lauantai 29. helmikuuta 2020

Mukaan Liedon palveluja puolustamaan!- 
Vielä viikonloppu aikaa
Liedon kirjastoautotoiminnan ja Tarvasjoen uimahallin kohtalo ratkaistaan Liedon valtuustossa vaikka kunnanhallitus ne lakkauttaisikin. Vielä on aikaa allekirjoittaa adressi kirjastoauton puolesta ja vedota uimahallin puolesta. Kohta pienten kuntien palvelut karkaavat kokonaan ihmisten ulottuvilta. 
Kaikilla ei ole varaa autoon tai mahdollisuuksia käydä Turussa palvelujen äärellä, Hiilijalanjäljen kasvua lisääntyvän matkustamisen myötä ei tunnu ajattelevan kukaan. Vaikka Ylen juttu on kirjoitettu siitä turhan yleisestä näkökulmasta ettei mitään ole enää tehtävissä, päätös tehdään vasta ti 3.3. eli vielä voi asiaan vaikuttaa.

******
Tässä tuore Turun Sanomien uutinen Liedon kirjastoautopalvelun ja Tarvasjoen uimahallin kohtalosta. (Pahoittelut, päätös tehtiin maanantaina, ei tiistaina). Missä olivat Vasemmistoliiton ihmiset Liedon päättävissä elimissä, missään vaiheessa lakkauttamisuutisointia ei mainittu heitä palvelujen puolustajina. Vassarit ovat vanhastaan aina puolustaneet kuntapalveluja. 

******
Liedossa loppuvat ensi elokuun alusta alkaen sekä kirjastoautotoiminta että kunnan ylläpitämä uimahalli.

Kunnanvaltuusto hyväksyi maanantai-iltana talouden sopeuttamistoimina molemmat palveluverkkoheikennykset äänestysten jälkeen.
Sdp:n Matti Metsistö esitti kokouksessa, että kirjastoautotoiminta säilytetään toistaiseksi.
Metsistön esityksen mukaan seuraavan talousarvion yhteydessä oltaisiin päätetty, miten kirjastopalveluita ja toimintaa voidaan kehittää.
Esitystään kannattamaan Metsistö sai Ismo Saarisen (sd), Minna Hallanheimon (kesk) ja Henna Takatalon (kesk).
Metsistön esitys hävisi kuitenkin lakkauttamisesitykselle lopulta äänin 28–14.Yksi valtuutetuista äänesti tyhjää.
Samassa kokouksessa osana talouden sopeuttamista käsiteltiin myös kunnan ainoan uimahallin, Tarvasjoen uimahallin, lakkauttamista.
Juhani Pilpola (ps) esitti, että uimahallin lakkauttamisesta päätetään vasta sitten, kun Tarvasjoen uusi liikuntahalli valmistuu, jos uimahallikiinteistö on vielä siinä vaiheessa Liedon omistuksessa.
Hallanheimo kannatti Pilpolan esitystä, mutta se hävisi ratkaisevassa äänestyksessä lakkauttamisesitykselle ääni 31–12.
Kirjastoautotoiminnan lakkauttaminen tuo Liedolle 60 000 euron vuosisäästöt. Uimahallitoiminnan on puolestaan arvioitu maksavan Liedolle tänä vuonna noin 136 000 euroa.

