Vipulaista väriä mukana myös uusimmassa Vasen Suora- ohjelmassa! Aiheena on miten Turussa toteutuu ympäristön etu tänä vapaakauppasopimusten ja normienpurkutalkoiden aikana. Mukana turkulaisten haastatteluja siitä, mitä he tietävät CETAsta.

https://m.mixcloud.com/RadioRobinHood/vasen-suora-2662018/

Oikein mukavaa juhannusta kaikille!!

Raporttia rakennus- ja lupalautakunnan kokouksista

Tässä on kuulumisia kolmesta viime kokouksesta. Mennään ensin 17.5. kokoukseen, jossa oli esillä mm. kaupunkiympäristötoimialan strateginen sopimus seuraaville vuosille. Se tuli meille lisälistalla aamupäivällä, kun kokous alkoi varttia yli neljä. On käsittämätöntä, että meidän oletetaan perehtyvän kymmenien sivujen dokumentteihin parissa tunnissa semminkin, kun kyse oli arki- ja työpäivästä. Pyysinkin sen pöydälle ja sain, se ei kuitenkaan tapahtunut ihan käden käänteessä...Tärkeintä että tapahtui.

Listalla oli myös Kultatalon edustalle tuleva mainostaulu. Se herätti kokouksessa paljon keskustelua ja jäi pöydälle sekin.

Seuraavaan kokoukseen 31.5. sopimus siis tuli uudelleen. Vasemmistoliitto oli jäänyt ensin kaupunginhallituksessa, myös myöhemmin kaupunginvaltuustossa yksin puolustamaan asioiden oikeaa järjestystä esim. Ratapiha- hankkeen osalta. Lähtökohtana oli koko ajan ollut, ettei keskustan kehittäminen- kärkihanke voi ohjata kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyvää toimielinten ja viranhaltijoiden valmistelua tai päätöksentekoa ennenkuin valmistelussa oleva Yleiskaava 2029 on hyväksytty. Siellä se nyt vaan oli strategisessa sopimuksessa sitten yhtenä kohtana.

Käsittelyssä oli myös ympäristönsuojeluviranomaisen valvontasuunnitelma vuosille 2018-2020. Ympäristövalvonnan päätösvaltahan delegoitiin ympäristölupien myöntämisen osalta lautakunnan tammikuisella, minua lukuunottamatta yksimielisellä päätöksellä (johon minulla oli muutosesitys ja johon myös jätin eriävän mielipiteen) viranhaltijoille. 

Toukokuun puolivälin kokouksen asioista listalle tuli uudestaan Kultatalon mainostaulu. Siihen tuli hylkäysesitys, jonka puolesta tottakai äänestin. Valosaastetta rumentavan mainostaulun muodossa ei torille enää tarvittaisi. Pohjaesitys voitti 8-5.

Meille esiteltiin kokouksessa Siniviherkerroin- hanketta. Kyse on siitä, että tontin pinta-alasta tulisi noin kolmasosa varata viheralueeksi, kasvillisuutta varten. Otin esityksen ilolla vastaan; olin Turun ilmastopolitiikan sidosryhmätilaisuudessa aiemmin keväällä korostanut viheralueiden roolia ilmastonmuutoksen vaikutusten, kuten alati yleistyvien talvisateiden osalta. Samaa pidin esillä lautakunnassa. Loistava juttu tämä siis, aiheellinen huoli on kuitenkin se, ettei Siniviherkerroin toistaiseksi velvoita maanomistajia. Toki kokouksessa löytyi niitä, jotka kantoivat huolta parkkipaikkojen tilasta jos viheralueet saavat sitä lisää. 

Kokouksessa käytiin läpi myös Hirvensaloon tulevien rivitalojen rakennuslupaa, jossa ei oltu kunnioitettu luonnontilaista aluetta vaan rakennettaisiin ihan siihen pintaan, käytännössä siis siihen. On selvää, ettei luonnontila tule säilymään rakennustöiden aikana, eikä ainakaan työn valmistuttua. Asia jäi pöydälle. 

