Tule mukaan auttamaan taiteilijoita- allekirjoita #TilaaTaiteelle- kampanjan adressi!

https://www.adressit.com/tilaataiteelle

Raportti rakennus- ja lupalautakunnan kokouksesta 22.4.

Olin tehnyt kokoukseen neljä esitystä, huhkinut siis oikein kunnolla. Tavallisesti teen 1-2 esitystä per kokous. Yksi oli tosin jo viime kokoukseen tekemäni hylkyesitys Hirvensalon kirkon purkuluvasta. Asialistalla oli sen lisäksi mm. yliopistonmöen funkkistalon muutostöitä, viimein saatu sinetti ja ennakkotapaus Voimakadun myrkkyliemien kohtalolle, rakennusvalvonnan tilannekatsaus ja Tuomiokirkkotorin terassi viideksi vuodeksi.

Olin siis valmiina tekemään uudelleen esitykseni Hirvensalon kirkon säilyttämisestä, mutta ennen kokousta tuli tieto että kaavoitukselta on tullut yksiselitteisen kieltävä lausunto purkamiseen. Se ei viime kerrallakaan ollut puoltava, vaikka sitä sellaiseksi tulkittiin. Asia päätettiin kokouksessa lähettää uudelleen valmisteluun. Purkamisen kannalla oleva päätösehdotus tulee siis muuttumaan kaavoituksen lausunnon myötä, nähtäväksi jää miten. Täyskäännös on mahdollinen, toivon sitä. Pysyn tietenkin kannassani kirkon säilyttämisestä, jos purkamista esitetään. Mutta ei yhteistä rakennettua perintöä voi käsitellä näin sattumanvaraisesti ja sanamuotoja tulkiten. Juuri tämänkin takia olen toivonut museoviranomaisilta yksiselitteisiä lausuntoja.

Yliopistonmäen vuonna 1932 valmistunut, eli pian satavuotias funkkisrakennus on ollut meillä ennenkin. Helmikuussa 2019 päätettiin sen vesikaton uusimisesta. Päätösehdotuksessa mainittiin, että museoviranomaisten lausunnot on otettu huomioon. Meillä ei kuitenkaan ollut kyseisiä lausuntoja jotta olisimme voineet itsekin tulla samaan johtopäätökseen. Toisaalta Vs-Suomen ELY-keskuksen lausunnossa oli viimeisenä lauseena, että säilytettävien detaljien ja korkausasemien säilymisestä on varmistuttava. No, en voinut varmistua ja kun tässä oli myös luvatta rakentamista, pyysin pöydälle niin että saamme seuraavaan kokoukseen myös museon materiaalit. 

Asia tulikin meille 7.3. 2019 kokoukseen. Varsinais-Suomen ELY-keskus (VARELY) oli jo syyskuussa 2017 antanut funkkistalosta vaarantamiskieltopäätöksen, jonka mukaan suojelutavoitetta vaarantavat rakennustyöt kielletään. No listalla oli uudistustöitä, eikä päätösehdotuksessa oltu eritelty ELY- keskuksen lausunnossa esiinnostettuja yksityiskohtia esim. räystäslinjan säilymisestä. En voinut saatavilla olevan materiaalin perusteella vakuuttua siitä että suojeluarvot uudistustyössä toteutuvat täysin, myöskään siksi että ELY-keskus yksilöi lausunnossaan hakijan suunnitelmien ongelmakohtia. Tein hylkäysesityksen joka raukesi kannattamattomana. 

Taloa halutaan edelleen uudistaa ja tämän päivän kokouksessa olikin sisätilojen muutostöitä rakennuttajan hakemina. Museoviraston ja VARELYn  lausunnoissa ei puollettu suunniteltua kylpyhuonetta, koska se sijoittuisi yhteen rakennuksen harvoista suojeltavista huonetiloista. Myöskään ylimpään kerrokseen johtavan portaan yläpäässä olevan oven siirtämistä ei puollettu, sillä myös portaikko ja sen yläpäässä oleva ovi on suojeltu. VARELY on 6.9.2019 tehnyt kohteen suojelupäätöksen lain rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010) mukaisesti. Kylpyhuone löytyi silti päätösehdotuksen tekstistä, josta syystä tein palautusesityksen jotta suojeluarvojen toteutumisesta voidaan todella varmistua. Se ei saanut kannatusta, mutta päätösehdotukseen lisättiin keskustelun pohjalta tarkennukset. Ehken siis tehnyt ihan turhaa työtä rakennuksen suojelemiseksi. Hyvin monimutkaista hommaa!

