään mitään.

 

Olen huolissani siitä, että Turun johtavat puolueet ovat hullaantuneet vallasta ja sen seurauksena niitä ei pysäytä mikään rakentamisen visiovimmassa. Elämyskeskusratapihalle ja uusi musiikkitalo ovat sen verran suuria ja kalliita hankkeita, että niiden rahoitus ja rakentaminen sekä asettuminen turkulaiseen maisemaan vaativat kunnon harkintaa. Minne on jumittunut lakisääteinen ja tarvittava kaavoitusharkinta Itsenäisyyden aukion ja musiikkitalon kohdalla? Eikö lain edellyttämä kuntalaisten osallistuminen päätöksentekoon ja heidän kuulemisensa puutu tästä suunnitelmasta edelleen?

Musiikkitaloa kaavaillaan jokirantaan, kansalliseen aarremaisemaan. Arkeologisiakaivauksia on tehty jo alueella, ikään kuin näin iso asia olisi pelkällä kaupunginhallituksen päätöksellä siunattu. Itsenäisyydenaukio on perustettu 1970-luvun puolivälissä Valtion virastotalon eduspuistoksi ja sulautuu hienosti jokimaisemaan. Se on kesäisin suosittu oleskelupuisto ja nimenomaan kaunis sellainen. Puistossa on kolme julkista taideteosta: Terho Sakkinvaloefektein tehostettu suihkukaivoveistos ”Soihtu” (1975), Mariella Bettineschin ”CarroCeleste” (suom. Taivaallinen vaunu) (1994) ja Herman Joutsenen vuonna 2005 veistämä jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin muistomerkkireliefi.

Aukio nimettiin Itsenäisyydenaukioksi Suomen itsenäisyyden 50-vuotispäivän kunniaksi vuonna 1967. Voiko hätä musiikkitalon kanssa olla niin suuri, että keskeiset puistot ja aukiot todetaan merkityksettömiksi? Mitä sivistynyttä kaupunkikulttuuria se sellainen edustaa? Itsenäisyydenaukion puistomainen olemus on koko jokirannalle ensiarvoisen tärkeä ja säilyttämisen arvoinen.

 

Minusta uudelle musiikkitalolle voidaan löytää paikka vaikka sataman alueelta tai jopa uudesta Linnanniemestä. Se voidaan rakentaa esim. uuden satamaterminaalin yhteyteen kuten Tallinna onnistuneesti teki. Ja muistetaan maailmalta vaikka Sydneyn oopperatalo, meren äärellä. Se säväytti aikoinaan ja tekee sen vieläkin. Näin uusi musiikkitalo saisi paikan, jossa se linkittyisi uusiin joukkoliikennesuunnitelmiin ja turkulaiseen matkailuun. On tutkittava saisiko satama-alueelle kehitysrahaa vaikkapa EU:lta, jos meneillään olevat useat suunnitelmat alueen kehittämiseksi lyödään yhteen. Näin kävi taannoin Bilbaon vanhalle satama-alueelle. EU-rahan avustamana se rakennettiin viihtyisäksi oleskelu- ja ulkoilualueeksi, jossa sijaitsee myös kuuluisa Guggenheim-museo. 

 

Sen, että Turku- filharmonia tarvitsee hyvät ja työskentelykelpoiset uudet tilat, ei välttämättä pidä olla uhka vaan mahdollisuus. Ei sijoiteta musiikkitaloa kauniiseen ja avaraan jokirantaan. Päätöksiä voidaan tehdä sujuvasti myös kunnallisdemokratiaakunnioittaen ja asiaan riittävästi paneutuen.

 

Riikka Oksanen

Kaupunginvaltuutettu (vas.)

 

 

 Kuka tekee hommat jatkossa? 

Henkilöstön saatavuus on ja tulee myös olemaan Turun keskeinen riski tulevina vuosina. 

Yhtenä syynä tähän on se, ettei kaupungin palkkataso houkuttele osaajia. Sellaiset edut kuin vakituinen ja turvattu työpaikka, mahdollisuus liukuvaan työaikaan tai palkattomat vapaat eivät lisää houkuttelevuutta tarpeeksi ja vajetta työntekijöistä on erityisesti terveyden ja tekniikan puolella. Yleisesti ottaen kaupungin henkilöstö ei voi hyvin työssään ja uutta henkilöstöä on vaikea saada. Henkilöstöpula on jo nyt ilmeinen ja sen lisäksi 28 prosenttia kaupungin työntekijöistä on jäämässä eläkkeelle seuraavan 10 vuoden sisällä.  Mitä muita ratkaisuja on mietitty kuin siirtyminen ostopalveluiden käyttöön?

Palveluja tuotetaan ostopalveluna, vaikka se on todettu epätarkoituksenmukaiseksi ja kalliimmaksi.

Henkilöstön työssäolokokemukseen ja sitä kautta saatavuuteen vaikuttavana tekijänä on myös se, millaisena henkilöstö kokee työmääränsä. Kaupungin henkilöstöraportin v. 2019 mukaan 37 % vastaajista oli kokenut työmäärän menevän yli sietokyvyn ja työssä uupuminen on yleistä. 

Henkilöstön saatavuuteen liittyvät haasteet voivat vaarantaa asiakaspalvelun laatua tai myös lakisääteisten tehtävien hoitoa.

Esimerkkejä on lukuisia. Kodinhoidon kenttähenkilöstö kokee, että asiakkaan luona on liian vähän aikaa käytettävissä ja päivässä hoidettavien asiakkaiden määrä on liian suuri. Lastensuojelun resurssitarpeet ovat kasvavia, henkilökuntaa on vähän suhteessa asiakkaisiin, henkilöstön vaihtuvuus on suurta jne.

Rekrytointiongelmien kaupungin tehtävien täytössä epäillään pahenevan tulevaisuudessa entisestään. Tavoitteina tulisi olla, että muassa työ on turvallista ja terveellistä – henkisesti ja fyysisesti ja siitä saatavalla palkalla voi tulla toimeen - mieluummin paremmin kuin ehkä nyt.

Huomiota ja tarvittavia toimenpiteitä tulisi kohdentaa erityisesti niihin ryhmiin, joissa haasteet ovat suurimmat. Tällä hetkellä tiedetään, että opetuspuolelle on lisätty valtion tukea korjaamaan epänormaalin tilanteen tuottamia ongelmia ja tukemaan opetuksen resursseja. Toivottavasti niillä tuetaan myös oppilashuoltoa perus- ja ammattiopetuksessa. 

Epäselvää on mitä konkreettisia toimenpiteitä kaupungissa on suunniteltu tehtäväksi eri aloilla toimivan henkilöstön saatavuuteen liittyvän laajamittaisen riskin hallitsemiseksi ja miten asia huomioidaan kaupungin henkilöstösuunnittelussa. Jos sijaisten käyttöä vielä kaiken lisäksi rajoitetaan, on tehtävien hoidon joillain sektoreilla jo alle lakisääteisten normien. 

Talouden tukijalka pitää laittaa sinne missä kunnan perushommat hoidetaan. 

 

Riikka Oksanen

kaupunginvaltuutettu

Julkilausuma Asunnottomien yönä 17.10.2020:

Turusta kaupunki, jossa kaikilla on koti

Asunnottomuus on yhteiskunnallinen ongelma, jonka perimmäisinä syinä nähdään talouden suhdannevaihtelut, suuret tuloerot, väestönkasvu ja kaupungistuminen eli muutto kasvukeskuksiin.Myös henkilökohtaiset tilanteet voivat johtaa asunnottomuuteen. Taustalla on yhteiskunnallisella tasolla kuitenkin politiikka ja rakenteiden kyvyttömyys vastata politiikan aiheuttamiin ongelmiin. Politiikalla voidaan esimerkiksi lisätä tai vähentää talouden suhdannevaihteluiden kielteisiä vaikutuksia, kuten työttömyyttä ja sen seurauksena ilmeneviä vuokranmaksuvaikeuksia.

