Ehdimme viime vuoden lopussa, ennen koronatilanteen hankaloitumista entisestään, käydä Turun lähiöissä juttelemassa ihmisten kanssa. Tässä kuvia Härkämäestä ja Varissuolta, vipulaiset kuntavaaliehdokkaat Riikka Oksanen, Eva-Liisa Raekallio ja Max Rauvola ekassa kuvassa. Tuttuja kasvoja on kuvissa paljon, kuten Lauri Simola, Paimion ympäristölautakunnan jäsen, Jari Suominen, Turun jätehuoltolautakunnan jäsen sekä turkulaiset kaupunginvaltuutetut Alpo Lähteenmäki, Elina Sandelin ja kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja Yrttiaho.

 

 Ratikka bongattu!

Esitin Sepänkatu kakkosen homeisten väistötilojen käyttökieltoa ensimmäisen kerran jo elokuussa 2019, tuloksetta. Allaoleva mielipide julkaistiin Turun Sanomissa 4.1.2021 niin, että allekirjoituksesta puuttui ”kuntavaaliehdokas ja äiti.”

Koulutie ei ole Turussa terveellinen eikä edes turvallinen- tapaus Sepänkatu 2

Turkulaisten lasten koulutien suurimpia ongelmia terveysnäkökulmasta ei ole vain koulutilojen home, ei edes se, että vaarallista hometta löytyy myös evakkotiloista vaan se, miten hitaasti kaupunki reagoi tilanteeseen. Sepänkadun väistötilojen homeongelmasta tiedettiin kauan, mutta lapset altistuivat ja oireilivat liian pitkään ennenkuin alkoi tapahtua. Tutkimustuloksia ja vanhempien hätää ei uskottu.

Turun rakennus- ja lupalautakunta vastaa mm. koulurakennusten terveellisyyttä valvovan ympäristöterveyden toimialasta. Tai niin sen ainakin pitäisi olla.

Lautakunta ulkoisti leijonanosan päätösvallastaan virkamiehille 11.1.2018. Esitin, ettei päätösvaltaa olisi ulkoistettu; olihan lautakuntamme päätösvalta määritelty jo kaupunginvaltuuston hallintosäännössä. Virkamiehille ehdotettiin mm. mahdollisuutta antaa  lausunnot ja selvitykset, jotka eivät edellytä laajaa harkintaa eli käytännössä luottamushenkilökäsittelyä. Lautakunta edustaa turkulaisia. Sepänkadun laajaa harkintaa mielestäni joka vaiheessa edellyttänyt tapaus on yhdenlainen esimerkki lautakunnan päätöksen seurauksista.

Lasten vanhemmat olivat joukolla vedonneet lautakuntaan ja virkamiehiin asian käsittelemiseksi 22.8.2019 pidetyssä kokouksessa, esitinkin silloin Sepänkadun asettamista käyttökieltoon tarkkojen tutkimusten valmistumisen ajaksi. Se ei tullut kirjalliseksi esitykseksi, koska asia ei ollut kirjallisesti kokouksen asialistalla jonne olin sitä pyytänyt.  Sepänkatu oli virallisella asialistalla vasta reilu kolme kuukautta myöhemmin, 5.12.2019 kokoukseen, jossa esitin käyttökieltoa nyt siis virallisesti. Esitys ei saanut kannatusta. Turun Sanomat kirjoitti käyttökieltoesityksestäni 7.12.2019.

Sepänkatu 2 tilat asetettiin käyttökieltoon lautakunnan päätöksellä vasta 14.5.2020.  Lasten pitkittynyt altistuminen voi ilmetä vuosienkin päästä vaikeina sairauksina. 

Nyt Sepänkadun tiloihin kaavaillaan mm. asuin- ja liiketiloja. Erikoista on, ettei remontista puhuttu tosissaan tilojen toimiessa turkulaisoppilaiden väistötiloina, vaan vasta nyt kun uusiokäyttöä valmistellaan. 

Kaupungin viesti lapsille ja heidän vanhemmilleen on ollut tyly. Lapset joutuvat käymään koulua, meidän on yhdessä varmistettava koulutien terveellisyys ja turvallisuus.

