Hyvää Joulua!

Kupittaan siirtolapuutarhaa halutaan kehittää

Kysely Kupittaan siirtolapuutarhan kehittämisestä on auki 31.12. saakka. Kaupunginhallitus käyttää kyselyn tuloksia päätöksenteon pohjana ensi keväänä. Vipu on ottanut jo viime vuoden syksyllä kantaa siirtolapuutarha-alueen merkityksestä ja sen suojelemisesta ja säilyttämisestä kaavamerkinnällä RP/s. 

Pidimme pari kuukautta sitten jäsenillan lähes satavuotiaassa, hyvin viihtyisässä ja tunnelmallisessa Kupittaan siirtolapuutarhan yhteismökissä myös puutarhan tunnelmasta nauttien. Alue muodostaa kulttuurihistoriallisesti hyvin arvokkaan kokonaisuuden juuri tällaisena. Kysely tässä suorana linkkinä, jäseniltamme tunnelmia myös.

https://www.turku.fi/asuminen-ja-ymparisto/projektit-ja-hankkeet/muut-kaupunkiymparistoon-liittyvat-projektit-ja-3?

https://viherpunainen.blogspot.com/2023/09/tunnelmia-vipun-jasenillasta-21.html

Tässä kaksi uutta kannanottoamme!

Viherpunainen vasemmisto ry: Palveluleikkauksille pitää olla vaihtoehtoja

Turun kaupunginvaltuusto päätti marraskuussa lähes yksimielisesti n. 20 miljoonan euron leikkauksista kuntapalveluihin. Nämä tulevat jo aiemmin pormestarimallin aikana päätettyjen miljoonaleikkausten päälle. Palveluleikkausten puolesta on päätetty vastikään myös Varsinais-Suomen hyvinvointialueella.

Turun kaupungin leikkauksia perusteltiin mm. kuntatalouden alijäämällä. Kuitenkin kuntatalouden ylijäämä on Turussa viime vuosina noussut jopa ennustettua suuremmaksi, se oli viime vuonna yli 18 miljoonaa euroa, kun vuoden 2021 ylijäämä oli 39 miljoonaa euroa. Viherpunainen vasemmisto ry katsoo, että Turun kaupungilla ei ole todellista tarvetta kokoomusjohtoisen leikkauslinjan jatkamiselle, vaan päinvastoin kuntatalouden tilanne mahdollistaa jo pitkään rahoitusvajeessa heikentyneiden kuntapalveluiden kuten varhaiskasvatuksen ja kirjastotoimen vahvistamisen. 

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanne on Varsinais-Suomen hyvinvointialueella vaikea, niitä toteutetaan jo nyt kroonisessa rahapulassa. Sotepalveluista päätettiin äänestysten jälkeen kuitenkin leikata lähes 240 miljoonaa euroa lisää, leikkaustarvetta ollaan tuosta vielä ministeriön määräyksestä kasvattamassa. Viherpunainen vasemmisto ry katsoo, että leikkaukset antavat kokonaiskuvassa väärän viestin. Samalla kun Suomen hallitus on päättänyt mittavista veronalennuksista kaikkein varakkaimmille, se leikkaa rajusti sosiaaliturvaa. 

Verovaroin toteutettavat palvelut heikentyvät jatkuvasti. Verovälttelyä ja veroparatiiseja ei ole saatu kuriin, toisaalta verovaroja käytetään surutta suurhankkeisiin. Viherpunainen vasemmisto linjaa, että Suomessa olisi kaikki mahdollisuudet turvata peruspalvelut, sen sijaan kuntatasolta hyvinvointialueille aina maan hallitukseen asti noudatetaan tiukkaa uusliberalistista leikkauslinjaa. Kyse ei ole rahan puutteesta vaan valinnoista. Tällä hetkellä ei ole tarpeeksi poliittista tahtoa turvaamaan peruspalveluita, ja suunnan pitää muuttua.

