Raportteja rakennus-ja lupalautakunnan kokouksista loppuvuonna 2020
Raportti rakennus- ja lupalautakunnan kokouksesta 10.12.
Raportti on tällä kertaa vähän erilainen, sillä en päässyt liittymään Teams- kokoukseen ollenkaan, odotan selvitystä IT-palveluilta. Todella ikävää, olinhan valmistellut esityksenkin Lonttisiin tulevaan kerrostaloon liittyen.
Aloitankin kerrostalosta. Tontti ei ollut voimassa olevan asemakaavan mukainen. Ennen rakennuslupien myöntämistä pitäisi tietenkin olla asemakaava joka toimii rakentamisen ohjenuorana, mutta Turussa kiirehditään usein lupa ennen kaavan hyväksymistä, arvelen sen johtuvan siitä että kaavat menevät nykyään valtuustossa aina läpi, olivatpa perusteltuja asukkaiden ja ympäristön näkökulmasta tai eivät. Olin todella iloinen, että Museokeskuksen kantaa oli tällä kertaa todella kuunneltu mm. siinä, että ympäristöä korkeampi rakentaminen sijoitettiin tontin reunalle alkuperäisen suunnitelman sijaan, joka sijoitti kerrostalon tontin keskelle. Olen lautakunnan kauden alusta saakka tähdentänyt kokouksissa museon kuuntelemista ratkaisuissa ja esittänyt sen mukaan. Kuuleminen on muodollisuus eikä välttämättä edellytä mitään. Puolustin naapureiden toivomusta ison tammen säilyttämisestä ja esitin sen kirjaamista lupaehtoihin. Pariskunnan mies oli lapsena kiipeillyt tammessa ja se oli heille tärkeä. En huomannut pöytäkirjasta, että tammen säilyttäminen olisi kirjattu mukaan. Olen hyvin pahoillani, ei ollut mitään todellista syytä sille, miksei tammen säilymistä voitu varmistaa. Kyllä muistan mökiltämme montakin minulle lapsena rakasta puuta.
Kokouksessa hyväksyttiin myös ympäristönsuojelun lausunto Tunnin junan ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Lausunnossa keskityttiin meluvaikutuksiin eli ihmisille koituvaan haittaan, seuraukset luonnolle käytiin paljon lyhyemmin. Tämä on siinä mielessä toki ymmärrettävää, että nyt haettiin Turun ympäristönsuojeluviranomaisen näkemystä ja toki kaupunkialueella luontoa on vähemmän. Se ansaitsee silti enemmän tilaa. Nyt melua käytiin suhteessa tarkemmin läpi. Liito-oravan ylityspaikkojen sijaintia tarkennetaan kyllä jatkosuunnittelussa, ja Jaaninojan ja Aurajoen ylityksen vesistö- ja luontovaikutuksia halutaan lieventää. Aurajoen ylityksen osalta tulee selvittää vuollejokisimpukan mahdollinen esiintyminen ennen rakennustöihin ryhtymistä. Jaaninojan osalta tulee kiinnittää huomioita taimenen ja jokiravun lisääntymispaikkojen säilymiseen sekä kulkuyhteyden toimivuuteen sekä ylä- että alavirran suuntaan. Tunnin junan kohdalla olen aina halunnut puhua niiden reitin varrella asuvien liikkumismahdollisuuksista, joiden pitää yhteyden valmistumisen jälkeenkin kulkea työmatkansa henkilöautolla. Minusta olisi tärkeää saada liikenne renkailta raiteille laajassa mittakaavassa, se onnistuu vain paikallisjunaliikennettä lisäämällä ja nykyisten reittien pysäkkitiheyttä parantamalla. Mutta kun liikenteessä jyrää voitontavoittelu, niin vaikea nähdä että ympäristön kannalta paras ratkaisu saisi tukea. Raideliikenne on silti paras ratkaisu paitsi ilmastonmuutoksen, myös mikromuoviongelman osalta, kuten kirjoitin mm. Turun Sanomissa jo reilu pari vuotta sitten.