Eva-Liisa Raekallio

Turun rakennus- ja lupalautakunnan jäsen (vas.)

Kuntavaaliehdokas ja äiti

https://www.ts.fi/lukijoilta/5178928/Koulutie+ei+ole+Turussa+terveellinen+eika+edes+turvallinen++tapaus+Sepankatu+2

Kaupunginvaltuutettu Riikka Oksanen kirjoitti Itsenäisyydenaukion musiikkitalohankkeesta Aamuset-lehdessä joulukuussa 2020.

Puolustin vuoden 2020 viimeisessä rakennus-ja lupalautakunnan kokouksessa kotimaista vegaaniteollisuutta. Turun elintarvikevalvontaviranomaisena toimiva ympäristöterveys oli marraskuussa tehnyt päätöksen, jolla velvoitti Planti-tuotteita valmistavan Kavlin muuttamaan tuotteidensa pakkausmerkintöjä niin, että niistä poistetaan maitotuotteisiin viittaavat termit, kuten maidoton ja laktoositon. 

Lautakunta ei voinut puuttua ympäristöterveyden päätökseen ennen sen antamista, koska oli jo tammikuussa 2018 ulkoistanut päätösvaltansa virkamiehille. Ainoa syy miksi meillä olisi nyt ollut mahdollisuus vaikuttaa, oli Kavlin valitus. Esitin kolme vuotta sitten tammikuussa, ettei päätösvaltaa olisi ulkoistettu, esitystä ei kannatettu. Tässä alla Turun Vasemmistoliiton Uusi Päivä- lehdessä helmikuussa ilmestynyt juttuni, sekä Vegaaninen Turku- ryhmässäkin pyörinyt tarkempi selostukseni tilanteesta ja esityksestä.

Keskustelu vegaanisten tuotteiden ”oikeista” nimistä jatkuu. Turun elintarvikeviranomainen, ympäristöterveys oli marraskuussa päättänyt, etteivät Kavlin Planti- tuoteperheen nimet ole sallittuja, kuten maidoton ja laktoositon. Tai Oat Latte.

Kavli valitti päätöksestä ja valitus oli meillä lautakunnassa 30.12. Esitin, että lautakunta puoltaa Kavli Oyn valitusta koskien tuotteiden pakkausmerkintöjä perustellen sillä, että olisi tärkeää kannustaa kotimaisia yrityksiä tuomaan kasviperäisiä tuotteita markkinoille ja vahvistamaan niiden markkina-asemaa. Esim. Oatly on päässyt vähemmällä Ruotsin valvontaviranomaisten kanssa. Olisi minusta äärettömän tärkeää ilmastonmuutoksen ja eläinoikeuksien kannalta, että mahdollisimman moni siirtyisi käyttämään kasvispohjaisia elintarvikkeita, ja kynnys niiden ostamiseen helposti madaltuu, jos ne rinnastuvat kuluttajan mielikuvissa maitotuotteisiin. Virallisesti pohjasin esityksen EUn kilpailulainsäädäntöön, joka suhtautuu yritysten eriarvoiseen kohteluun kriittisesti. Esitys ei saanut kannatusta ja raukesi, Kavli joutuu kalliiseen nimienuusimisprosessiin. Olin jo marraskuisen päätöksen jälkeen kirjoittanut aiheesta mielipiteen Turun Sanomiinkin, mutta sitä ei ole julkaistu.

Tässä otteita ammattitaitoisen lakitoimiston tekemästä valituksesta. Se oli netissä ja nämä ovat julkista tietoa.

”Ympäristöterveyden näkemys ilmaisujen ”maidoton” ja ”laktoositon” elintarvikelainsäädännön vastaisuudesta poikkeaa Ruotsin valvontaviranomaisen näkemyksestä, jonka mukaan nämä merkinnät/ilmaisut ovat sallittuja. Ruotsin viranomaisen mukaan näiden seikkojen katsotaan olevan Tuotteille olennaisia, sillä relevantti vertailuryhmä kattaa myös maitotuotteet ja siten myös tuotteiden maidottomuus ja laktoosittomuus on perusteltua viestiä kuluttajille. Muissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa markkinoidaan kasvipohjaisia tuotteita maidottomina ja laktoosittomina ja Ruotsin valvontaviranomainen on katsonut vastaavien merkintöjen ja il- maisujen olevan sallittuja Kavlin Tuotteille. Merkintöjen ”maidoton” ja ”laktoositon” käytölle on vahva kuluttajien tiedonsaanti-intressiä pal- veleva peruste, eikä niiden käyttö Kavlin Tuotteille ole Elintarviketietoasetuksen vastaista. Markkinointinimi ”Oat Latte” ei ole harhaanjohtava eikä Markkinajärjestelyasetuksen vastainen Suomessa.”