Yksilöitä syyllistetään liian usein politiikan ja rakenteiden heikkouksista. Näin kävi jo 1960- luvulla kun ajateltiin Helsingin elämää nähneiden miesten olevan itse vastuussa tilanteestaan eikä nähty, että kaupunki oli jättänyt rintamalta palanneet poikamiehet ilman asuntoja, samalla kun perheellisille palaajille ne kyllä hankittiin. Tänä päivänä tarvitaan vuokranantajien joustoa mm. koronan aiheuttamiin vuokranmaksuvaikeuksiin.

Asunnottomuuden poistamiseen tarvitaan vuonna 2020 politiikan suunnanmuutoksen lisäksi toimia niin valtion tasolla kuin paikallisesti. Turun kaupungilla pitää olla riittävästi edullisia vuokra-asuntoja eri puolilla kaupunkia. Kaupungin omien vuokra-asuntojen vuokria tulee lisäksi laskea kymmenellä prosentilla. Kunnallisten vuokra-asuntojen rakentaminen laskee asumisen hintaa lisäämällä tarjontaa, ja antaa työtä. Kaavoitettavasta vuokra-asuntotuotannosta pitää vähintään 30% olla kunnallista.

Turussa tarjotaan tällä hetkellä ratkaisuja asunnottomuuteen lähinnä vain päihdehuollon asiakkaille, mutta se ei riitä. Asunnottomuus koskettaa hyvin monenlaisia ja eri ikäisiä ihmisiä Turussa. Nuoria asunnottomia on erityisen vaikea tavoittaa, ja tähän tarvitaankin matalan kynnyksen palvelua. Naisten asunnottomuuteen liittyy erityispiirteenä turvattomuus esimerkiksi mahdollisten majapaikkojen hakemisessa, lisäksi perheellisiä uhkaa lasten huostaanotto ja sen kohtuuttomat seuraukset. Kierrettä on helposti mahdoton pysäyttää.

Turussa pitääkin olla pysyvä paikka, josta saa apua varhaisessa vaiheessa ja jossa vaikeuksissa autetaan ilman syyllistämistä, ennakkoehtoja ja negatiivisia seurauksia. Määrärahat toimintaan saadaan, kun lopetetaan ihmisten hyvinvoinnista säästäminen ja turha satsaaminen elämyskeskuksiin.

Toimimme tavoitteen eteen ja vaadimme, että Turku ottaa päävastuun asunnottomuuden poistamisessa.

Viherpunainen vasemmisto ry

Turun vasemmistoliiton puolueosasto

Kannanottomme ilmestyi myös Turun Sanomissa samana päivänä, lehden versiosta oli tosin poistettu viimeinen kappale vaatimuksista ja maininta, että olemme Asunnottomien yössä. Olimme laittaneet tiedon erikseen lehdelle. 

https://www.ts.fi/lukijoilta/5100078/Turusta+kaupunki+jossa+kaikilla+on+koti

Tunnelmia Vanhalta Suurtorilta, jossa pidimme Turun Vasemmistoliiton telttaa tarjoten mehua ja makkaraa.

Vasemmistoliitto täyttää tänään 30 vuotta. 
Onnea kolmekymppiselle! 

Raportti rakennus- ja lupalautakunnan kokouksesta 11.6.

Asialistalla mm. ilmanlaadun vuosiraportti 2019, puunkaatoa Puolalan- ja Jaaninpuistoista sekä virkojen täyttämistä ja näin ollen rakennusvalvonnan ruuhkan purkua.

Yleisellä tasolla ilmanlaadultaan huonoja päiviä oli viime vuonna vähän. En osaa pitää tätä yksiselitteisen hyvänä asiana, kun ottaa huomioon pienhiukkasten vaarat ihan normilaatupäivinäkin, siis koko ajan. Hengitämme kaupungissa hyvin haitallista ilmaa mikroskooppisine polymeerihiukkasineen. Liikenteen pakokaasuihin keskittyvä raportti toi esiin kuitenkin erittäin positiivisen kehityksen 30 vuodessa. Autoliikenteen päästöjen vähentäminen autojen tekniikkaa parantamalla on tehonnut. Työtä on kuitenkin tehtävä koko ajan ja sitä monipuolistettava. Teollisuus muodostaa tänäkin päivänä ison päästölähteen alueella.

Paljon julkisuudessa esillä ollut Puolalanpuiston puunkaato oli nyt meillä. Ihmiset ovat kokeneet, ettei heitä oikein ole kuunneltu. Pohjasin esitykseni taannoin Urheilupuiston puunkaadosta tekemääni esitykseen, viittasin alueeseen kaupunkipuistona ja myös MRL:ään. Perustaltaan esitin yleisötilaisuuden järjestämistä ennen päätöksentekoa, jotta tiedonkulun ongelmia saataisiin sitä kautta ratkottua. Esitys raukesi kannattamattomana, laitan sen sekä Jaaninpuiston esitykseni erikseen kun innostuin tekemään vähän pitkän tuosta Puolalanpuistosta. Kaupunkiin tarvitaan viherkäytäviä ja myös kaupungissa pitäisi ymmärtää ekosysteemejä johon kuuluvat myös puiden lahottajasienet.

Jaaninpuiston puunkaato-asiassa päätösehdotukseen oli tuotu naapurihuomautuksista neutraaleimmat ilmaukset. Naapurihuomautuksia oli kaksi, toinen kieltävä ja neutraalimmassakin ihmeteltiin puunkaatoa. Päätösehdotuksesta tämä kokonaisuus ei kuitenkaan ilmennyt. Juuri tämän takia on oleellista, että lautakunta saa aina kaiken materiaalin alkuperäisessä muodossaan ja että päätösehdotuksista ilmenee koko kuva. Jos olisi niin, ettei luottamushenkilö joskus ehtisi lukea kaikkea materiaalia vaan olisi päätösehdotuksen leipätekstin varassa, jää pahimmillaan paljon oleellista tietoa pois. Tunnen alueen hyvin ja vehreys on tuonut kaivattua vastapainoa Jaanintien liikenteelle ja melulle. Vehreyttä vähennetään nyt turhilla puunkaadoilla. 

Esitin maisematyöluvan hylkäämistä myös sillä perustelulla, että puiden esitettiin pohjaehdotuksessa kasvavan "hankalasti kiinni ulkoilureitissä". Harvassa taitavat olla ne ulkoilureitit, joiden vieressä ei kasvaisi puita. Esitys sai Laaksolta kannatuksen, hävisi 11-2.

Nyt on täytetty kolme lupa-arkkitehdin virkaa, hienoa! Rakennusvalvonnan henkilökunnan työtaakkaa päästään asteittain vähentämään kun saadaan lisää tekeviä käsiä. Pitää muistaa kysyä koronakevään vaikutuksista henkilökunnan jaksamiseen, kuten taannoin kirjoitin. Jahka ehtivät selvittämistä aloittaa.