Viherpunainen vasemmisto ry: Gazan tilanne pahenee

Israel jatkaa hyökkäystään Gazaan ja sota on levinnyt jo alueen eteläosiin. Israel on saanut aikaan valtavaa tuhoa ja pakottanut lähes kaksi miljoonaa ihmistä pakenemaan kodeistaan.

Tilanne Gazassa pahenee koko ajan ja kansainvälinen humanitäärinen huoli kasvaa. YK:n pääsihteerin Antonio Guterresin mukaan kohta koko Gazan alueen järjestelmä romahtaa ja humanitääriset olot muuttuvat katastrofaalisiksi. Gazassa on sodan alusta lähtien saanut surmansa jo yli 18000 ihmistä. Kuolleista 70% on naisia ja lapsia, ja päivittäin kuolee satoja ihmisiä lisää. 

Piiritetyillä alueilla on hyvin vähän vettä, ruokaa ja muita elintärkeitä tarvikkeita. Tutkijat ovat arvioineet, että Israelin maaoperaatiossa on jo kansanmurhan piirteitä. Tampereen yliopiston tutkijatohtori Tiina Järven mukaan siviileillä ei ole juurikaan mahdollisuuksia päästä pakoon (IS 5.12.) Tämän sodan eettiset periaatteet puhuttavat nyt, kun sairaalat ja siviilit ovat jatkuvasti pommitusten kohteena (Yle 12.12.)

Annamme täyden tuen Gazan asukkaille, ja vaadimme päättäjiltämme Suomessa kannanottoa hirvittävän miehityksen ja sodan lopettamiseksi.

Hiljainen kynttilätilaisuus menehtyneiden palestiinalaisten muistolle sunnuntaina 10. joulukuuta

LIGHT A CANDLE FOR THE LOST PALESTINIAN LIVES IN FRONT OF TURKU’S CATHEDRAL, SUNDAY 10.12., 17-18H

After the break of a week-long pause in the war, Israel has resumed the bombing of Gaza. The occupation army is now attempting to forcefully displace the Palestinians from Khan Younis and continue its genocide and ethnic cleansing of the Gaza Strip. The daily rate of casualties since the resumption of the bombings has been much higher than before, with as many as 700 people murdered per day. Israel’s barbarous offensive has claimed the lives of over 15000 Palestinians, almost half of them children. All of this happens with the complicity of our rulers, right before our eyes, as we’re able to follow massacre after massacre, in real time.

Sunday December 10th at 17-18 we gather in front of Turku’s Cathedral to mourn and remember all those fallen victims of Israeli violence in Gaza and the West Bank. Come join us, bring a candle, your friends, and your communities for a peaceful moment of remembrance and grief. 

SYTYTÄ KYNTTILÄ SURMATTUJEN PALESTIINALAISTEN MUISTOKSI

TURUN TUOMIKIRKON EDESSÄ SU 10.12., KLO 17–18

Israel on jatkanut Gazan pommittamista viikon mittaisen tauon jälkeen. Miehitysarmeija yrittää nyt pakkosiirtää palestiinalaiset Khan Younisista ja jatkaa kansanmurhaa sekä etnistä puhdistusta Gazan alueella. Pommi-iskujen uudelleen alkamisen jälkeen uhrien päivittäinen määrä on ollut paljon aiempaa korkeampi, jopa 700 murhattua ihmistä päivässä. Israelin barbaarinen hyökkäys on vaatinut yli 15 000 palestiinalaisen hengen, joista lähes puolet on lapsia. Kaikki tämä tapahtuu hallitsijoidemme osallisuudesta, aivan silmiemme edessä, samalla kun voimme seurata joukkomurhaa verilöyly toisensa jälkeen reaaliajassa.

Sunnuntaina 10.12. klo 17–18 kokoonnumme Turun tuomiokirkon eteen suremaan ja muistamaan kaikkia Israelin väkivallan uhreja Gazassa ja Länsirannalla. Tule mukaan, tuo kynttilä, ystäväsi ja yhteisösi rauhalliseen muiston ja surun hetkeen.

أضئ شمعة عن الأرواح الفلسطينية التي استشهدت.