Viime torstain 14.6. kokouksessa tuo Hirvensalon lupa oli ensimmäisenä listalla. Esitin hakemuksen hylkäämistä, koska alkuperäisissä lupaehdoissa esillä olleiden, luonnontilaisen alueen suojaussuunnitelmien noudattamatta jättämisestä ei ollut mitään takeita. Esitystä ei kannatettu ja se raukesi. Halusin kuitenkin pysyä kannassani. Varsinainen esitys löytyy tämän rapsan alta.

Seuraavana asiana oli Kakolan historialliselle alueelle tuleva kerrostalo. Hakija oli sama, joka on operoinut mm. Littoisten Verkatehtaalla ja osoittanut arvostavansa perinteistä tapaa rakentaa. Esitys oli hyvä ja perusteellinen, siinä hän kuitenkin esitti ihmetystään museoviranomaisten kieltämättä poikkeuksellisen kriittistä lausuntoa kohtaan. Minusta nyt haetun rakennusluvan mukaiset uudistustyöt eivät parhaalla mahdollisella tavalla huomioineet alueen tai rakennuksen historiallista painoarvoa. Vaikka en tunne perusteita museon aiemmasta linjasta pokkeavalle kielteiselle lausunnolle, sellaisia olisi tarvittu aiemminkin, olin ja olen edelleen samaa mieltä. Sanoin kokouksessa, että kriittisempi sävy voi merkitä sitä, että museoviranomaiset ovat samoin kuin minäkin nähneet, ettei tämänkertainen projekti ole linjassa aiempien, perinteitä enemmän kunnioittavien kanssa. Tein palautusesityksen pohjaten suoraan museon lausuntoon, se sai kannatusta mutta hävisi äänin 8-5. Sitten vihreiltä tuli hylkyesitys, jota luonnollisesti kannatin ja joka hävisi samoin luvuin. Pöytäkirjaan on kuitenkin merkitty esitysten järjestys toisin; siinä on ensin hylkäysesitys ja vasta sitten palautusesitys. 

Haluaisin tässä kohtaa kannustaa museoviranomaisia nykyistä kriittisempiin ja suoraan kielteisten lausuntojen tekemiseen. Niillä on selkeästi merkitystä lautakunnan keskusteluun ja päätöksiin, lisäksi niihin on helppo omissa esityksissä tukeutua, kuten olen monta kertaa tehnytkin.

Listalle tuotiin meidän maaliskuussa uuteen valmisteluun lähettämämme Telakkarannan louhintalupa. Silloinhan pj antoi kokoomukselle ensin puheenvuoron, vaikka olin sitä pyytänyt ensin. Asia oli meillä sama, uudelleen valmisteluun lähettäminen. Sitten tietenkin kannatin tehtyä esitystä. Uudelleentyöstäminen oli tehnyt hyvää, moni sanoi miten Telakkarannan tapaus osoittaa että parannusten vaatiminen kannattaa. Tuli mieleen, että olen itse alusta asti tehnyt muutosesityksiä, kuten lautakuntaraporttejani alusta asti lukeneet tietävät ;) Todella tärkeä ja mainio juttu, jos tämä antaa yleisestikin varmuutta. 

Meille tuodaan tiedoksi valitettavan paljon asioita jälkikäteen. Torstain kokouksessa oli myönnetty useita maisematyölupia eli tässä tapauksessa puunkaatoja, mielestäni poikkeuksellisen paljon. Jos on tarkoituksena ennaltaehkäistä ilmastonmuutoksen vaikutuksia kaupungeissa viheralueita lisäämällä ja niistä kiinni pitämällä, on vaikea ymmärtää miten varsin vapaalla kädellä tapahtuva puunkaato sitä edesauttaa. Sanoinkin, olisiko aiheellista tuoda lautakunnan käsittelyyn tavallisesta poikkeavat puunkaatomäärät. Tulen kiinnittämään tähän huomiota myös jatkossa.