Eva-Liisa Raekallio

Kupittaan siirtolapuutarha on uhattuna- laitathan nimesi listaan sen puolesta!

https://www.adressit.com/turun_kupittaan_siirtolapuutarha_on_sailytettava__kolonitradgarden_i_kuppis_i_abo_bor_bevaras__the_allotment_garden_kupittaa_in_turku_has_to_be_preserved

Raportti rakennus- ja lupalautakunnan kokouksesta 28.5.

Esityslistalla oli mm. Turun ilmanlaatu huhtikuussa, muutama erikoislaatuinen hallintopakkoasia, oudosti edennyt Kakolan kerrostalo, käyttökielto Luolavuoren kouluun ja ympäristöterveyden valvontasuunnitelman 2019 toteutuminen.

Koronan ja sen myötä vähentyneen liikenteen seurauksena Turun ilmanlaatu parani huomattavasti, ei ihme. Siitä näkee mikä merkitys liikenteellä todella on ilmanlaadulle...Linnankadulla omistaja on päästänyt muutaman kulttuurihistoriallisesti arvokkaan puutalon (Linnankatu 71-73) jonkin verran rapistumaan, ja omistajalle langetettiin 20000 euron uhkasakko per rakennus, yhdelle 10000 euron, mikäli korjausvelvoitteita ei täytetä. Huomiotani herätti se, että tällä kertaa asemakaavan suojelumerkintään nimenomaan vedottiin pohjaesityksessä ja rakennusten kulttuurihistoriallista arvoa pidettiin perusteluna uhkasakolle. Tämä on varsin poikkeuksellista näkemilleni pohjaesityksille, jopa vallan hämmentävää, en ollut uskoa silmiäni. Uhkasakon määrä on myös korkea.

On odotettavissa, että korjaustyöt jätetään tekemättä ja uhkasakot maksamatta. Rapistumisen annetaan edetä, ja lopulta haetaan purkulupaa viereisen Linnanfältin laajetessa. Erikoista tosiaan, jos ekologisen, puurakenteisen Linnanfältin tieltä jyrätään ekologisia, joskin vanhempia puutaloja.

Kakolassa Tiililinnankadulle rakentuu kerrostalo. Tässä ei ole mitään yllättävää, mutta siinä on, että kohteeseen oli myönnetty maisematyölupa Museokeskusta tai lautakuntaa kuulematta, ja viemäri- ja kaukolämpölinjan toteutuksessa on rikottu Muinaismuistolakia ja toimittu asemakaavan suojelumääräyksen vastaisesti. Siinäkään ei oltu kuultu museota ennen toimeen ryhtymistä. Kysyin miten se on mahdollista, ja kuulin että tekeillä on selvitys. Hyvä! Pyysin sitä lautakunnalle. Toivottavasti emme joudu odottelemaan pitkään.

Luolavuoren koulun käyttökielto on todella tervetullut, vaikka tuleekin myöhässä. Tulee sentään nyt. Käyttökieltoja homekouluihin on odotettavissa muitakin. Kysyin mm. kohteessa käytetyistä muovimatoista haihtuvista yhdisteistä.

Ympäristöterveyden viimevuotisen valvontasuunnitelman toteutuminen herätti osin myös huomiota. Lounais-Suomen AVIlle toimitettavassa paketissa mainitaan mm.

"Vuonna 2019 valvontaeläinlääkäri teki eläinsuojelulain mukaisia päätöksiä toiminta-alueellaan 52 kpl, joista 43 kpl oli Turussa. Turun kaupungin järjestämässä maakunnallisessa Evidensia Eläinlääkäripalvelut Oy:ltä hankitussa maakunnallisessa pieneläinpäivystyksessä kävi sopimuskunnista 11 953 asiakasta, joista turkulaisia oli 4 331 kpl eli 36 %. Vuonna 2018 pieneläinpäivystyksessä kävi 9 342, joista turkulaisia oli 3 115 kpl eli 33 %. Ympäristöterveyden nykyiset resurssit ovat riittämättömät ja niitä tulee vahvistaa valtakunnallisten valvontatavoitteiden saavuttamiseksi. Elintarvikevalvonnan osalta vajaus resursseissa oli vuonna 2019 arviolta 5, terveydensuojelussa 4 ja eläinhoitolassa 1 henkilötyövuotta."

Olen kertakaikkiaan pahoillani siitä, ettei lautakunta saa edes tiedoksi valvontaeläinlääkärin päätöksiä eikä pääse olemaan mitenkään kartalla Turun eläinsuojelutilanteesta. Minähän esitin lautakunnan kokouksessa 5.2.2019, että päätökset tuotaisiin tiedoksi, kun pohjana oli, ettei olisi tuotu. Oli monta tekijää, miksi halusin pitää ne päätökset lautakunnan tiedossa. Päätösvallan ulkoistaminen luottamushenkilöiltä virkamiehille on nykyään trendi ja haitallinen sellainen. Jos halutaan pitää kiinni kuntademokratian toteutumisesta, tulisi kuntalaisten voida aidosti vaikuttaa päätöksiin ja kuntalaisten ääni kuuluu osaltaan myös meidän, kuntalaisia päätöksentekoelimissä edustavien luottamushenkilöiden kautta.

Minulle eläinsuojelullinen näkökulma oli valtavan tärkeä myös; jotta pystyy toteuttamaan meille määritettyä valvontaviranomaistehtävää, on tiedettävä missä mennään. Toisaalta toimialalla puuttuu henkilötyövuosia ja eläinlääkärit ovat kuormittuneita. Miten voimme tukea ammattilaisia työssään, jos emme tiedä mitään työn arjesta.

Tämä viimeinen lause on aasinsiltana valvontasuunnitelman viimeiseen sitaattiin resurssien riittämättömyydestä. Turkuun pitää mielestäni saada toinenkin valvontaeläinlääkäri. On kestämätöntä, että yksi ihminen hoitaa Turun lisäksi Naantalissa, Raisiossa ja Ruskolla. Olen pari kertaa täyttänyt Animalian vaalikoneen, ja aina vastannut että valvontaeläinlääkäreitä tarvittaisiin lisää kuntiin. Ja joo, todella kurjaa että lemmikinomistajat joutuvat yhä edelleen pulittamaan lemmikkinsä hoidosta pitkän pennin Evidensiassa.

Eva-Liisa Raekallio

Raportti rakennus- ja lupalautakunnan kokouksesta 14.5.

Tänään on ollut kaksi etäkokousta ja aika haipakkaa. Tässä kuitenkin lautakuntarapsaa, vähemmällä pääsee jos jaksaa heti tehdä. Asioina oli mm. Sepänkatu 2:n käyttökielto, se viime rapsassani mainitsemani Rauhankadun ikkunoiden muutos, Kauppatorin aurinkolämpövarastoon liittyvä oikaisuvaatimus, puunkaatoa Kärsämäessä sekä ympäristönsuojelumääräyksistä poikkeamista jo myönnetyissä luvissa. Mulla on tapana edetä aina kronologisesti näissä, vaikka ois hyvät perusteet ottaa tuo toriparkkiasia ykköseksi.

Sepänkadun asia oli viimeksi meillä 5.12.2019, jolloin esitin käyttökieltoa mutta muut olivat pohjan kannalla, eli että tehtiin tutkimuksia (vaikka tilojen vaarallisuus oli jo saatu selville). Tällä kertaa pohjaesitys oli käyttökielto ja yksimielisenä meni, vihdoin viimein. Huh.

Esitin tämän päivän kokouksessa sen viime kokoukseen tekemäni esityksen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen ominaispiirteiden säilyttämisestä. Raukesi kannattamattomana, laitan sen tässä.