التجمع أمام كاتدرائية توركو يوم الأحد 10.12 في تمام الساعة 5-6 مساءً.

يوم الأحد (10.12) في تمام الساعة 5-6 مساءً، نجتمع أمام كاتدرائية توركو لننعى ونتذكر جميع ضحايا العنف الإسرائيلي في غزة والضفةالغربية. تعال انضم إلينا، وامض شمعتك، واحضر أصدقائك ومجتمعك للمشاركة في لحظة سلمية من التذكر والحزن.

Gazan sota ja Palestiinan tulevaisuus

-keskustelutilaisuus tiistaina 12. joulukuuta

Gazan terveysviranomaisten mukaan Israelin sotatoimissa oli marraskuun lopulla kuollut yli 15 000 ihmistä. Humanitaarinen katastrofi on ennennäkemätön. Jopa 1,7 miljoonaa palestiinalaista on joutunut pakenemaan kodeistaan. Mikään paikka pommitusten runtelemassa Gazassa ei ole turvallinen. Pula ruoasta, puhtaasta vedestä, polttoaineesta, lääkkeistä ja hoitotarvikkeista on raju.

Israelilainen tutkija Raz Segal on kuvannut Israelin Gazaan sotatoimia oppikirjaesimerkkinä kansanmurhasta. Miten Gazan tilanne liittyy vuoden 1948 tapahtumiin, jota palestiinalaiset kutsuvat Nakbaksi? Miten Gazan tilanne heijastuu miehitetyille Länsirannalle? Mikä on Israelin ja USA:n tiiviin suhteen vaikutus? Kuinka tapahtumat kytkeytyvät laajemmin Lähi-idän ja maailman politiikan ajankohtaisiin kehityskulkuihin?

Suomen rauhanpuolustajain Turun piirijärjestö järjestää aiheesta keskustelutilaisuuden tiistaina 12. joulukuuta klo 17 alkaen osoitteessa Uudenmaankatu 6 A Turku. Alustamassa ovat sosiaaliantropologi Tiina Järvi ja kanslianeuvos Mikko Lohikoski.

Tiina Järvi on Tampereen yliopistolla työskentelevä yhteiskuntatieteiden tohtori, joka on tehnyt etnografista kenttätyötä miehitetyillä palestiinalaisalueilla, Libanonissa ja Jordaniassa.

Mikko Lohikoski on valtiotieteiden maisteri ja kanslianeuvos, joka on yli puolen vuosisadan ajan erikoistunut Palestiinan ja Lähi-idän tilanteen seuraamiseen.

Kahvitarjoilu. 

Tervetuloa!

 Älä osta mitään- päivä täyttää 30 vuotta!

Varsinais-Suomen Vasemmistoliiton viime lauantaina kokoontunut piirikokous käsitteli Gazan katastrofaalista tilannetta ja rauhankysymyksiä. Ehdotimme myös kannanottoa aiheesta, alla Vipun kokoukseen työstämä kannanotto luonnosvaiheessa.

Varsinais-Suomen Vasemmistoliitto:   

Palestiinalaisten kansanmurha saatava loppumaan

Israel on pommittanut Gazan aluetta jo yli kuukauden, näivettäen palestiinalaisten elinolot  äärimmäisen lohduttomiksi. Koko 2,3 miljoonainen väestö on vailla turvallista paikkaa, puhdasta vettä, riittävää ravintoa sekä toimivaa infrastruktuuria. Terveydenhuoltoa tai ensiapua annetaan epäinhimillisissä olosuhteissa. Tiloista, lääkkeistä, hoitotarvikkeista ja energiasta on pulaa, tai niitä ei ole lainkaan.

Samaan aikaan kun Israel toteuttaa veristä kansanmurhaa saarretussa Gazassa, useat kansalaisjärjestöt ovat seuranneet ja dokumentoineet ihmisoikeustilanteen heikentymistä koko Palestiinan historiallisella alueella, ja vaatineet tulitaukoa.