Eva-Liisa Raekallio

 Raportteja rakennus-ja lupalautakunnan kokouksista loppuvuonna 2020

Raportti rakennus- ja lupalautakunnan kokouksesta 10.12.

Raportti on tällä kertaa vähän erilainen, sillä en päässyt liittymään Teams- kokoukseen ollenkaan, odotan selvitystä IT-palveluilta. Todella ikävää, olinhan valmistellut esityksenkin Lonttisiin tulevaan kerrostaloon liittyen.

Aloitankin kerrostalosta. Tontti ei ollut voimassa olevan asemakaavan mukainen. Ennen rakennuslupien myöntämistä pitäisi tietenkin olla asemakaava joka toimii rakentamisen ohjenuorana, mutta Turussa kiirehditään usein lupa ennen kaavan hyväksymistä, arvelen sen johtuvan siitä että kaavat menevät nykyään valtuustossa aina läpi, olivatpa perusteltuja asukkaiden ja ympäristön näkökulmasta tai eivät. Olin todella iloinen, että Museokeskuksen kantaa oli tällä kertaa todella kuunneltu mm. siinä, että ympäristöä korkeampi rakentaminen sijoitettiin tontin reunalle alkuperäisen suunnitelman sijaan, joka sijoitti kerrostalon tontin keskelle. Olen lautakunnan kauden alusta saakka tähdentänyt kokouksissa museon kuuntelemista ratkaisuissa ja esittänyt sen mukaan. Kuuleminen on muodollisuus eikä välttämättä edellytä mitään. Puolustin naapureiden toivomusta ison tammen säilyttämisestä ja esitin sen kirjaamista lupaehtoihin. Pariskunnan mies oli lapsena kiipeillyt tammessa ja se oli heille tärkeä. En huomannut pöytäkirjasta, että tammen säilyttäminen olisi kirjattu mukaan. Olen hyvin pahoillani, ei ollut mitään todellista syytä sille, miksei tammen säilymistä voitu varmistaa. Kyllä muistan mökiltämme montakin minulle lapsena rakasta puuta.

Kokouksessa hyväksyttiin myös ympäristönsuojelun lausunto Tunnin junan ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Lausunnossa keskityttiin meluvaikutuksiin eli ihmisille koituvaan haittaan, seuraukset luonnolle käytiin paljon lyhyemmin. Tämä on siinä mielessä toki ymmärrettävää, että nyt haettiin Turun ympäristönsuojeluviranomaisen näkemystä ja toki kaupunkialueella luontoa on vähemmän. Se ansaitsee silti enemmän tilaa. Nyt melua käytiin suhteessa tarkemmin läpi. Liito-oravan ylityspaikkojen sijaintia tarkennetaan kyllä jatkosuunnittelussa, ja Jaaninojan ja Aurajoen ylityksen vesistö- ja luontovaikutuksia halutaan lieventää. Aurajoen ylityksen osalta tulee selvittää vuollejokisimpukan mahdollinen esiintyminen ennen rakennustöihin ryhtymistä. Jaaninojan osalta tulee kiinnittää huomioita taimenen ja jokiravun lisääntymispaikkojen säilymiseen sekä kulkuyhteyden toimivuuteen sekä ylä- että alavirran suuntaan. Tunnin junan kohdalla olen aina halunnut puhua niiden reitin varrella asuvien liikkumismahdollisuuksista, joiden pitää yhteyden valmistumisen jälkeenkin kulkea työmatkansa henkilöautolla. Minusta olisi tärkeää saada liikenne renkailta raiteille laajassa mittakaavassa, se onnistuu vain paikallisjunaliikennettä lisäämällä ja nykyisten reittien pysäkkitiheyttä parantamalla. Mutta kun liikenteessä jyrää voitontavoittelu, niin vaikea nähdä että ympäristön kannalta paras ratkaisu saisi tukea. Raideliikenne on silti paras ratkaisu paitsi ilmastonmuutoksen, myös mikromuoviongelman osalta, kuten kirjoitin mm. Turun Sanomissa jo reilu pari vuotta sitten.