"Muutosesitys esityslistan kohtaan 8: Toimenpidelupahakemus / Asunto Oy Turun Rauhankatu 17b, 7-26-3006 (2020-238)

Turun rakennus- ja lupalautakunta viittaa MRL pykälään 118: Rakennustaiteen ja kaupunkikuvan vaaliminen. Sen mukaan rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella. Turun rakennusjärjestyksen mukaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten julkisivukorjauksessa tulee säilyttää rakennuksen ominaispiirteet.

Uusien puu-alumiini-ikkunoiden käyttöönotto ei säilyttäisi rakennuksen ominaispiirteitä ja niiden myötä tyylillinen eheys rikkoutuu Museokeskuksen lausunnon mukaisesti. Vanhaa rakennusperinnettä katoaisi Suomen vanhimmasta kaupungista. Näin ollen Turun rakennus ja lupalautakunta päättää Museokeskuksen lausuntoa mukaillen, että uudet ikkunat toteutetaan mitoitukseltaan, jaotukseltaan ja materiaaliltaan alkuperäisiä ikkunoita vastaavina maalattuina puuikkunoina."

Sääli, ettei Suomen vanhimmassa kaupungissa ole tahtoa noudattaa rakennusperinteitä vaan mennään rahan takia aina sieltä missä aita on matalin. Suomessa on paljon korjaus- ja perinnerakentamisen ammattilaisia työttömänä ja yritän vaikuttaa omalta osaltani asiaan.

Ja sitten se toriparkkiasia. Aurinkolämpövaraston vaatiman energiapaalukentän rakennusluvasta oli tehty oikaisuvaatimus. Rakennuslupa oli myönnetty erillään lautakunnasta. Olin valmistellut oikaisuvaatimusta puoltavan esityksen, jota perustelin energiapaaluluvan asemakaavanvastaisuudella ja sillä, ettei asia ollut käynyt meillä luottamushenkilöillä kokouskäsittelyä.

Jouko Laakso ehti edelle vaatien koko lämpöjärjestelmän kumoamista ja täten oikaisuvaatimuksen hyväksymistä. Kannatin, äänestys päättyi luvuin 9-2, 1 tyhjä. Jätimme Laakson kanssa eriävät mielipiteet. Hyvin kyseenalaisesti edennyt prosessi sai kyseenalaisen lopun. Mutta oma toimintani toriparkkiasiassa on sentään ollut puolueen linjan mukaista ja myös johdonmukaista. Tulen näin jatkamaankin jos toriparkkia puidaan.

Kärsämäessä ei saada rakennettua varastohallia ilman puunkaatoa. Tontilla olisi ollut tilaa hallille turvautumatta puunkaatoon. Kokouksessa virisi hyvää keskustelua ja ehdotin sen pohjalta täydennystä lupaehtoihin, jossa puunkaatoon ei ryhdytä lintujen ja muiden luonnonvaraisten eläinten pesimä-aikana. En löydä pöytäkirjaa ko. kohtaan liittyen, josta voisi varmentaa tuliko lisäys mukaan ehtoihin.

Turun kaupungin ympäristönsuojelumääräysten 7.3 §:n mukaan jätevesien käsittelyjärjestelmät ja puhdistettujen jätevesien purkupaikka on sijoitettava vähintään viiden metrin etäisyydelle tontin rajasta. Näistä poiketaan usein, niin tässäkin kokouksessa.

Eva-Liisa Raekallio

Vipun ja Attacin pj kirjoitti 13.5. Jatkumo ryn blogiin koronapandemian talouspoliittisista vaikutuksista.

https://jatkumo.weebly.com/blogi/koronapandemian-kayttaminen-hyvinvointivaltion-rapauttamiseen-hyvassa-vauhdissa

Koronapandemian käyttäminen hyvinvointivaltion rapauttamiseen hyvässä vauhdissa

Kulunut kevät on mullistanut arjen joka puolella maailmaa. COVID-19 tauti on kylvänyt tuhoa kaikkialla. Koronan tuhovoima on moninainen; sitä ollaan käyttämässä välineenä suomalaisen hyvinvointivaltion murentamiseen.

Monen huomio on näinä aikoina kiinnittynyt omaan arjessa selviämiseen, eikä talouspolitiikan koukeroita ehkä jaksa ajatella. Juuri nyt olisi kuitenkin välttämätöntä keskittyä siihen, mihin suuntaan Suomen valtion rakenteita ollaan viemässä. Näyttää nimittäin uhkaavasti siltä, että koronapandemiaa hyödynnetään aktiivisesti Suomessa viime vuosina vallinneen uusliberalistisen taloussuuntauksen kirittämiseksi.

Toukokuun alussa julkistettiin  työelämäprofessori Vesa Vihriälän johtaman selvitystyöryhmän ehdotukset toimista, joilla koronakriisin Suomen taloudelle aiheuttamia vaurioita voidaan tilkitä.  Vihriälän lisäksi selvitysryhmään kuuluivat talousnobelisti Bengt Holmström, professori Roope Uusitalo ja Sixten Korkman ja sen oli asettanut valtiovarain- sekä työ- ja elinkeinoministeriö.

Työryhmä ei puuttunut nykyisen veropolitiikan vakaviin puutteisiin, kuten veroparatiisien kevyeen kohteluun tai varakkaimpia suosivaan pääomatuloverotukseen. Eduskunnassa päätettiin syksyllä 2018 monikansallisten yritysten aggressiiviseen verosuunnitteluun puuttuvan korkovähennysrajoituksen uudistamisesta. Silloisten hallituspuolueiden voimin rajoitukseen jäi ns. tasevapautus, jonka mahdollistamana mm. sähkönsiirtoyhtiö Caruna oli välttänyt veroja yli 10 miljoonaa euroa vuodessa.

Toisaalta pääomatuloverotus on Suomessa suhteellisen kevyttä. Pääomatulojen veroprosentti on 30 000 euroon asti 30 %. Jos pääomatulojen määrä ylittää 30 000 euroa, ylimenevästä osuudesta maksetaan veroa 34 % riippumatta siitä, miten korkeiksi pääomatulot muodostuvat. Tilanne on eriarvoistava esimerkiksi pienituloiselle omistusasunnon perivälle henkilölle, joka maksaa suhteessa paljon enemmän veroa kuin monesta eri lähteestä runsaasti pääomatuloja keräävä. Esimerkkejä on paljon.

Työryhmä kohdisti katseensa ensisijaisesti  kiinteistöveroihin, fossiilisiin polttoaineisiin ja listaamattomiin yrityksiin. Vihriälän johdolla elvytettäisiin esimerkiksi panostamalla koulutukseen, korkeakoulujen lukukausimaksut ovat esillä yhtenä tärkeimmistä keinoista. Koulutukseen panostamista Vihriälän työryhmä perustelee työmarkkinoiden osaamispohjan vahvistamisella.  Suomessa pitää työryhmän mukaan saada kaikki mahdollinen osaaminen käyttöön, jotta kansantalouden tuottavuus ja työllisyys saadaan nousuun. Lukukausimaksut kuitenkin sinetöisivät sen, ettei kaikkea osaamista saada käyttöön, kun monellakaan ei olisi varaa korkeakoulutukseen.

Vihriälän työryhmä korostaa yritystukien roolia Suomen nostamisessa ylös koronakriisistä. Yrityskentän tuki on otettu käyttöön monessa muussakin maassa, mutta Suomessa tukiin ei sisälly sanktioita. Tukia voitaisiin täälläkin ohjata siten, että niiden saamisen ehtona olisi, ettei yritys lomauttaisi henkilöstöään. Runsaasti julkisuutta saanut Business Finlandin tapaus osoittaa, että rahanjakeleminen on hyvin helppoa, varojen oikeudenmukainen kohdentuminen vaikeaa.