Samasta funkkistalosta oli toinenkin, taloyhtiön melkein samanlainen lupa jossa kylpyhuone oli myös suunnitelmissa. Olin tehnyt siihen hylkyesityksen muttei tarvinnut esittää sitä, kun päätösehdotusta muutettiin niin, että jälkimmäinen lupa hylätään siltä osin, kun se ei vastaa museoviranomaisten ja VARELYn linjaa. 

RP- Yhtiöt oli valittanut velvollisuudestaan tuhansien myrkkyliemilitrojen hävittäjänä, myrkyt olivat seisseet useamman vuoden tyhjillään olevassa niklaamossa vaarantaen luontoa ja ympäristöä. Jätelain 28 §:n mukaan jätteen haltija on velvollinen huolehtimaan hallinnassaan olevan jätteen jätehuollon järjestämisestä. Voimakadun niklaamon vuokrasuhteen päätyttyä ovat tontilla olevassa rakennuksessa sijaitsevat aineet jääneet maanvuokrasopimuksen perusteella kiinteistöä hallitsevan RP-Yhtiöt Oy:n haltuun. RP-Yhtiöt Oy on ollut tietoinen toiminnasta ja sallinut jätteitä tuottavan toiminnan kiinteistöllä. Yritys on laiminlyönyt velvollisuutensa järjestää jätehuolto ja on vastuussa. Tärkeä ennakkotapauskin yritysten vastuusta!

Rakennusvalvonnan tilannekatsauksen mukaan uusia asuntoja valmistuu Turkuun kovaa vauhtia. Hyvä homma, kannatan asuntorakentamista. Se vaan että Turussa ei paljon välitetä, miten ja minne asuntoja rakennetaan.

Tuomiokirkkotorille esitettiin 800- paikkaista anniskeluterassia viideksi vuodeksi. Museoviranomaisten lausunto oli jo viime vuonna ollut arvoalueen terassille kriittinen, ja oli nytkin. Terassista oli viime vuonna tullut myös kritiikkiä. Minusta yrittäjille olisi pitänyt antaa aikaa lunastaa lupaukset ja katsoa asiaa syksyllä uudestaan. Historialliselle alueelle tehtävissä jutuissa on oltava tarkkana, museon lausunnossa painottui myös se, että alueen pitää olla avoinna kaikille turkulaisille ja puistossa pitäisi voida levähtää helteisenä päivänä. Nyt alue rajautuu vain yrityksen asiakkaille. 

Esitinkin museon näkökulmaan viitaten asiakaspaikkojen rajaamista viiteensataan, ja lupaa vain tämän vuoden syyskuun loppuun. Sitä ei kannatettu, mutta tehtiin palautusesitys pohjaten polkupyöräpaikkojen määrään, se hävisi 7-5. Päätin kannattaa, vaikkei se perustunutkaan historiallisen alueen  tai kaikille avoimen kaupunkitilan  vaalimiseen.  Vain yrittäjän näkökulmaa ymmärrettiin, toisaalta museon kanta tuli esiin vain minun ja Laakson puheenvuoroissa ja omassa muutosesityksessäni, jätimmekin eriävät. Minun oli tämän kohdan jälkeen poistuttava seuraavaan kokoukseen. Ja kirjoittamaan tämä rapsa!

Eva-Liisa Raekallio

Taistelussa taiteen, kulttuurin ja/tai puutalojen puolesta mikään ei ole merkityksetöntä 

Taistelussa taiteen, kulttuurin ja/tai puutalojen puolesta mikään ei ole merkityksetöntä ja liian pientä ollakseen tärkeää, sillä kokonaisuus muodostuu juuri palasista.

19. huhtikuuta pidetyssä kaupunginvaltuustossa oli kyselytunti ja pari kpl valtuutettujen kysymyksistä käsitteli aihetta turkulaisen kulttuurin tiloista.

Vastauksena näihin Jarkko Virtanen (omistajaohjausjohtaja) totesi asian olevan selvityksessä ja etenevän päätöstä kohti vielä tämän kevään aikana.