Esitykset:

Muutosesitys: Rakennuslupahakemus / As Oy Valeri-Haarlantie 10, Turku (Haarla) 54-75-1 (2018-22)

Turun rakennus- ja lupalautakunta päättää hylätä lupahakemuksen. Kaupunkikuvatyöryhmän 9.5.2018 antamassa lausunnossa lupahakemusta puollettiin sillä ehdolla, että luonnontilaisena pidettävälle alueelle ei rakenneta ja että istutukset tehdään muurin reunaan. Lupaehtoihin sisältyy rakennuspaikalla yhdessä rakennusvalvonnan ja tarkastusinsinöörin kanssa läpikäytävä luonnontilaisen alueen suojaussuunnitelma. Rakennus- ja lupalautakunta toteaa, ettei sillä ole takeita suojaussuunnitelman noudattamatta jättämisen seurauksista, jotka puoltaisivat luvan myöntämistä.

Muutosesitys Rakennuslupahakemus / As Oy Kakolan Muuri, Turku (Kakola) 8-35-1 (2017-1010)

Turun rakennus- ja lupalautakunta päättää palauttaa lupahakemuksen uuteen valmisteluun. Museokeskuksen 19.9.2017 päivätyssä lausunnossa todetaan, että nyt haettavat muutokset ovat asemakaavan vastaisia. Lausunnossa todetaan, että muutossuunnitelmia tulee kehittää niin, että rakennuksen ulkoasun ja sisätilojen arkkitehtoniset ja laitoshistorialliset ominaispiirteet huomioidaan riittävästi. Museoviraston lausunnon mukaisesti rakennus- ja lupalautakunta kannattaa sitä, että tilat jäävät odottamaan käyttöä ja ratkaisuja, jotka vastaavat paremmin tilojen julkisivuja ja ominaispiirteitä sekä kaavamerkintöjä ja -määräyksiä.

Eva-Liisa Raekallio

Vipun pj Eva-Liisa oli Joukkovoiman karvalakkilähetystön mukana eduskunnassa tiistaina 12.6.2018 tuomassa sinne Joukkovoima Turun terveiset soteuudistuksesta. Tässä rapsaa, kuviakin piisaa :)

Raportti Joukkovoiman karvalakkilähetystön matkasta eduskuntaan tiistaina 12.6.

Lupasin varsinaista rapsaa tämän päivän karvalakkilähetystöstä, tässä tulee. Päivä on ollut hieno ja kiinnostava mutta pitkä, ja pyydänkin anteeksi mahdollisia epätarkkuuksia ja virheitä. Meitä karvalakkilähetystön väkeä oli tosiaan ympäri Suomea, Kokkolasta Kuopioon ja Turkuun. Minusta se olikin todella tärkeää ja hyvä kertoa myös kansanedustajille; viestimme painoarvoa takuulla nosti se, että olimme joka puolelta maata. Menimme ensin ilmoittautumaan ja siitä pääsimmekin turvatarkastukseen. Ihan jännä että meidät ja tavaramme tutkittiin, niinkuin oikeasti, ja mainitsinkin asiasta vartijalle. Lentokentälläkin on miltei vähempi riittänyt.

Vastakohta vaan tuntui aika kovalta siihen verrattuna, kun kävin maaliskuussa eduskunnassa asiantuntijana valiokunnan kuultavana. Pääsin tuolloin täysin ongelmitta sisään ja kerroin sen. Vartija kyseli että miksi olen nyt tämän porukan mukana. Öh...Tottakai vartijat tekevät vain työtään, hyvin vastuullista työtään ja hyvä niin. Tottakai voisi myös osoittaa enemmän arvostusta vapaaehtoisesti aikaansa antavia kohtaan. Toivotaan että oli vaan hetkittäinen lapsus.

Kansanedustajia oli meitä tapaamassa kuusi, Markku Rossi keskustasta, Sari Sarkomaa kokoomuksesta, Kike Elomaa perussuomalaisista, Hanna Sarkkinen vasemmistoliitosta, Sari Tanus kristillisdemokraateista sekä Mats Löfström ruotsalaisesta kansanpuolueesta. Sinisten ja vihreiden eduskuntaryhmiä edustivat niiden sosiaalipoliittiset sihteerit jotka pahoittelivat edustajien puuttumista valiokuntakiireisiin vedoten. Taisi tosiaan olla niin, ettei demareista ollut ketään? Kättelimme kaikki ja esittäydyimme. Lähetystössämme oli useita sotealan ammattilaisia ja muuten asiaan perehtyneitä ja kuulimmekin hyvät puheenvuorot Jukka Ahokkaalta, Arvo Lehtomäeltä, Anders Nybergiltä sekä Jussi Silvoselta.