Vihriälän työryhmä linjaa elvytyksen yhdeksi keskeiseksi keinoksi taloustilanteen parantamiseen. Viime vuosina tutuksi tulleeseen tyyliin elvytys tapahtuisi infrastruktuurin kautta panostamalla esimerkiksi tiehankkeisiin ja rakentamiseen. Työryhmässä arvioitiin riittäväksi elvytystahdiksi vähintään muutamaa prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Elvytyksen seurauksena kotimaisen kysynnän ja tuotannon pitäisi nopeutua, ja talouden noususuhdanteen alkaa.

Toisilta ekonomisteilta kysymällä olisi voitu saada tulokseksi hyvin toisenlaiset esitykset myös elvytyksen tavoista. Pieni- ja keskituloisten talouksien merkitys kotimaisessa kysynnässä on keskeinen, mutta Vihriälän työryhmän lääke on tässä tilanteessa julkisen talouden sopeuttaminen ja tehostaminen, joka kansankielellä tarkoittaa menoleikkauksia. Ne kohdistuisivat kovimmin köyhiin, pienituloisiin mutta myös keskiluokkaan.

Uusiin leikkauksiin ei Suomessa olisi varaa; edelliset menojen kiristykset on jätetty ns. lihavina vuosina voimaan, tilannetta ei ole koskaan tasapainotettu, ja veropolitiikassa on keskitytty suosimaan varakkaita. Tämä on johtanut väestön tulo- ja elintasoerojen jyrkkenemiseen.

Vihriälän työryhmän esitykset ovat esimerkki trickle down economics- nimeä kantavasta talouslinjasta, jonka mukaan yhteiskunnan varakkaimpia suosimalla myös vähävaraiset hyötyvät. Se ei ole missään johtanut pienituloisten tai köyhien hyötymiseen. Nyt Suomessa kuullut ehdotukset ovat osa pitkää jatkumoa; esimerkiksi kikyuudistus ei johtanut uusien työpaikkojen syntyyn.

Viime vuosina suosittu yritystukipolitiikka on tarkoittanut käytännössä yritysten johdon tukea, eikä koronakevät, saati keinot sen negatiivisten talousvaikutusten korjaamiseen ole muuttaneet tilannetta.  Nykyhallituksesta pitäisi löytyä rohkeutta sanoutua irti työryhmän esityksistä ja mikä tärkeintä, puuttua verotuksen porsaanreikiin, estää suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan heikentäminen ja luoda aitoa, pysyvää hyvinvointia.

Eva-Liisa Raekallio

Kirjoittaja on kansalaisjärjestö Attac ryn puheenjohtaja

Kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenet Riikka Oksanen ja Aki Haapanen tekivät kokouksessa 6.5. seuraavan selvityspyynnön:

Selvityspyyntö Lautturin päiväkodin lakkauttamisen ajankohdasta

Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti 12.2.2020 pidetyssä kokouksessaan luopua Lautturinkatu 3:n päiväkodin tiloista ‪ 1.8.2020. Tämän jälkeen on kuitenkin tullut tietoon, että päiväkotitoiminta lakkautetaan kyseisissä tiloissa jo ‪ 1.6.2020.

Päiväkodin lasten vanhemmat ovat toivoneet, että lapset saisivat olla vanhassa päiväkodissaan juhannukseen saakka, kuten on ollut aiemminkin kesäisin käytäntö, ja siirtyminen uusiin päiväkotipaikkoihin, esimerkiksi Syvälahden monitoimitaloon, tapahtuisi vasta kesälomien jälkeen.

Mitään todellista syytä kiireelliselle sulkemiselle ei vanhempien eikä meidän mielestämme ole ilmaantunut. Aiemmin esitetty tilojen tyhjentämisen aikataulu ei tunnu vakuuttavalta.

Tätä vanhempien perusteltua toivomusta ei ole huomioitu, vaan vanhemmille on ilmoitettu uudelleen, että toiminta Lautturin päiväkodissa päättyy ‪ 1.6.2020.

Vanhemmat ovat tästä linjauksesta pahoillaan ja toivovat heidän mielipiteensä kunnioittamista kirjeessään (24.4.) kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenille, kaupunginjohtaja Arvelle ja palvelualuejohtaja Kulmalalle.

Vanhemmat korostavat kirjeessään sitä, että uusi ryhmä on lapselle yleisesti stressaava ja lisäksi koronaepidemian aikaan on opetusministeriöstä esitetty toive, ettei päiväkotien ryhmiä sekoitettaisi. Lautturin päiväkodin lapsia on Syvälahden päiväkodissa jaettu kolmeen eri ryhmään ja näin he tulevat menettämään tutut kaverit vielä kaiken muun stressin lisäksi.

Nämä lapset olisi ainakin pitänyt yrittää saada samaan ryhmään. Hoitajia ja vanhempia ei ole kuultu, vaikka lakkautuspäätöksen yhteydessä luvattiin kaikki mahdollinen tuki perheille.

Muutokset lapsille ovat suuria ja siksi tilanne tulee laittaa lasten edun mukaiseen kuntoon.

Pyydämme, että kasvatus- ja opetuslautakunnalle tuodaan selvitys siitä, miksi Lautturinkadun päiväkodin toiminta lopetetaan vanhempien vetoomuksista huolimatta ennen juhannusta.

Turussa 6.5.2020

Kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenet

Riikka Oksanen

Aki Haapanen

Selvityspyyntö huomioitiin myös Turun Sanomissa 7.5.

https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/4946410/Lautturinkadun+paivakodin+sulkemisesta+selvitys++kiivaasti+vastustettu+lakkauttaminen+tapahtumassa+suunniteltua+aiemmin

Tervetuloa Vasemmistoliiton vapputunnelmaan kotisohvalta!

                                        

Tässä Vasemmistoliiton viestissä tarkempaa tietoa etävapusta.

Hei!

Nämä ajat ovat tuoneet selkeästi esiin ihmisten ja ihmiskunnan yhteenkuuluvuuden. Solidaarisuutta tarvitaan nyt vielä enemmän kuin pitkiin aikoihin.  Siispä #SolidaarisuuttaNyt! 

Tätä vappua vietetään hyvin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Vappunakin pysymme kotona, mutta juhlimme siitä huolimatta – vasemmistoliitto siirtää vapunvieton verkkoon. Tervetuloa mukaan!

Vasemmistoliiton vappulähetys alkaa Facebook- ja YouTube-kanavillamme pe 1.5. klo 12!

Mukana vasemmistoliiton puheenjohtaja,  opetusministeri Li Anderssoninvappupuhe, huippuartisteja ja muuta vappuohjelmaa. Vapun artistivierainamme ovat Litku Klemetti, Paleface sekä Lyyti! 

Liity kanavalle vappuna, ja osallistu omalta kotisohvaltasi!

Näin voit osallistua vasemmiston vapunviettoon:

Vasemmiston vapun 2020 teema on "Solidaarisuutta nyt". Vappupuheissa ja -kulkueissa esitetään monenlaisia vaatimuksia ja ehdotuksia paremmasta tulevaisuudesta. Mikä olisi sinun solidaarinen vaatimuksesi tänä vappuna? Laadi kyltti ja ota kuva itsestäsi olohuoneessasi tai pihallasi kyltin kanssa. Ota koko perhe mukaan! Kokoamme kuvista sivuillemme virtuaalisen vappukulkueen.