perjantai 21. helmikuuta 2020


Raportti rakennus- ja lupalautakunnan kokouksesta 20.2.
Long time no see. Jeps, on hetki vierähtänyt edellisestä rapsasta mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Näiden kirjoittamisessa on iso työ ja on ollut tosi kovaa kiirettä viime kuukausina. Luottamushenkilön vastuu tehtävästään on mielestäni kuitenkin niin suuri että pitää yrittää löytää tähän jatkossakin aina aikaa; hienon ja tärkeän perinteeni pitää jatkua :) Olikin kiinnostava kokous, asialista oli lyhyt mutta ytimekäs: esillä oli mm. Urheilupuiston massiivinen puunkaato, talousjätevesien käsittelyvaatimuksista poikkeaminen sekä Sepänkatu kakkosessa luvatta tehtyä luokkatilojen yhdistämistä.
Urheilupuistosta esitettiin kaadettavaksi yli 50 puuta. Perusteluna vanha tuttu lahoaminen ja huonokuntoisuus. Minusta se, jos puissa esiintyy lahoamista, on merkki luonnon normaalista kiertokulusta jolle myös kaupungissa pitää olla tilaa. Urheilupuisto on hienosti säilynyt ekologinen alue ollakseen kaupunkipuisto. 
Olen aina arvostanut luonnontilaa mutten perustanut lautakunnan kokouksessa tekemääni esitystä ekologisen monimuotoisuuden rikkoutumiseen puunkaadon myötä, koska sellainen ei menisi missään tapauksessa läpi. Sen sijaan perustin esitykseni siihen joka on yhtälailla totta, että koska kyse on turkulaisille erittäin tärkeästä virkistysalueesta ja vieläpä kansallisesta kaupunkipuistosta, ennen kaatopäätöstä pitäisi järjestää yleisötilaisuus asiasta, kuten eräässä naapurihuomautuksessa tuotiin esiin. Esitys raukesi kannattamattomana ja jätin eriävän. Laitan esityksen omana postauksenaan kun se on vähän pitkä. Mutta tein paljon taustatyötä siihen.
Tämäkin ympäristönsuojelumääräyksistä poikkeaminen meni virkamiespäätöksenä lautakunnan ulkoistettua päätösvoimansa :( Pukinsalmen lähellä sijaitsevassa kiinteistössä on vuonna 1940 rakennettu jätevesien käsittelyjärjestelmä ja se on hakijan mukaan hyvässä kunnossa. Järjestelmän toimivuutta ei ole kuitenkaan tutkittu jolloin hakijan kannalle olisi voitu saada vahvistus. Nyt ollaan vain hakijan oman ilmoituksen varassa. 
Kiinteistön haltijan tulee virkamiespäätöksen mukaan huolehtia, että jätevedet johdetaan ja käsitellään niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kiinteistölle myönnettiinkin lupa poiketa ympäristönsuojelulain mukaisesti talousjätevesien käsittelyvaatimuksista viiden vuoden määräajaksi koska vaatimuksista kiinnipitäminen katsottiin kohtuuttomaksi kustannuksineen. Myönnetty lupa raukeaa, jos kiinteistön käyttö muuttuu siten että kuormitus lisääntyy tai kiinteistön omistus tai hallinta vaihtuu. Mitenkään kuormituksen lisäämistä ei kuitenkaan aiottaisi tutkia. 
Ympäristönsuojelulaki on liian lepsu kun se antaa mahdollisuuden poiketa kyseisistä määräyksistä. Jos asia olisi tuotu lautakunnalle, olisin esittänyt tiukempaa linjaa. Talousjäteveden käsittelyvaatimukset muodostavat tason, josta poikkeamiseen tulisi olla vedenpitävät perustelut. Henkilökohtaisesti kohtuuttomiksi katsotut vaatimukset ja kustannukset eli subjektiiviset perustelut eivät mielestäni täytä vedenpitävyyden kriteeriä, niillä perusteleminen johtaa helposti siihen että käsittelyvaatimuksista tullaan aina poikkeamaan. Mikä estää, ettei joustamisesta tule sääntöä. Luottamushenkilökäsittelyn kautta siihen olisi edes mahdollisuus. Pitkän tähtäimen ratkaisuna olisi taksojen huojentaminen, ympäristön hyväksi toimiminen ei saa olla kallista. 
Sepänkatu kakkosessa oli jaettu luokkatiloja 2. ja 3. kerroksessa luvatta. Kysyessäni asiaa siihen ei osattu vastata. Pyysin viime kokouksessa lautakunnalle 1.2. valmistuneita tutkimustuloksia, luvattiin yhteenveto vetoamalla siihen, että tutkimustuloksia ja materiaalia on niin paljon. Arvostaisin kyllä tutkimustuloksia kokonaisuutena ja samalla tilaisuutta muodostaa oma johtopäätös. Tämän päivän kokouksessa tarkempaa aikataulua ei vielä yhteenvedon saamiseen tullut.

Eva-Liisa Raekallio

lauantai 1. helmikuuta 2020

Kansalaisaloite vesivarojen yksityistämistä vastaan keräsi eduskuntakäsittelyyn tarvittavan määrän allekirjoituksia reilussa vuorokaudessa!! 

Aivan mahtavaa!! Suomen kansa on jo nyt puhunut mielettömällä painoarvolla. Vielä kuitenkin tarvitaan ainakin toinen mokoma lisää nimiä, jottei eduskunnalla ole mahdollisuuksia kumota ihmisten tahtoa. 

Vesivaroja ei saa alistaa voitontavoittelulle, Suomen lepsuilulinja vapaakauppapolitiikassa tarkoittaa, että on vastapainoksi pakko rajoittaa yksityisten firmojen ja sijoittajien sananvaltaa myös luonnonvarojemme osalta. Tuntuu hienolta, mutta lisää työtä tarvitaan.