Kysyin jatkokysymyksenä häneltä miksi ihmeessä kaupunki on myymässä yhdistysten ja kulttuurin (mm. Teatteri Mondo) käytössä olleen Uudenmaankatu 17 kiinteistön, jos kulttuuritiloja kerran tarvitaan, eikö tämä ole aivan älytöntä. 

Virtanen vetosi myynnissä olevien tilojen huonoon kuntoon ja korjauksen kalleuteen. Kyllä on raskasta aina kuulla tuo selitys. Korjauksia pitää tehdä ajoissa, se on kiinteistön omistajan velvollisuus jo lainkin mukaan. 

Nyt seisotetaan tilaa tyhjillään ja myydään se kiinteistöbisnekseen. Näitä on nyt viime aikoina myyty useita, samalla perusteella, osa asuntoja. Kiinteistöfirmat kiittää ja kuittaa tilin. Toki voi olla hieman vaativaa saada kaikki laiminlyönyt osat taloista kuntoon nopeasti ja myytyä eteenpäin, mutta ripeästi pintaremontti ja myyntiinlaitto on tapahtunut viimeisimmässä asuntokohteessa täällä Martissa.

Tämä arvokas ja kaunis kulttuuritila olisi tarpeen jatkossakin säilyttää Turun omistuksessa. Toki suurempaa ratkaisua kaivataan vielä monien taiteentekijöiden tilojen järjestelyissä, mutta aloitetaan nyt tästä eikä myydä sitä.

Riikka Oksanen

      Hienot vaaliteesimme ja ehdokkaat!

Kuvassa Ari-Pekka Saven, Eva-Liisa Raekallio, Jukka Timonen, Max Rauvola ja Riikka Oksanen

Turkulaisten peruspalvelut kuntoon. Turun on huolehdittava pienituloisimpien asukkaidensa hyvinvoinnista. Peruspalvelujen kattavuutta ja laatua on parannettava, ja palvelumaksut on poistettava. Kunnan omaa palvelutuotantoa on vahvistettava, ja yksityistämisvimman loputtava. Kaupungin henkilökunnan työssäuupumiseen pitää puuttua.

Asukkaiden äänen pitää kuulua päätöksenteossa myös pormestari-Turussa. Pormestarimallissa käy niin, ettei luottamushenkilöiden vähentyessä ja työmäärän kasvaessa enää ehditä aidosti perehtyä turkulaisten asioihin. Onkin varmistettava, että asukkaiden ääni kuuluu päätöksenteossa myös pormestarin johtamassa Turussa.

Lapsista säästäminen on lyhytnäköistä politiikkaa. Kunnallisia päiväkoteja ja kouluja pitää olla tarpeeksi ja tasaisesti ympäri kaupunkia. Ryhmäkoot on pidettävä kurissa. Kyse on paitsi lasten oikeuksista täysipainoiseen kasvatukseen ja opetukseen, myös alan ammattilaisten kuten lastenhoitajien, kouluavustajien ja opettajien työpaikoista. Turun on jatkossakin pidettävä huoli subjektiivisen päivähoito-oikeuden toteutumisesta.

Nuorista huolehtiminen on panos tulevaisuuteen. Turun nuorisotiloista on pidettävä kiinni, ja isoja, monipuolisen toiminnan mahdollistavia tiloja pitää rakentaa lisää. Nuorisotalojen on oltava auki myös loma-aikoina, ja aukioloaikoja on pidennettävä. Nuorisotyön ammattilaisia on palkattava lisää ja nimenomaan pysyviin työsuhteisiin. Etsivää nuorisotyötä on tuettava, nuorisolautakunta pitää palauttaa.

Turun kaupungin vammaispalveluiden on taattava osallisuus, yhteistyö, estettömyys ja saavutettavuus, sekä koulutus. Lisäksi vammaiskuljetukset on hoidettava vakiotakseilla.

Arvokas vanhuus ei saa olla kiinni kukkaron koosta. Kaikki vanhukset eivät halua eivätkä voi asua kotonaan. On pidettävä huolta, että on tarpeeksi kunnallisia laitospaikkoja ja ammattitaitoista henkilökuntaa. Hyväkuntoisimpien vanhusten kotihoidon laatua tulee valvoa.