Lähetä kuvasi vasemmistoliiton Facebook-sivulle yksityisviestinä tai sähköpostiin vappu@vasemmisto.fi. Lähetä kuva jo ennen vapunpäivää, niin ennätät mukaan koosteeseen.

Voit myös jakaa oman kuvasi sosiaalisessa mediassa tunnuksella #SolidaarisuuttaNyt.

Tervetuloa mukaan uudenlaiseen vapunviettoon tänä poikkeuksellisena keväänä!

Solidaarisuutta nyt!



Ystävällisin terveisin,

Perttu Iso-Markku, tiedottaja

Raportti rakennus- ja lupalautakunnan kokouksesta 29.4.

Kokous oli lyhyt, Ikkunoiden muutos Rauhankadulla 1920- luvun rakennukseen poistettiin esityslistalta ennen kokousta, olin valmistellut siihen esityksen. Ei tullut edes lisälistoja. Sepänkadun käyttökielto ei ehtinyt vielä meille.

Asiana olikin varsinaisesti vain Pernon koulun purkulupa. Valmistelin siihen palautusesityksen, koska vaikka näkisin sillä paikalla mielelläni koulun, soisin siihen jäävän palan vanhaa rakennusperintöä. Kuntotutkimus kohteessa on tehty vuonna 2003, esitin myös uuden kuntotutkimuksen tekoa, jotta saataisiin varmuus purkamisen välttämättömyydestä. Onhan se periaatteellinenkin seikka, ettei vanhojen tietojen varassa tulisi pelkästään toimia, vaikka loogista toki on ettei rakennuksen kunto ole ainakaan parantunut. Koulu on nykyään pahassa kunnossa ilkivallan takia, mutta se vain alleviivaa uuden kuntotutkimuksen merkitystä.

Pohjaesitys ei ollut sopusoinnussa Museokeskuksen lausunnon kanssa. Pohjaesitys myönsi purkuluvan sillä perusteella, ettei purkaminen merkitse rakennustaiteellisten tai kulttuurihistoriallisten arvojen hävittämistä. Museon lausunnossa korostui kohteen kulttuurihistoriallisuus. Myös yksityishenkilö vetosi lautakuntaan sen puolesta, että olisi tutkittu ainakin osan säilyttämistä ja suojelua. Esitykseni sai kannatuksen Laaksolta mutta hävisi äänestyksen 11-2. Se tässä alla.

Palautusesitys esityslistan kohtaan 3 Purkamislupahakemus / Tilapalvelukeskus, (Perno) 65-31-2, (2020-15)

Turun rakennus- ja lupalautakunta viittaa Museokeskuksen lausuntoon, jonka mukaan Pernon koululla on kulttuurihistoriallista, rakennustaiteellista ja kaupunkikuvallista merkitystä korkeatasoisena oman aikansa arkkitehtuurin edustajana. Koululla on lisäksi vakiintunut julkisenrakennuksen maamerkkiasema Pernon kaupunginosassa. Tämä on linjassa MRL pykälän 139 kanssa.

Museokeskus ei puolla koulukokonaisuuden kokonaan purkamista, mutta katsoo, että voidaan tutkia, onko mahdollista purkaa jokin osa ja korvata se kokonaisuuteen sopivalla ratkaisulla. Turun rakennus- ja lupalautakunta päättää palauttaa purkamislupahakemuksen uudelleen valmisteltavaksi, jonka yhteydessä 17 vuotta vanha kuntotutkimus tehdään uudelleen, ja tutkitaan, voisiko ainakin kaarihallin (liikuntasali ja näyttämö) sekä uusimmat koulutilat suojella ja säilyttää.

Eva-Liisa Raekallio

Raportti rakennus- ja lupalautakunnan kokouksesta 16.4.

Tässäpä tätä rapsaa edellisestä kokouksesta ensin, sen jälkeen rapsa tämän päivän kokouksesta. Etänä kokoustaminen alkaa sujua.

Asioina olivat 16.4. mm. ympäristönsuojelun valvontaraportti viime vuodelta, asiaa Turun seudun ilmanlaadusta, päiväkoti Portsan reunamalle ja sen myötä puunkaatoa, ja myönnetyissä luvissa vesivahingon myötä tuhoutuneiden ravintolatilojen uusimista Thaliassa.

Mönkijöilläajelu Turun luonnonsuojelualueilla on varsinainen riesa ja sitkeä sellainen. Nyt sellaista on rekisteröity myös Ruissalossa. Pomponrahkan syrjäisellä suoalueella lentoaseman kupeessa se on ollut vaivana kauemmin. Kysäisinkin kokouksessa tarkemmin toimista siihen puuttumiseksi. 

Olin järkyttynyt kun puolitoista vuotta sitten retkeilimme Vs Vasemmistoliiton ympäristöjaoksen porukalla Pomponrahkalla ja näimme rajut mönkijänjäljet, en oikein tiennyt miten asiaan voisi puuttua. Nyt on parempi olo sen osalta kuultuani, että rajavartiolaitos tulee auttamaan luonnonsuojelualueiden valvonnassa. Ympäristönsuojelun resurssit ovat kuitenkin rajalliset. Erinomaista. Luonnonsuojelualueiden kunnioittaminen luontuu varmaan jatkossa helpommin kun valvontakaliiberia kasvatetaan.

Turun ilmanlaatu erosi kuluneena talvena aiemmista paljolti sen osalta, ettei pakkasen seurauksena saatavaa inversiota ja ilmanlaadun rajua heikkenemistä ilmennyt. Kovin hyvää ilmanlaatu ei silti ollut, ettei sentään kehuskelemaan kannata ryhtyä. Kevään osalta uumoilen, että pienentyneet liikennemäärät heijastuvat ilmanlaatuun positiivisesti.

Portsan reunalle on nyt tulossa päiväkoti. Se rakennetaan taas puiden kustannuksella. Kokouksessa kysyttiin, olisiko komeat vanhat puut voitu säilyttää ja voisiko ne ottaa vielä huomioon. Ei voitu. Kyse on helposti siitä, ettei rakennuksia lähtökohtaisesti suunnitella ympäristönsä puiden säilymisen ehdoilla tai edes niin, että jo olemassa oleva puusto olisi riittävällä tavalla mukana suunnittelussa.

Kysyin myönnetyissä luvissa tuosta Thalia- asiasta, koska mieleen tuli nopsaan se, onko kyse Foijan alakerrasta joka meni pilalle toriparkin rakennustöiden yhteydessä. Halusin tietää, onko kyse Foijasta ja kuka maksaa korjauksen, voisiko sen selvittää. Tässä vedottiin, ettei se kuulu lautakunnan tehtäviin.

Kysyin myös rakennusvalvonnan henkilöstön jaksamisesta nyt korona-aikana.

Eva-Liisa Raekallio

Vipulainen kaupunginvaltuutettu raportoi 20.4.2020 valtuuston päätöksestä ratikka-asiassa

Olen ollut raitiotien harras kannattaja jo vuosia.

Tässä puheeni valtuustossa 20.4.

Näinä aikoina on kovin vaikea tehdä päätöksiä tulevasta, sillä meneillään oleva pandemia muuttaa tulevaa elämäämme monin tavoin. Politiikassa on kuitenkin oltava myös rohkea visionääri. Se tarkoittaa sitä, ettei tämän hetken perusteella jätä näkemättä tulevaa.