https://www.ts.fi/lukijoilta/4125733/Lukijalta+Vesistojen+mikromuovikuormitus+huomioitava+joukkoliikenteessa?fbclid=IwAR3upISbc6jgXZzEllyqsU5UUpyBGU9m4DTCfN-Y55MbdZj4yxFUQCu3y4w

Raportti rakennus- ja lupalautakunnan kokouksesta 26.11.

Kokouksen asioina oli mm. Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon E-PRTR -asetuksen mukaisten päästöjen ja vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden vuosiraportti 2019, Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon tarkkailututkimusten vuosiraportti 2019, ahdasta rakentamista Logomon viereen, toriparkin ohi lautakunnan päätettyä lupaa ja merkillistä puunkaatoa.

EU:n jäsenmaiden tulee raportoida E-PRTR -asetuksen 166/2006/EY mukaiset kynnysarvot ylittävät päästöparametrit EU:n ylläpitämään päästörekisteriin.

Kakolan puhdistamolta vesistöön johdetut päästöt olivat E-PRTR raportointikynnystä suurempia seuraavien aineiden osalta: kokonaistyppi, arseeni, kromi, kupari, nikkeli, sinkki, AOX - yhdisteet, tetrakloorieteeni (PER), fenoliset yhdisteet, orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC), kloridit ja fluoridit. Varsin pitkä ja myrkyllinen lista, joka osaltaan todentaa sitä josta olen aiemminkin kirjoittanut; jätevedenpuhdistuksessa huomio kiinnittyy paljolti ravinnekuormitukseen, kun pitäisi huomioida kokonaisuus ja myös ns. näkymätön kuormitus.

Vesistöjen rehevöitymisen kannalta hyvin ongelmallinen typpi ylitti EUn kynnysarvon yli nelinkertaisesti. Ympäristöluvan mukainen kokonaistypen puhdistustehovaatimus vuosikeskiarvona laskettuna kuitenkin saavutettiin raportin mukaan. Tämä kertoo siitä, että ympäristöluvassa olisi kiireellinen tarkistamisen paikka.

Puhdistetut jätevedet johdetaan toistaiseksi mereen Turun hulevesiviemäriä pitkin. Sen kapasiteetti on riittämätön ja osoittautuu vuosi vuodelta heikommaksi sademäärien lisääntyessä. Vuoden 2019 vesisateet painottuivat talveen, ne huuhtoivat ravinteita mereen usean kuukauden ajan, joten raportin tulos ei ole ravinteiden osalta yllätys. Uusi rakenteilla oleva poistoputki on kymmenien miljoonien hanke ja sen uumoillaan valmistuvan parin vuoden päästä keväällä 2023. On kuitenkin jo nyt uumoiltu virallisia tahoja myöden, ettei senkään kapasiteetti ole riittävä vastus ilmastonmuutoksen kiihtyvälle tahdille.

Omassa Kakolan jätevedenpuhdistamoa koskevassa lautakunta-aloitteessani halusin selvitettävän, miten uusittujen puhdistusjärjestelmien kapasiteetti saadaan kattamaan paitsi talvisateiden seurauksena yhä lisääntyvä ravinnekuormitus, myös esim. autonrenkaista peräisin olevat mikromuovit ja ftalaatit sekä kemikaalit, kuten esim. BPA jonka esiintymistä ei tällä haavaa kontrolloida. Aloitteeni ei johtanut toimiin, sitä ei tunnuttu ottavan vakavasti ja paraikaa siis rakentuu kallis putki, joka on upouutena riittämätön tehtäväänsä.

Ftalaatteja eli muovinpehmentimiä tutkittiin vedestä raportin mukaan myös, ongelmana vaan on se, ettei kaikille ftalaattiyhdisteille ole määritelty ympäristölaatunormia merivedessä. Nyt löytyi ftalaattia, jolle ei ole määritettyä normia. Onkin selvää, että ympäristölaatunormit pitää saada koskemaan kaikkia ftalaattiyhdisteitä.