Raportti rakennus- ja lupalautakunnan kokouksesta 26.11.
Kokouksen asioina oli mm. Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon E-PRTR -asetuksen mukaisten päästöjen ja vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden vuosiraportti 2019, Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon tarkkailututkimusten vuosiraportti 2019, ahdasta rakentamista Logomon viereen, toriparkin ohi lautakunnan päätettyä lupaa ja merkillistä puunkaatoa.
EU:n jäsenmaiden tulee raportoida E-PRTR -asetuksen 166/2006/EY mukaiset kynnysarvot ylittävät päästöparametrit EU:n ylläpitämään päästörekisteriin.
Kakolan puhdistamolta vesistöön johdetut päästöt olivat E-PRTR raportointikynnystä suurempia seuraavien aineiden osalta: kokonaistyppi, arseeni, kromi, kupari, nikkeli, sinkki, AOX - yhdisteet, tetrakloorieteeni (PER), fenoliset yhdisteet, orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC), kloridit ja fluoridit. Varsin pitkä ja myrkyllinen lista, joka osaltaan todentaa sitä josta olen aiemminkin kirjoittanut; jätevedenpuhdistuksessa huomio kiinnittyy paljolti ravinnekuormitukseen, kun pitäisi huomioida kokonaisuus ja myös ns. näkymätön kuormitus.
Vesistöjen rehevöitymisen kannalta hyvin ongelmallinen typpi ylitti EUn kynnysarvon yli nelinkertaisesti. Ympäristöluvan mukainen kokonaistypen puhdistustehovaatimus vuosikeskiarvona laskettuna kuitenkin saavutettiin raportin mukaan. Tämä kertoo siitä, että ympäristöluvassa olisi kiireellinen tarkistamisen paikka.
Puhdistetut jätevedet johdetaan toistaiseksi mereen Turun hulevesiviemäriä pitkin. Sen kapasiteetti on riittämätön ja osoittautuu vuosi vuodelta heikommaksi sademäärien lisääntyessä. Vuoden 2019 vesisateet painottuivat talveen, ne huuhtoivat ravinteita mereen usean kuukauden ajan, joten raportin tulos ei ole ravinteiden osalta yllätys. Uusi rakenteilla oleva poistoputki on kymmenien miljoonien hanke ja sen uumoillaan valmistuvan parin vuoden päästä keväällä 2023. On kuitenkin jo nyt uumoiltu virallisia tahoja myöden, ettei senkään kapasiteetti ole riittävä vastus ilmastonmuutoksen kiihtyvälle tahdille.
Omassa Kakolan jätevedenpuhdistamoa koskevassa lautakunta-aloitteessani halusin selvitettävän, miten uusittujen puhdistusjärjestelmien kapasiteetti saadaan kattamaan paitsi talvisateiden seurauksena yhä lisääntyvä ravinnekuormitus, myös esim. autonrenkaista peräisin olevat mikromuovit ja ftalaatit sekä kemikaalit, kuten esim. BPA jonka esiintymistä ei tällä haavaa kontrolloida. Aloitteeni ei johtanut toimiin, sitä ei tunnuttu ottavan vakavasti ja paraikaa siis rakentuu kallis putki, joka on upouutena riittämätön tehtäväänsä.
Ftalaatteja eli muovinpehmentimiä tutkittiin vedestä raportin mukaan myös, ongelmana vaan on se, ettei kaikille ftalaattiyhdisteille ole määritelty ympäristölaatunormia merivedessä. Nyt löytyi ftalaattia, jolle ei ole määritettyä normia. Onkin selvää, että ympäristölaatunormit pitää saada koskemaan kaikkia ftalaattiyhdisteitä.