Tämän jälkeen ääneen pääsivät kansanedustajat, joista kaikki olivat kohteliaita paitsi keskustan Markku Rossi. Hän ei varsinaisesti päässyt lähetystömme suosioon ilmoittamalla että me Joukkovoimassa olemmekin markkinavoimien edustajia, kun uudistusta viivyttämällä tuemme markkinavoimia ja toimimme etujemme vastaisesti kun ne tulevat kuitenkin voittamaan, vähän tähän tapaan.

Hän myös tuntui vähättelevän meidän ja tuhansien ja taas tuhansien muidenkin suomalaisten huolta oman ja läheistensä terveydenhoidon ja sosiaalipalveluiden tulevaisuudesta leimaamalla soteuudistusta koskevat oikeutetut huolet turhaksi peloksi. Olen useamman vuoden politiikassa toimineena tottunut kaikenlaiseen, silti tuli mieleen että olisiko keskustan eduskuntaryhmästä löytynyt joku toinen, diplomaattisempi edustaja. Mutta kuten olemme nähneet, keskustalla ei taida olla kovinkaan suurta huolta omasta julkikuvastaan kun Sipiläkin valittiin jatkokaudelle.

Kaikki muut meitä tapaamaan tulleet kansanedustajat olivat vähintään epäileväisiä soteuudistuksen läpimenolle tässä muodossa ja tällä aikataululla. Jäin miettimään, miten paljon kritiikissä vaikutti lähestyvät eduskuntavaalit. Mutta täytyyhän kansanedustajien tietää, että äänestyspäätös on julkista tietoa ja kaikkien saatavilla...Onhan muuten Joukkovoima päättänyt levittää eduskunnan äänestystuloksen yksittäisiä kansanedustajia myöten? Minä nimittäin jaoin Attacin sivuilla EU:n ja Kanadan välistä vapaakauppasopimusta CETAA koskevan äänestystuloksen josta se selvisi kansanedustajakohtaisesti.

Niin, kyllä mietitytti myös monen kansanedustajan puheissa esiintyvä, jo niin tutuksi tullut huolestumisretoriikka. Ollaan huolissaan uudistuksen seurauksista jne. Konkreettisista toimenpiteistä sitten tosipaikan tullen salissa ei paljon puhuttu. Varmaankin edustajat luottivat ihmisten olevan tietoisia heidän puolueensa kannasta noin yleensä? Vasemmistoliiton Sarkkinen korosti soteuudistuksen ihmisläheistä valmistelua ja nykymuotoisen soten ongelmakohtia, joka on ollutkin linjana Vasemmistoliitolla.

Tapaamisesta kansanedustajien kanssa jäi kaikkineen olo, että soteuudistus ei menisi tässä muodossa läpi. Kyllä tositilanne sitten kertoo missä mennään. Kannatan kyllä kansanedustajiin vaikuttamista vielä viimeiseen asti, tämän lähetystövierailun varaan ei ole syytä laskea. Mutta, kuten CETA- äänestyksenkin kohdalla totesin, kansanedustajat vastaavat ratkaisuistaan meille kaikille. Toisin sanoen, he ovat meillä töissä. Muun muassa näitä seikkoja pidin esillä kun toin Joukkovoima Turun terveiset ihan mikrofonin varressa vähän myöhemmin Kiasmalla. Oli tärkeintä, että paikallaolijat tiesivät että meitä oli paikalla laaja Joukkovoiman edustus ja pidin settini lyhyenä. Puheita ei pidetty montaa, mutta ne olivat hyviä ja painokkaita.

Joukkovoiman karvalakkilähetystössä oli suuri ilo ja kunnia olla mukana, kiitos paljon Joukkovoima Turku, kaikille karvalakkilähetystön ihmisille, ihan jokaiselle ja uskon että meillä oli vaikutusta kansanedustajiin. Loppuviimein on kuitenkin niin, että kansanedustajat on vastuutettava teoistaan joka tapauksessa, ja mehän ne vastuuttajat olemme, ihan itse!!