Raitiotie on tulevaisuusinvestointi, jonka vaikutukset ovat kymmeniä vuosia eteenpäin. Asiaa pitää puntaroida kauaskantoisesti ja ilman paniikkia.Olen sitä mieltä, että meille esitetystä raitiotieratkaisusta hyötyvät kuntalaiset joukkoliikenteen käyttäjinä ja vaikutus kaupunkimme hyvinvointiin on positiivinen. Joskin listalla esitetyssä mallissa on joitain seikkoja joista olen eri mieltä, kuten perustettavasta yhtiöstä. Olen kaupungin oman joukkoliikennejärjestelyn kannalla.

Raitiotiehanke niinkuin kaikki muukin investointi tulee tehdä nyt erityisen harkiten ja suhtaudun asiaan varauksella. Hyvin monia riskitekijöitä voi matkan varrella tulla esiin ja väärien päätöksien myötä menetetään kaupungin tärkeää varallisuutta, jota tarvitaan kaupungin perustehtäviin ja käyttömenoihin.

Turun joukkoliikenneratkaisu tulisi saada lähivuosina toteutettua. Tätä päätöstä on soudettu ja huovattu vuosia. Vaikkakin asiaa esitellään nyt enemmänkin kaupunkikehityshankkeena on sen ydin joukkoliikenteen järjestämisessä. Haussa ovat uudet linjat ja ekologiset ratkaisut. Esimerkiksi Bussien uusiminen vähintään kymmenen vuoden välein on kallista ja uuden ratkaisun tulisi olla kestävämpi. Raitiovaunun ikä on 30-40 vuotta.

Asiakkaiden määrää joukkoliikenteessä ei muilla ratkaisuilla voida lisätä niin merkittävästi kuin saamalla turkulaiset kiinnostumaan helposta ja miellyttävästä päivittäisestä raitiotiematkustamisesta.

Me vasemmistolaiset olemme kiinnostuneita mm. rakentamisen aikaisista lisääntyvistä työpaikoista ja väestön- ja vetovoiman kasvusta, jotka ovat merkittäviä raitiotiehankkeen tavoitteita.

Jos raitiotieratkaisun kanssa edetään, valtion 30 % rahoitusosuus on ensimmäinen, joka tulee varmistaa ja selvittää muitakin rahoitusmahdollisuuksia. Euroopassa saadut kokemukset antavat varmasti hyviä esimerkkejä keventää kaupungin omaa taloudellista osuutta investointiin.

Kokemukset eurooppalaisissa verrokkikaupungeissa kertovat raitiotien tuplaavan käyttäjämääriä. Tämä on itseasiassa turkulaisen raitiotieratkaisun ydin, lisätä joukkoliikenteen käyttöä ja vähentää yksityisautoilua merkittävästi, tuoda tilaa muille kevyemmille liikennemuodoille.

Raitiotien ja sen vaatiman infran rakentamisen kulut kuoleentuvat kymmenien vuosien aikana ja käytön tuomat tulot kuten lipputulojen kasvu (VTT:n arvion mukaan 40-80milj.€/vuosi), raiteiden rakentaminen ja asuntojen rakentaminen ratojen varrelle tuovat takaisin suuren osan menoista. Lisäksi tuloihin voi laskea sen työllistävän vaikutuksen ja verotuotot (Turun arvio 90-180 milj.€), yhteisöverot, palveluiden ostot ja muu tuotto. Lisäksi on tutkittava mahdollinen eurooppalainen rahoitus ja raitioteitä suosivat hankerahoitukset.

Lähdetään hakemaan luottamusta tälle ratkaisulle Turun asukkailta. Luottamusta talouden hoitoon ei tällä haavaa löydy.

On tehty vääriä arvioita ja rahaa on palanut. Nyt tekeillä on Ratapihan lähelle Elämyskeskus, jonka rahoitus kääntyykin taas turkulaisten maksettavaksi aiemmin luvatun yksityisen rahan sijaan. Tällaiset uhkakuvat pilaavat tämän raitiotiehankkeen mahdollisuudet totaalisesti.

Autoiluun perustuvalla sekavalla kaupunkikehityksen tiellä ei voida jatkaa, jos halutaan kehittyä ja tehdä vastuullista kaupunkisuunnittelua.

Valitaan hiilineutraali, esteetön ja sujuva liikkumisen väline: valitaan raitiotie Turkuun.

Riikka Oksanen

Sepänkatu 2 menossa vihdoin kiinni

Kaupunki tuli vihdoin samaan lopputulokseen, johon ensin tulivat kasvatus- ja opetuslautakunnan vasemmistoliittolaiset jäsenet Oksanen ja Haapanen linjatessaan aikoinaan, ettei lapsia pidä edes päästää Sepänkadun väistötiloihin. Tukea ei tullut.

Viime vuoden lopussa 5.12. rakennus- ja lupalautakunnan jäsen Raekallio esitti tilojen käyttökieltoa, ei saanut kannatusta mutta vanhempien pitkäjänteinen työ on viimein tuottanut tulosta ja lapset saadaan vihdoin pois Sepänkadulta, kun rakennus- ja lupalautakunnalle esitetään tilojen käyttökieltoa.

http://www.turku.fi/sepankatu-2-suljetaan

Kaupunki auttaa

Turun ja Operaatio Ruokakassin ruoka-apu vähävaraisille käynnissä tästä päivästä alkaen; puhelinnumero linkissä. 

https://operaatioruokakassi.com/turun-kaupunki-ja-operaatio-ruokakassi-ry-jarjestavat-ruoka-apua-vahavaraisille/

Koululaisille kouluruokaa myös mukaan!

https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/4907078/Turkulaisille+oppilaille+kouluruokaa+myos+mukaan+maanantaista+alkaen++oppilaiden+tulee+ilmoittautua+etukateen

Erittäin hyviä uutisia!!


https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/4905676/Turussa+avattu+psyykkisen+tuen+puhelin+ja+vahavaraisten+elintarvikeapu+kaynnistymassa

https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/4905536/Raisio+kaynnistaa+maksuttoman+kauppakassipalvelun+riskiryhmille++katso+myos+lista+arjen+apua+tarjoavista+yrityksista

https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/4904364/Someron+kirjastoauto+toimittaa+ikaihmisten+lainakirjat+kotiovelle

Raportti rakennus- ja lupalautakunnan kokouksesta 19.3.

Tuntui oudolta kokoustaa poikkeustilaoloissa mutta kyllä se lopulta onnistui. Kokous pidettiin Skypen välityksellä ja ne tullaan pitämään etänä toistaiseksi. Oikeastaan on hyvä että yhteiskunnan toimintoja pyritään ylläpitämään. Me luottamushenkilöt olemme aiempaakin tärkeämmässä roolissa siinä, että teemme työtämme myös tässä tilanteessa. Vaikka oudolta tuntuukin.

Asioina oli mm. lasisen toimistotilan rakentaminen Hotelli Marinan yhteyteen, lausunnon antaminen Turun hallinto-oikeudelle Suntionkulman kerrostalosta tehdystä valituksesta ja lisää selittämätöntä puunkaatoa.

Marinan lisärakennushan oli meillä lautakunnassa 29.12.2018, esitin tuolloin luvan pöytäämistä koska lisärakennus ei sellaisenaan sopinut Marinan tyyliin. Oli suorastaan ruma. Läpi meni silti sellaisenaan. Viime torstaina esillä oli lasisen toimiston rakentaminen Marinan eteen ja yhteyteen. Pohjaesitys ei huomioinut museokeskuksen ehtoja, ja museon näkemyksen merkitys toki nähdäkseni korostuu kun kyse on asemakaavamerkinnällä suojellusta rakennuksesta. Teinkin palauttamisesityksen, laitan sen omana postinaan taas. Vihreiden Wessman kannatti ja äänestimme, pohjaesitys voitti äänin 11-2. Ainakin yritimme. Myös Turun Sanomat huomioi äänestyksen lauantain lehdessään.