Logomon viereen rakentuu kerrostaloja ahtaasti, kahden luvan palauttamisesta uuteen valmisteluun äänestettiin, ja lautakunta päätti äänin 8-5 myöntää luvan molempiin hakemuksiin. Äänestin itse palauttamisen puolesta, koska vaikka Turkuun tarvitaan lisää asuntoja, voitaisiin myös katsoa miten ne syntyvät. Nyt mm. pienet asunnot ovat huonommalla paikalla kuin muut, syntyy vähänkuin kahden kerroksen väkeä. Toisaalta vaikka kerrotaan kovasti että asemakaavan mukaan mennään, poikkeuksia on lopullisessa päätösehdotuksessa silti, eikä kaavoittajan lausuntoa ole luettu kovin suurella hartaudella. Kyllä pitäisi olla joku roti.
Asian käsittely lautakunnassa eteni siten, että se kirjattiin (sattumalta?) vihreän esittämäksi ja myös kannattamaksi, vaikka olin pyytänyt puheenvuoroa heti palautusesityksen jälkeen sitä kannattaakseni. Puheenvuoroja pyydetään parilla tavalla etäkokouksessa joten voi tietty olla etten ollutkaan ensimmäinen kannattaja, mutta pyysin puheenvuoroa samalla tavalla kuin näissä ennenkin, olen tottunut myös olemaan koko ajan skarppina. Ja media pääsee kertomaan vihreiden aktiivisuudesta. Teen tosi mielelläni yhteistyötä vihreiden kanssa ja olemme paljon toimineetkin porukassa, se on kivaa. Vihreiden aktiivisuus lautakunnassa on kuitenkin ihan eri tasolla kuin esim. vielä vuosi sitten. Omia kokousraporttejani lautakunnan toimikauden alusta asti seuranneilla tämä onkin tiedossa. Vaalien läheisyydellä lienee vaikutusta, noin ihan yhtäkkiä arveltuna.
Toriparkkiin oli myönnetty viranhaltijapäätöksenä rakennuslupa rakennustyön aikaisille muutoksille, kuten esim. sisäänajoluiskan liittymäkaaren linjausmuutos, ei mikään mitätön juttu. Pidin kokouksessa puheenvuoron, miten tärkeää olisi että lautakuntaan tuodaan toriparkkiin liittyvät luvat, etteivät tulisi vaan jälkeenpäin tiedoksi. Saman totesin kymmenien puiden kaatoon jo myönnetyn luvan kohdalla. Olisi syytä saada suuremmat puunkaatomäärät meille, esim. viime kokouksessa 12.11. Räntämäen puunkaato oli lautakunnalla, nyt Maariassa on päätetty viranhaltijapäätöksenä kaataa sama määrä puita ilman luottamushenkilökäsittelyä. Yhä enemmän halutaan tuoda asioita vain jälkikäteen tiedoksi, ilman mahdollisuutta vaikuttaa.
Raportti rakennus- ja lupalautakunnan kokouksesta 12.11.
Esityslistalla tänään mm. rakentamista Skanssiin, Hirvensaloon(valitettavasti), Munkkionkujalle, ja puunkaatoa taas kerran sekä vääntöä Kavli Oyn pakkausmerkinnöistä.
Kävin n. 10 vuotta sitten töissä siivoojana Skanssin alueella, se oli silloin enimmäkseen metsää. Olin iloinen, kun kuulin että Skanssia rakennettaisiin ympäristöarvot kärjessä, erityisesti ekologisemmaksi asuinalueeksi. Nyt olen lautakunnassa nähnyt, ettei alueelle haeta tuon ylevän päämäärän täyttäviä lupia vaan ihan peruskerrostaloja. Kun olemme tilanteessa, jossa jokaisen uudisrakennuksen hiilijalanjäljen tulisi olla olematon, en käsitä miksei periaatteissa pysytä. Lautakunnassa herätti keskustelua se, ettei erään talon lupaehdoissa ollut kahta esteetöntä autopaikkaa vaikka sitä edellytettiin kaavassa. Esitin sen lisäämistä lupaehtoihin ja meni läpi.
Hirvensalon luonnonrauha kutistuu pikkuhiljaa. Sinne hyväksytty kaava mahdollistaa saaren rakentamista tavalla, joka minusta unohtaa sen, joka on arvokkainta alueessa; luonnollisen vehreyden ja avaruuden. Turussa kaavoja hyväksyttäessä vaan nämä eivät merkitse todellisuudessa.