Tässä kuvat!


Eva-Liisa Raekallio

Heräsin perjantaina tavallista aiemmin ehtiäkseni Hesaan kemikaalineuvottelukunnan kokoukseen, oli tosi kiva yllätys kun mielipiteeni olikin julkaistu jo nyt. Laitoin jutun Turun Sanomiin tiistaina, samalla kun sain sen valmiiksi SLL:n piirin uutiskirjeeseen. Muutin alkuperäistä tekstiäni, kaikkien Attacin puheenjohtajien yhteistä mielipidettä jonkin verran, kenties suurin tai ainakin merkittävin muutos oli lauseen "vapaakauppasopimuksen käsittely ei ole saanut mediassa tilaa" poistaminen. Kas kas.

Laitan perjantaisen mielipiteen tähän myös leipätekstinä, noita lehdessä ilmestyneitä mielipiteitä on poistunut arkistoista. Olisi ollut parempi, että alkuperäinen, meidän kaikkien Attacin puheenjohtajien mielipide olisi julkaistu. Se on myös tässä alla.

Eva-Liisa Raekallio

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/3975928/Lukijalta+Vapaakauppasopimus+meni+lapi++ymparisto+haviaa

*********************

Vapaakauppasopimus meni läpi- ympäristö häviää

Suomen eduskunta hyväksyi keskiviikkona 16.5.2018 EU:n ja Kanadan välisen laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen (CETA) äänin 141-42. Sopimusta tukivat paitsi hallituspuolueiden edustajat, myös kaikki läsnäolleet SDP:n, RKP:n, KD:n ja Liike Nytin edustajat. Vapaakauppasopimusta vastaan äänestivät kaikki Vasemmistoliiton, Vihreiden ja Perussuomalaisten läsnäolleet edustajat.CETA astuu voimaan kun kaikki EU:n jäsenmaat ovat sen ratifioineet, Suomen osalta sopimuksen hyväksymisen seuraukset ovat joka tapauksessa ilmeiset. 

 

CETA mahdollistaa suuryrityksille Suomen luonnonvarojen esteettömän hyväksikäytön, ja muodostaa vakavan uhkan pitkän taistelun jälkeen saavutetuille, työntekijän kannalta aivan oleellisille työehdoille. Sopimuksen kerrotaan edistävän kestävän kehityksen tavoitteita. Tämä on ilmiselvässä ristiriidassa sen kanssa, että kanadalaisilla sijoittajilla on CETAn tarjoaman investointisuojan ICS (Investment Court System)- perusteella mahdollisuus haastaa Suomen valtio oikeuteen sijoittajien oikeuksien rikkomisesta. Erittäin ongelmallista sopimuksessa on myös siihen sisältyvä sääntely- yhteistyön mekanismi, jossa yrityksiä on kuultava kaikkia merkittäviä poliittisia päätöksiä tehtäessä, ja jonka myötä yritys- ja sijoittajasektorille annetaan mahdollisuus viivyttää päätöksentekoa. 

Ympäristönsuojelua ja työntekijöiden oikeuksia ei sopimuksessa edistetä retorista tasoa pidemmälle, koska niitä koskevien normien rikkominen ei johda selkeään sanktiomenettelyyn. Ympäristö- työvoima- työterveys- ja työturvallisuusstandardien taso tuleekin väistämättä laskemaan, kun kansallinen lainsäädäntö loogisesti ajatellen sovitetaan investointisuojan raameihin. Suomi on luonnonvaroiltaan rikas maa. Kanada on tunnettu kaivosyhtiöistään. Suomen kaivossektorilla tullaankin eduskunnan päätöksen myötä varmasti näkemään useita ylikansallisten yhtiöiden nostamia oikeuskäsittelyjä. SLL nosti Viiankiaavan Sodankylässä viime vuonna yhdeksi Suomen itsenäisyyden juhlavuoden sadasta luontohelmikohteesta. Viiankiaapa todistaa, ettei Suomen erämaiden suurenmoisen monipuolinen, uhanalaisillekin eläin- ja kasvilajeille turvapaikan mahdollistava luonto merkitse paljoakaan siinä vaiheessa, kun kääntöpuolena on sijoittajien rikastuminen. 