Logomon viereen rakentuu kerrostaloja ahtaasti, kahden luvan palauttamisesta uuteen valmisteluun äänestettiin, ja lautakunta päätti äänin 8-5 myöntää luvan molempiin hakemuksiin. Äänestin itse palauttamisen puolesta, koska vaikka Turkuun tarvitaan lisää asuntoja, voitaisiin myös katsoa miten ne syntyvät. Nyt mm. pienet asunnot ovat huonommalla paikalla kuin muut, syntyy vähänkuin kahden kerroksen väkeä. Toisaalta vaikka kerrotaan kovasti että asemakaavan mukaan mennään, poikkeuksia on lopullisessa päätösehdotuksessa silti, eikä kaavoittajan lausuntoa ole luettu kovin suurella hartaudella. Kyllä pitäisi olla joku roti.

Asian käsittely lautakunnassa eteni siten, että se kirjattiin (sattumalta?) vihreän esittämäksi ja myös kannattamaksi, vaikka olin pyytänyt puheenvuoroa heti palautusesityksen jälkeen sitä kannattaakseni. Puheenvuoroja pyydetään parilla tavalla etäkokouksessa joten voi tietty olla etten ollutkaan ensimmäinen kannattaja, mutta pyysin puheenvuoroa samalla tavalla kuin näissä ennenkin, olen tottunut myös olemaan koko ajan skarppina. Ja media pääsee kertomaan vihreiden aktiivisuudesta. Teen tosi mielelläni yhteistyötä vihreiden kanssa ja olemme paljon toimineetkin porukassa, se on kivaa. Vihreiden aktiivisuus lautakunnassa on kuitenkin ihan eri tasolla kuin esim. vielä vuosi sitten. Omia kokousraporttejani lautakunnan toimikauden alusta asti seuranneilla tämä onkin tiedossa. Vaalien läheisyydellä lienee vaikutusta, noin ihan yhtäkkiä arveltuna.

Toriparkkiin oli myönnetty viranhaltijapäätöksenä rakennuslupa rakennustyön aikaisille muutoksille, kuten esim. sisäänajoluiskan liittymäkaaren linjausmuutos, ei mikään mitätön juttu. Pidin kokouksessa puheenvuoron, miten tärkeää olisi että lautakuntaan tuodaan toriparkkiin liittyvät luvat, etteivät tulisi vaan jälkeenpäin tiedoksi. Saman totesin kymmenien puiden kaatoon jo myönnetyn luvan kohdalla. Olisi syytä saada suuremmat puunkaatomäärät meille, esim. viime kokouksessa 12.11. Räntämäen puunkaato oli lautakunnalla, nyt Maariassa on päätetty viranhaltijapäätöksenä kaataa sama määrä puita ilman luottamushenkilökäsittelyä. Yhä enemmän halutaan tuoda asioita vain jälkikäteen tiedoksi, ilman mahdollisuutta vaikuttaa.

Raportti rakennus- ja lupalautakunnan kokouksesta 12.11.

Esityslistalla tänään mm. rakentamista Skanssiin, Hirvensaloon(valitettavasti), Munkkionkujalle, ja puunkaatoa taas kerran sekä vääntöä Kavli Oyn pakkausmerkinnöistä.

Kävin n. 10 vuotta sitten töissä siivoojana Skanssin alueella, se oli silloin enimmäkseen metsää. Olin iloinen, kun kuulin että Skanssia rakennettaisiin ympäristöarvot kärjessä, erityisesti ekologisemmaksi asuinalueeksi. Nyt olen lautakunnassa nähnyt, ettei alueelle haeta tuon ylevän päämäärän täyttäviä lupia vaan ihan peruskerrostaloja. Kun olemme tilanteessa, jossa jokaisen uudisrakennuksen hiilijalanjäljen tulisi olla olematon, en käsitä miksei periaatteissa pysytä. Lautakunnassa herätti keskustelua se, ettei erään talon lupaehdoissa ollut kahta esteetöntä autopaikkaa vaikka sitä edellytettiin kaavassa. Esitin sen lisäämistä lupaehtoihin ja meni läpi.