Turun kaupungilla pitää olla riittävästi edullisia vuokra-asuntoja eri puolilla kaupunkia. Vuokran pitää olla niin edullinen, että asumistuki kattaa sen. Kunnallisten vuokra-asuntojen rakentaminen laskee asumisen hintaa lisäämällä tarjontaa, ja antaa työtä. Kaavoitettavasta vuokra-asuntotuotannosta pitää vähintään 30% olla kunnallista.

Vaadimme asukaslähtöistä ja ympäristöystävällistä kaavoituspolitiikkaa. Kaavoituksesta ja rakentamisesta päätettäessä on kuunneltava asukkaita ja asiantuntijoita. Luontoarvojen, kulttuurihistoriallisen perinnön ja asukkaiden näkemysten pitää olla päätöksenteon lähtökohtana. Kupittaan siirtolapuutarha pitää säilyttää.

Turun pitää sitoutua hiilineutraaliin tulevaisuuteen koko kaupungin tasolla jo nyt. Energiankulutusta pitää vähentää, ja uusiutuvaa energiaa on painotettava jo kaupunkisuunnittelusta ja kaavoituksesta lähtien. Kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen monopoliasema antaa kaupungille mahdollisuuden vaatia uusiutuvien energiamuotojen käyttöä uudis- ja korjausrakentamisessa. 

Raitiotien rakentaminen Turkuun on ympäristöystävällistä tulevaisuuden liikennepolitiikkaa. Myös muuta raideliikennettä Turun ja maakunnan välillä on lisättävä. Joukkoliikenteen pitää olla helppokäyttöistä ja maksutonta. Runkolinjauudistus ei saa vaikeuttaa bussilla kulkemista. Myös arkisin kulkevat yöbussit parantaisivat liikkumisen turvallisuutta ja sujuvuutta.

Kävelylle ja pyöräilylle on tehtävä lisää turvallista tilaa eri puolilla kaupunkia. Suunnitellut pyörätieosuudet pitää toteuttaa heti, kuten Itäinen Pitkäkatu. Turun keskustan tulee olla viihtyisä, kaupunkilaisten yhteinen tila, jossa ihmiset voivat kohdata toisensa rauhassa käyttäen sujuvaa joukkoliikennettä.

Kasvis- ja lähiruokaa suosittava kaupungin hankinnoissa. Kouluihin ja kaupungin ruokaloihin pitää saada sekä taloudellisista, ekologisista että terveydellisistä syistä lisää monipuolista kasvisruokaa. Laadukkaiden vegaanisten vaihtoehtojen saatavuutta on parannettava. Kaupungin pitää hankinnoissaan ja omassa toiminnassaan suosia myös reilun kaupan tuotteita ja luomua. 

Turulla pitää olla oma eläinklinikka. Kaupungin klinikan tehtävänä on hoitaa pien- ja hyötyeläinten eläinlääkäripalvelut. Turussa pitää olla kaksi valvontaeläinlääkärin virkaa.

Jatkamme yhteistyötä ekologisuutta edistävien yhdistysten ja kansanliikkeiden kanssa. Tavoitteenamme on parantaa näiden vaikuttavuutta kunnallispolitiikassa.

Raportti rakennus- ja lupalautakunnan kokouksesta 8.4.

Kokousasioina oli mm. Kastussa sijaitsevien taiteilija-ateljeeasuntojen purkulupa, Hirvensalon kirkon purkulupa sekä Iso-Heikkilän Kirstinpuiston alueelle tuleva päiväkoti ja outoa kaivinkonemylläämistä Telakkarannan yläpuolisessa Maununtyttärenpuistossa.

Kuvataiteilijoiden asuin- ja työtiloiksi rakennetut kaksi rivitaloa valmistuivat Kastuun vuonna 1968. Rakennuttajana toimi Turun ateljeetalosäätiö, joka on perustettu vuonna 1965. Säätiön tarkoituksena on ylläpitää taiteilijoille vuokrattavia ateljeeasuntoja Turussa. Säätiön perustajayhteisöt ovat Turun kaupunki, Arte ry, Turun Taideyhdistys ry ja Turun Taiteilijaseura ry.