Lautakunta kävi vuoden 2018 alussa tutustumassa Munkkionkujan alueeseen Itäharjun Prisman vieressä, jossa asukkaat olivat valittaneet näkymiään ja viihtyvyyttä jo 10 vuoden ajan pilanneista työmaakopperoista ja vaativat niiden poistoa. Esitin asukkaiden näkökulman mukaisesti niiden poistamista, esitys hävisi 11-2. Huomionarvoista oli, että asukkaat kertoivat minulle vastustavansa lisärakentamista alueelle. Nyt oli kuitenkin myönnetty lautakunnan kokouksen ulkopuolella lupa kahdelle lisätalolle.
Räntämäessä kaatuu 33 terijoensalavaa. Puut on pilattu tapittamalla ja aiheutettu huonokuntoisuutta. Niiden tilalle istutetaan uusia puita. Kysyin, miksi näitä tulee kerta toisensa jälkeen meille käsittelyyn ;miksi puita pilataan Turussa eikä niitä osata hoitaa. Ammattitaidottomuudelta vaikuttaa. Tunnen ko. alueen hyvin, kun asuimme Paltassa, pyöräilin töihin siitä aina ja ihailin rehevää puustoa. Olen nyttemmin kulkenut siellä aika ajoin, enkä ole huomannut puista koituvaa haittaa tietäkäyttäville, jolla puunkaatoa perusteltiin. Kyse on pitkälti siitä, mitä kukakin pitää tärkeänä kuten kysymyksessä eräiden koivujen kaadosta. Toisten mielestä ne joutivat mennä kun taas toinen piti niitä viihtyvyystekijänä. Osasin samastua hyvin tähän jälkimmäiseen. Minulle puut ovat aina viihtyvyyttä lisäävä tekijä ja niiden kaatuminen tuntuu pahalta. Maisematyölupa pitää lain mukaan myöntää, jos se ei haittaa kaupunkikuvaa. Kaupungin hortonomin päätöksessä puiden kaataminen ei haittaa kaupunkikuvaa, kun taas asukkaan mielestä haittaa. Ja asukas kuitenkin asuu paikalla, jolloin kyse on asukkaan kaupunkikuvasta ja hänen näkökulmansa tulisi painaa ratkaisuissa...
Kasviperäisissä tuotteissa ei saisi olla tuotteen koostumusta kuvaavia sanoja, kuten ”It’s smooth, creamy and delicious”. Näin on Turun ympäristöterveys linjannut. Olen monesti kirjoittanut siitä, miten kuluttajat ottavat kasviperäisiä ja vegetuotteita paremmin vastaan jos niissä on joku tarttumapinta yleisesti käytettyihin tuotteisiin. Kuten nyt nuo yllämainitut termit. On minusta paitsi turhaa, mutta myös hyvin haitallista, kun liian tiukka linja merkinnöissä estää ihmisiä käyttämästä ekologisempia tuotteita. Jo tehty viranhaltijapäätös tuli meille jälkikäteen: "Kavlin kasviperäisiin tuotteisiin tulee lisätä pakkausmerkintöihin tuotteelle lainsäädännön vaatimusten mukainen nimi. Määräys koskee kaikkia Planti-tuoteperheen tuotteita ml soygurt- ja yogoat-tuoteperheen tuotteet ja muita toimijan markkinoille tuottamia kasviperäisiä tuotteita, joille ei ole lainsäädännön mukaista nimeä. " Mm. näin pitää Kavlin toimia, tai seuraa uhkasakko. Kaikkien muiden lautakunnan jäsenten paitsi minun, 11.1.2018 hyväksymän päätösvallan delegoinnin jälkeen meillä ei ole otto- oikeutta viranhaltijoiden päätöksiin, ei siis tähänkään. Päätöksessä vedottiin EU- säännöksiin. Ok, ehkä on sitten hyvä että myös EUhun kuuluvan Ruotsin puolella on eri meno ja meininki; muuten Oatlysta ei olisi tullut sellaista menestystarinaa.
Eva-Liisa Raekallio