Hirvensalon luonnonrauha kutistuu pikkuhiljaa. Sinne hyväksytty kaava mahdollistaa saaren rakentamista tavalla, joka minusta unohtaa sen, joka on arvokkainta alueessa; luonnollisen vehreyden ja avaruuden. Turussa kaavoja hyväksyttäessä vaan nämä eivät merkitse todellisuudessa.

Lautakunta kävi vuoden 2018 alussa tutustumassa Munkkionkujan alueeseen Itäharjun Prisman vieressä, jossa asukkaat olivat valittaneet näkymiään ja viihtyvyyttä jo 10 vuoden ajan pilanneista työmaakopperoista ja vaativat niiden poistoa. Esitin asukkaiden näkökulman mukaisesti niiden poistamista, esitys hävisi 11-2. Huomionarvoista oli, että asukkaat kertoivat minulle vastustavansa lisärakentamista alueelle. Nyt oli kuitenkin myönnetty lautakunnan kokouksen ulkopuolella lupa kahdelle lisätalolle.

Räntämäessä kaatuu 33 terijoensalavaa. Puut on pilattu tapittamalla ja aiheutettu huonokuntoisuutta. Niiden tilalle istutetaan uusia puita. Kysyin, miksi näitä tulee kerta toisensa jälkeen meille käsittelyyn ;miksi puita pilataan Turussa eikä niitä osata hoitaa. Ammattitaidottomuudelta vaikuttaa. Tunnen ko. alueen hyvin, kun asuimme Paltassa, pyöräilin töihin siitä aina ja ihailin rehevää puustoa. Olen nyttemmin kulkenut siellä aika ajoin, enkä ole huomannut puista koituvaa haittaa tietäkäyttäville, jolla puunkaatoa perusteltiin. Kyse on pitkälti siitä, mitä kukakin pitää tärkeänä kuten kysymyksessä eräiden koivujen kaadosta. Toisten mielestä ne joutivat mennä kun taas toinen piti niitä viihtyvyystekijänä. Osasin samastua hyvin tähän jälkimmäiseen. Minulle puut ovat aina viihtyvyyttä lisäävä tekijä ja niiden kaatuminen tuntuu pahalta. Maisematyölupa pitää lain mukaan myöntää, jos se ei haittaa kaupunkikuvaa. Kaupungin hortonomin päätöksessä puiden kaataminen ei haittaa kaupunkikuvaa, kun taas asukkaan mielestä haittaa. Ja asukas kuitenkin asuu paikalla, jolloin kyse on asukkaan kaupunkikuvasta ja hänen näkökulmansa tulisi painaa ratkaisuissa...

Kasviperäisissä tuotteissa ei saisi olla tuotteen koostumusta kuvaavia sanoja, kuten ”It’s smooth, creamy and delicious”. Näin on Turun ympäristöterveys linjannut. Olen monesti kirjoittanut siitä, miten kuluttajat ottavat kasviperäisiä ja vegetuotteita paremmin vastaan jos niissä on joku tarttumapinta yleisesti käytettyihin tuotteisiin. Kuten nyt nuo yllämainitut termit. On minusta paitsi turhaa, mutta myös hyvin haitallista, kun liian tiukka linja merkinnöissä estää ihmisiä käyttämästä ekologisempia tuotteita. Jo tehty viranhaltijapäätös tuli meille jälkikäteen: "Kavlin kasviperäisiin tuotteisiin tulee lisätä pakkausmerkintöihin tuotteelle lainsäädännön vaatimusten mukainen nimi. Määräys koskee kaikkia Planti-tuoteperheen tuotteita ml soygurt- ja yogoat-tuoteperheen tuotteet ja muita toimijan markkinoille tuottamia kasviperäisiä tuotteita, joille ei ole lainsäädännön mukaista nimeä. " Mm. näin pitää Kavlin toimia, tai seuraa uhkasakko. Kaikkien muiden lautakunnan jäsenten paitsi minun, 11.1.2018 hyväksymän päätösvallan delegoinnin jälkeen meillä ei ole otto- oikeutta viranhaltijoiden päätöksiin, ei siis tähänkään. Päätöksessä vedottiin EU- säännöksiin. Ok, ehkä on sitten hyvä että myös EUhun kuuluvan Ruotsin puolella on eri meno ja meininki; muuten Oatlysta ei olisi tullut sellaista menestystarinaa.