Kokouksessa käsiteltiin myös lautakunnan lausunto hallinto-oikeudelle, kun Nummessa kerrostalokolossien rivi vaan tiivistyy ja siitä oli valitettu. Lausunto oli valituksen hylkäämisen kannalla, esitin lausunnon pöytäämistä koska ilmeisesti naapureille aikanaan järjestetty katselmus kohteessa koski eri rakennuslupaa mitä nyt haettiin, ja koin että lautakunnan olisi hyvä saada lisäaikaa perehtymiseen. Kannatusta ei tullut joten kielteinen lausunto lähti oikeuteen.

Huhkolaan oli myönnetty parinkymmenen puun kaatolupa. Turku siis jatkaa holtitonta linjaansa. Pidän isona ongelmana myös sitä, ettei näitä maisematyölupia tuoda läheskään aina luottamushenkilöiden käsittelyyn. Urkkapuiston taannoinen puunkaato muodosti säännön poikkeuksellaan...

Eva-Liisa Raekallio

Pidetään huolta omasta ja toistemme terveydestä ja pysytään rauhallisina. Kyllä tästä selvitään!


https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/4895785/Marin+Suomeen+valmiuslaki+ja+poikkeusolot+koulut+paaosin+kiinni+rajat+menossa+kiinni++lue+toimintaohjeesi+sanasta+sanaan

Kaikki palvelut jatkossa pansiolaisillekin

Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti hyväksyä 11.3.2020 kokouksessaan Pansion uuden monitoimitalon tarvesuunnitelmat.

On erittäin hyvä, että asia vihdoin etenee. Vanha Pernon koulu tullaan purkamaan ja sen tilalle rakennetaan monitoimitalo kirjastoineen. 

Vaan kun kyse on Pansiosta, unelma ei toteudukaan täydellisenä, vaan yläkoulu jätettiin pois suunnitelmasta. Tämä lienee jossain kabinetissa aikoinaan sovittu asia, sillä mitkään voimat eivät sitä heiluta. Ainoastaan meillä vasemmistolaisilla oli kiinnostusta esittää koko peruskoulun palveluita viimeinkin toteutuvaksi alueella.

Esitimme, että 11.3. pidetyssä kokouksessa, että kasvatus- ja opetuslautakunta yhtyy toimialajohtajan näkemykseen sijainnista ja tilaratkaisusta sillä lisäyksellä, että Pansion monitoimitalon tilatarveselvitykseen lisätään yläkoulun tilat. 

Perustelut yläkoulun poisjättämisestä olivat mielestämme riittämättömät. Oppilaita yläkoulussa olisi alueen alakoulujen oppilasmäärän perusteella 3x80, eli aivan sopiva määrä. On mahdollista, että muistakin lähikouluista saattaisi siirtyä sinne oppilaita.

Näkemyksemme mukaan Pansioon mahtuisi hyvin myös yksi erikoisluokka. Oppilaslukema olisi näin ollen runsaasti yli kaksisataa eli Turun lyseon ylläkoulun kokoluokkaa.

Lähikoulu on suomalaisen peruskoulun kantava idea ja tässä suunnitelmassa se ei taaskaan Pansio-Pernolaisille perheille toteudu. Yläkoulua muualla käyvien oppilaiden oppilashuollossa on jo havaittu ongelmia, koska mm. oppilaiden lähitukiverkot puuttuvat hajautetussa mallissa.

Yläkoululaisia tulee jatkossakin olemaan riittävästi ja alueen kehittyessä jopa lisääntyvä määrä. 

Perheiden houkuttelu Pansion alueelle on erittäin tärkeä osa kokonaisvaltaista syrjäytymisen ehkäisyä. Tarvitaan lisää kohtuuhintaisia perheasuntoja ja perhepalveluiden kaikki osa-alueet jatkossa hyvinvoinnin lisäämiseksi alueella.

Riikka Oksanen

Aki Haapanen

Mukaan Liedon palveluja puolustamaan!- 

Vielä viikonloppu aikaa

Liedon kirjastoautotoiminnan ja Tarvasjoen uimahallin kohtalo ratkaistaan Liedon valtuustossa vaikka kunnanhallitus ne lakkauttaisikin. Vielä on aikaa allekirjoittaa adressi kirjastoauton puolesta ja vedota uimahallin puolesta. Kohta pienten kuntien palvelut karkaavat kokonaan ihmisten ulottuvilta. 

Kaikilla ei ole varaa autoon tai mahdollisuuksia käydä Turussa palvelujen äärellä, Hiilijalanjäljen kasvua lisääntyvän matkustamisen myötä ei tunnu ajattelevan kukaan. Vaikka Ylen juttu on kirjoitettu siitä turhan yleisestä näkökulmasta ettei mitään ole enää tehtävissä, päätös tehdään vasta ti 3.3. eli vielä voi asiaan vaikuttaa.

https://yle.fi/uutiset/3-11232108

https://www.adressit.com/pelastakaa_liedon_kirjastoautopalvelu

******

Tässä tuore Turun Sanomien uutinen Liedon kirjastoautopalvelun ja Tarvasjoen uimahallin kohtalosta. (Pahoittelut, päätös tehtiin maanantaina, ei tiistaina). Missä olivat Vasemmistoliiton ihmiset Liedon päättävissä elimissä, missään vaiheessa lakkauttamisuutisointia ei mainittu heitä palvelujen puolustajina. Vassarit ovat vanhastaan aina puolustaneet kuntapalveluja. 

******

Liedossa loppuvat ensi elokuun alusta alkaen sekä kirjastoautotoiminta että kunnan ylläpitämä uimahalli.

Kunnanvaltuusto hyväksyi maanantai-iltana talouden sopeuttamistoimina molemmat palveluverkkoheikennykset äänestysten jälkeen.

Sdp:n Matti Metsistö esitti kokouksessa, että kirjastoautotoiminta säilytetään toistaiseksi.

Metsistön esityksen mukaan seuraavan talousarvion yhteydessä oltaisiin päätetty, miten kirjastopalveluita ja toimintaa voidaan kehittää.

Esitystään kannattamaan Metsistö sai Ismo Saarisen (sd), Minna Hallanheimon (kesk) ja Henna Takatalon (kesk).

Metsistön esitys hävisi kuitenkin lakkauttamisesitykselle lopulta äänin 28–14.Yksi valtuutetuista äänesti tyhjää.

Samassa kokouksessa osana talouden sopeuttamista käsiteltiin myös kunnan ainoan uimahallin, Tarvasjoen uimahallin, lakkauttamista.

Juhani Pilpola (ps) esitti, että uimahallin lakkauttamisesta päätetään vasta sitten, kun Tarvasjoen uusi liikuntahalli valmistuu, jos uimahallikiinteistö on vielä siinä vaiheessa Liedon omistuksessa.

Hallanheimo kannatti Pilpolan esitystä, mutta se hävisi ratkaisevassa äänestyksessä lakkauttamisesitykselle ääni 31–12.

Kirjastoautotoiminnan lakkauttaminen tuo Liedolle 60 000 euron vuosisäästöt. Uimahallitoiminnan on puolestaan arvioitu maksavan Liedolle tänä vuonna noin 136 000 euroa.