Tilanteessa, jossa kaikkien globaalien toimien tulisi tähdätä sosiaalisesti oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän kehittämiseen ja ilmastonmuutoksen hillintään, vapaakauppa on käsittämätön, vuosisatoja vanhoja maailmankaupan rakenteita vahvistava ja ilmastonmuutosta kiihdyttävä ratkaisu. Suomen Luonnonsuojeluliitto on aktiivisesti vastustanut CETAA kuten myös Suomen Attac. Vapaakauppasopimuksen käsittely tai eduskunnan äänestys eivät ole saaneet mediassa tilaa. Luonnonsuojelujärjestöt, kansalaisjärjestöt sekä yhteistyöverkostot ovatkin korvaamattoman arvokkaita toimijoita yhteiskunnassa, jossa objektiivisen ja kriittisen tiedon saaminen on yhä vaikeampaa.

Eva-Liisa Raekallio

SLL:n Varsinais-Suomen piirihallituksen jäsen

Suomen Attacin puheenjohtaja

Vapaakauppasopimus meni läpi- kansalaisjärjestöjen rooli tulee kasvamaan

Suomen eduskunta hyväksyi keskiviikkona 16.5.2018 EU:n ja Kanadan välisen laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen (CETA) äänin 141-42. Sopimusta tukivat paitsi hallituspuolueiden edustajat, myös kaikki läsnäolleet SDP:n, RKP:n, KD:n ja Liike Nytin edustajat. Vapaakauppasopimusta vastaan äänestivät kaikki Vasemmistoliiton, Vihreiden ja Perussuomalaisten läsnäolleet edustajat.

Suomen Attac on järkyttynyt päätöksestä. CETA astuu voimaan kun kaikki EU:n jäsenmaat ovat sen ratifioineet, Suomen osalta sopimuksen hyväksymisen seuraukset ovat joka tapauksessa ilmeiset. CETA mahdollistaa suuryrityksille Suomen luonnonvarojen esteettömän hyväksikäytön, ja muodostaa vakavan uhkan pitkän taistelun jälkeen saavutetuille, työntekijän kannalta aivan oleellisille työehdoille. Sopimuksen kerrotaan edistävän kestävän kehityksen tavoitteita. Tämä on ilmiselvässä ristiriidassa sen kanssa, että kanadalaisilla sijoittajilla on CETAn tarjoaman investointisuojan perusteella mahdollisuus haastaa Suomen valtio oikeuteen sijoittajien oikeuksien rikkomisesta. Ympäristönsuojelua ja työntekijöiden oikeuksia ei sopimuksessa edistetä retorista tasoa pidemmälle, koska niitä koskevien normien rikkominen ei johda selkeään sanktiomenettelyyn.

Ympäristö- työvoima- työterveys- ja työturvallisuusstandardien taso tuleekin väistämättä laskemaan, kun kansallinen lainsäädäntö loogisesti ajatellen sovitetaan investointisuojan raameihin. Tilanteessa, jossa kaikkien globaalien toimien tulisi tähdätä sosiaalisesti oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän kehittämiseen ja ilmastonmuutoksen hillintään, vapaakauppa on käsittämätön, vuosisatoja vanhoja maailmankaupan rakenteita vahvistava ja ilmastonmuutosta kiihdyttävä ratkaisu. 

Kansalaisjärjestöt ovat käyneet aktiivista kampanjaa CETAA vastaan niin sosiaalisessa mediassa kuin järjestämällä tempauksia.  

Vapaakauppasopimus tai sen käsittely ei ole saanut mediassa tilaa. Vielä äänestyksen aattona ja samana päivänä uutiset täyttyivät vasta myöhemmin kesällä tapahtuvasta sote- äänestyksestä sekä puolueiden logonpaljastustilaisuuksista.  Kansalaisjärjestöt ja yhteistyöverkostot ovat korvaamattoman arvokkaita toimijoita yhteiskunnassa, jossa objektiivisen ja kriittisen tiedon saaminen on yhä vaikeampaa. 

Suomen Attacin puheenjohtajat

Omar El-Begawy

Timo Kuusiola

Eva-Liisa Raekallio