Eva-Liisa Raekallio

En ole teknisten vaikeuksien takia pystynyt päivittämään blogia, siitä syystä tulee lautakuntaraportteja oikein kunnolla :) Facebookkiin olen rapsat saanut ihan hyvin syksylläkin.

Raportteja rakennus- ja lupalautakunnan kokouksista 3.9.-29.10.2020

Tällä kertaa tulee kokoelma tämänpäiväisestä ja edellisistä kokouksista. Asiat joihin olen tehnyt esityksiä, on vedetty pois esityslistalta niin rapsan kirjoittaminen on senkin takia jäänyt. Tän uuden naamakirjan käyttäminenkin tuntuu hankalalta. Mutta siis asiaan. Lautakunta oli 3.9. kokouksessa myöntänyt purkuluvan osoitteessa Ratapihankatu 36 sijaitsevan Varsinais-Suomen Liiton talolle äänin 7-6. Rakennus on merkkinä Keskon asettumisesta kaupunkiin ja omaa kulttuurihistoriallista merkitystä ja on arvokas jäänne 1900-luvun alkupuoliskon rakennuskannasta. On harvinaista, että sekä kaavoitus että museokeskus olivat purkua vastaan. Purkulupa oli ollut asialistalla jo kahta viikkoa aiemmin, jolloin hylkäysesityksen oli tehnyt perussuomalaisten Laakso. Oma palautusesitykseni sai elokuussa antaa tilaa pöytäämisesitykselle. Vihreät, jotka eivät ensin vastustaneet purkamista, esittivätkin nyt purkuluvan hylkäystä. Kannatin ilman muuta esitystä. Vasemmistoliiton toinen edustaja äänesti purkamisen puolesta, omaa palautusesitystäni ei nytkään otettu käsittelyyn. Hyvää päätöksessä oli yhteistyö vihreiden, perussuomalaisten ja keskustan kanssa, huonoa ihan kaikki muu. Rakennuksesta olisi hyvin voinut kunnostaa asuntoja hienoon kohteeseen keskeiselle paikalle.

17.9. kokouksessa oli mm. Herrainkulman rakentamista ydinkeskustassa. Ylioppilasteatterin viereen haluttiin kerrostalo. Kannatin vihreiden pöytäämisesitystä mutta kun asia tuli uudelleen 1.10. kokoukseen, rakennusluvan epäämiselle tai lisäharkinnalle ei ollut kannatusta. Jäi todella kaivertamaan, mutta mitä olisi ollut tehtävissä. Maankäyttö- ja rakennuslaki ei suoraan kiellä korttelin täyteen ahtamista ja epäviihtyisää asumista. Päinvastoin.

Samassa 1.10. kokouksessa oli esityslistalla mm. lautakunnassa elokuussa 2019 käsitelty Lumimarjankujan virkistysalueelle rakentaminen. Tein silloin asukkaiden kantaa puoltavan esityksen, mutta se jäi ilman kannatusta. Nyt lokakuun alun kokouksessa saimme tiedoksi KHOn päätöksen, jossa asukkaiden hakemus rakennusluvan hylkäämisestä tyrmättiin. Hakemusta oli ollut laatimassa myös juristi joten ihan kiintoisa ratkaisu. Samassa kokouksessa esitettiin myös Telakkarannan pihakannen alle jäävän ajotunnelin laajentamista. Kysyin kokouksessa, miten varmistetaan ettei taannoin käyneen kalliosortuman kaltaista enää sattuisi. Vakuuteltiin ammattilaisten olevan asialla vaan niin olivat asialla myös viimeksi. Ihmetyttää yleisellä tasolla, miten voidaan pitää luksuskohteena täyteen ahdettua korttelia, jollainen siitä on tulossa. Kuka haluaa maksaa sievoisen summan näköalasta naapurin seinään. Ainakin itse arvostan väljyyttä ja avaruutta. Telakkarannan alue on pilattu kyllä.