Kastun talot edustavat aikakaudelle ominaista, tyylikästä arkkitehtuuria. Sekä museokeskus että kaupunkikuva-arkkitehti antoivat kielteisen lausunnon perustellen kulttuurihistoriallisilla, rakennustaiteellisilla ja kaupunkikerroksellisilla seikoilla. Kaavoituksesta oli kuitenkin annettu monitulkintainen lausunto, joka sanottiin puoltavaksi.

Esitin purkuluvan hylkäystä ja pohjustin sen juuri samaiseen maankäyttö-ja rakennuslain pykälään 139, jota käytettiin purkulupaa ehdottavassa pohjaesityksessä. Eli ihan päinvastaiseen johtopäätökseen voidaan tulla samaa pykälää katsomalla...Pykälä määrittää, että purkamiseen voidaan ryhtyä, ellei se merkitse  rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä ja haittaa kaavoituksen toteuttamista. Museoviranomaistenkin mukaan siis purkaminen nimenomaan merkitsee näiden arvojen häviämistä.

Esitykseni hävisi äänin 8-5, jätin eriävän koska noiden kauniiden talojen purkaminen on huutava vääryys paitsi arkkitehtonisesti, myös sen kannalta, että Turussa on vuosikausia jatkunut, viime aikoina kiihtynyt pula taiteilijoiden tiloista. Esitin peruskorjausta ja ennallistamista ja satoja vuosia vanhan harmaakivikellarin säilyttämistä. Oli tosi kivaa, että sain kaikki vihreät ja perussuomalaisten Laakson tuekseni! Laakso yhtyi eriävään. Tosi hyviä puheenvuoroja heiltä. Kaavoitusta talojen säilyminen ei haittaa, päinvastoin koska kaavan suojeluprosessi on kesken. Lautakunta siis otti omavaltaisen kannan ohi kaikkien muiden.

Asialistalla oli myös Hirvensalon kirkon purkulupa. Olin valmistellut siihenkin hylkäysesityksen. Hyvin samanlainen valmistelu kuin ateljeeasuntojen kohdalla, kulttuurihistorian ja rakennustaiteen tuntijat vastustivat purkamista, seurakuntayhtymä ja virkamiehet kannattivat. Tässäkin kohtaa samaa pykälää tavaamalla saatiin aikaiseksi täysin vastakkaiset lopputulokset. Kyllä maankäyttö- ja rakennuslain perusteellinen muutos yksiselitteiseksi myös niin, että museon kanta olisi pakko ottaa huomioon, on todella kiireellinen. Mutta koska tässäkin kokouksessa saatiin taas uusi samanlainen vastaus kysymykseen ”Kenen ehdoilla Turkua rakennetaan”, ei ole näköpiirissä lainmuutosta.

Mutta siis kokouksessa ei esitetty mitään sellaista tietoa, jonka pohjalta olisin voinut varmistua, ettei kirkon peruskorjaus ole mahdollista. Esitinkin purkuluvan hylkäyksen lisäksi kirkon peruskorjaamisen ja ennallistamisen kirjaamista päätökseen. Heti tuon jälkeen tehtiin pöytäämisesitys, jonka mukaan lopulta mentiin.

Tuo päiväkoti tulee maan tasalle, joka kuulostaa lähtökohtaisesti ongelmalliselta kun kyse on teollisuusalueesta ja se huolestutti meitä. Kosteusvaurioiden vaara on vahva. Maaperän haitta-aineiden poistamiseen on onneksi olemassa hyviä keinoja. Kirstinpuiston puuthan saivat lautakunnan helmikuisen päätöksen mukaan lähteä, puunkaato alkoi maaliskuun lopulla. Nyt kun alueen vehreys löytyy enää nimestä, täytyyhän siellä olla päiväkoti...Jos rakennushankkeisiin ryhdyttäisiin viheralueiden säilyttäminen edellä, olisi lapsillekin mukavampaa.

Lupasin kysyä kokouksessa, mitä kaivinkonemylläystä Maununtyttärenpuistossa oikein on käynnissä. Kun Telakkarannan rakennuslupia on myönnetty, puiston varominen oli museoviranomaistenkin vaatimus. Ei siltä näytä, että varottaisiin kun kaivinkoneet jylläävät. Kukaan ei tiennyt, mutta luvattiin selvittää.

Eva-Liisa Raekallio

EDIT: Kävin ottamassa kuvia taiteilijataloista, muistoksi. Olivat vielä kauniimpia kuin kuvissa.