15.10. kokouksessa oli asiana mm. TVT:n vuokratalojen purkua Mäntymäessä. Siitä oli laitettu vireille ihan adressikin joitakin vuosia sitten. Olin jo valmistellut hylkäysesityksen, kunnes kuulin etteivät asukkaat vastustaisi enää samalla tavalla purkamista, ja ettei kukaan jää kodittomaksi. Varmistin kokouksessa, että tilalle oltaisiin rakentamassa uusia TVTn vuokrataloja, hyvä. Toivottavasti ne ovat tyyliltään linjassa naapuritalojen kanssa. Lokakuun puolivälin kokouksessa oli myös rakentamista sataman suunnalle, sekä Vaisteen rakennuslupaa osoitteeseen Ratapihankatu 18. Ensimainittu oli minusta positiivinen hanke; Turkuun tarvitaan lisää asuntorakentamista ja teollisuusalueille ja vastaaville voi hyvin rakentaa, kunhan maaperänpuhdistus ja muu hoidetaan. Jälkimmäinen hanke taas tuli lautakunnan lisälistana vain tovi ennen kokousta. Herrainkulman asia oli tuotu samalla tavoin vain hetkeä ennen 17.9. kokousta ja silloin pöytäämisen perusteena hyväksyttiin vähäinen perehtymisaika. Nyt pöytäämisesitystä ei hyväksytty ja siitä äänestettiin. Olimme kuulleet myös asiasta tehdyistä valituksista joista joku oli tainnut ehtiä oikeuteenkin saakka. Lisäksi kyse oli n. 40% rakennusoikeuden ylityksestä. Minulla painoi tietenkin vaakakupissa se, että paikalla ollut Turun Kuvataidekoulu oli joutunut jättämään tilansa niin, ettei heitäkään oltu asianmukaisesti kuultu purkulupaa haettaessa. Olin yrittänyt vaikuttaa asiaan kun purkulupa oli meillä lautakunnassa syyskuussa 2019, tuloksetta. Ja nyt paikalle ajettiin massiivista rakennelmaa ilman että ehdimme hankkeeseen kunnolla perehtyä. Esitys pöytäämisestä hävisi äänin 10-3, olin mukana kolmen poppoossa.

Tänään 29.10. kokouksessa käsiteltiin mm. TVTn rakentamista Ruohonpäässä, sekä Kirstinpuiston ja Pääskyvuoren rakentamista. TVTn hanke on todella hyvä. Kerroinkin kokouksessa asiaa esitelleelle arkkitehdille miten hienoa on nähdä että myös kaupungin vuokrataloihin panostetaan, että niistäkin voidaan tehdä näyttäviä. Tulee mieleen Mikkelin asuntomessut kesältä 2017, jolloin ihastuin Saimaan rannalla sijaitseviin kaupungin näyttäviin ja tyylikkäisiin vuokrataloihin ja kaipasin samaa suuntausta tännekin. Myös kaupungin vuokrataloissa asuvat ansaitsevat kivannäköisiä kotitaloja. Kirstinpuistoon rakentuu asuntoja, hyvä vaikka korkea rakentaminen vähän askarrutti. Tuohon se tosin sopii, Pääskyvuoreen taas ei. Niin, Pääskyvuoren tornin juureen rakentuu poliitikkojen enemmistön siunauksella kerrostaloja. Kyseinen kaava meni aikoinaan kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnasta niin että vain Vasemmistoliitto halusi matalampaa rakennuskantaa, sama jatkui valtuustossa. Nyt alunperin 10- kerroksista taloa oli rakennusluvassa madallettu 8- kerroksiseksi joka ei paljon lohduta. Tuo metsikkö on paikallisten suuressa suosiossa virkistysalueena, kävelen itsekin siellä paljon. Rakentamisen myötä luonnonläheisyys ja vehreys häviää olennaisesti. Otin kokouksessa esiin, ettei korkea rakentaminen kuuluu luonnonläheisyyteen ja muistutin aiemmista ratkaisuista. En kuitenkaan keksinyt millä perusteella rakennusluvan hylkäämistä olisi voinut esittää. Surkeaa touhua, en tiedä mitä sanoa.

Eva-Liisa Raekallio