Myös Suomen hallituksen pitää vaatia tulitaukoa, Gazan humanitaarisen tilanteen välitöntä korjaamista, sotarikosten selvittämistä sekä lopetettava asekauppa palestiinalaisten kansanmurhaa toteuttavan Israelin valtion kanssa. Nämä ovat vähintä, mitä Suomen pitää valtiona tehdä. Maamme hallituksen on liitettävä Suomi tämän humanitaarisen katastrofin tuominneiden valtioiden joukkoon.  

Rauhanpuolustajat, ICAHD Finland ja Sumud järjestävät lauantaina 11.11. Helsingissä mielenosoituksen palestiinalaisten tueksi

 Vasemmistoliitto vaatii välitöntä tulitaukoa Gazaan

Vasemmistoliitto vaatii Gazaan välitöntä tulitaukoa ja on kritisoinut asekaupan jatkamista Israelin kanssa. Järjestöt kuten Rauhanpuolustajat ja Amnesty International ovat myös vaatineet rauhaa humanitaarisen katastrofin lopettamiseksi. Näiden järjestöjen kautta pääsee auttamaan paikallisia ihmisiä, tässä linkit:

https://www.amnesty.fi/

https://rauhanpuolustajat.org/

Viherpunainen vasemmisto ry: 

Turun hallinto-oikeuden Pukkilapäätös osoittaa asukasdemokratian merkityksen

Turun hallinto-oikeus kumosi tiistaina 10. lokakuuta 2023 Turun kaupunginvaltuuston 13. maaliskuuta tänä vuonna tekemän päätöksen mahdollistaa Pukkilan vanhan tehdasrakennuksen purkaminen. Kaupunginvaltuusto oli kuitenkin kuukautta aiemmin päättänyt rakennuksen suojelusta yleiskaavassa. 

Viherpunainen vasemmisto ry valitti valtuuston päätöksestä jo keväällä, vaatien kaupunginvaltuuston päätöksen kumoamista laittomana. Kun Turun kaupunginhallitus hylkäsi kesäkuun alussa yksimielisesti asemakaavamuutoksesta tehdyt valitukset, myös yhdistyksen valituksen, työtä jatkettiin:

"Prosessi jatkui vielä kesällä niin, että annoimme vastineen kaupunginhallituksen hyväksymään, valitukset hylkäävään kaupungin lausuntoon", kertoo Viherpunainen vasemmisto ryn puheenjohtaja Eva-Liisa Raekallio.

Hallinto-oikeus toteaa päätöksessään, että "Asemakaavamuutos, joka mahdollistaa massarakennuksen purkamisen, on voimassa olevan yleiskaavan vastainen. Asemakaavaa laadittaessa ei ole esitetty sellaista selvitystä, jonka nojalla massalaitoksen suojeluarvot olisi menetetty, tai että suojelu johtaisi maanomistajan kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen. Kaavamuutos ei myöskään täytä maankäyttö- ja rakennuslaissa säädettyä rakennetun ympäristön vaalimista ja erityisten arvojen hävittämisen kieltoa koskevaa sisältövaatimusta. Kaupunginvaltuusto ei ole voinut esittämillään perusteilla hyväksyä kaavaa siltä osin kuin massalaitoksen suojelua koskeva merkintä on poistettu. Kaupunginvaltuuston päätös on siten lainvastaisena kumottava."

Raekallio sanoo, että asukasdemokratian parantaminen ja kuntalaisten osallisuuden lisääminen päätöksenteossa on aina ollut yhdistyksen tärkeimpiä tavoitteita. 

"Turun hallinto-oikeuden päätös osoittaa, että asukkaiden ääntä todella tarvitaan päätöksenteossa aina, ja etenkin silloin, jos valitut luottamushenkilöt eivät ole hereillä," hän päättää.

Lisätiedot:

Viherpunainen vasemmisto ryn puheenjohtaja

Eva-Liisa Raekallio

040-2473913

Tunnelmia Vipun jäsenillasta 21.9.

Kiitos kaikille mukana olleille, meillä oli upea, jopa kesäinen ilta Kupittaan siirtolapuutarhan yhteismökissä. Ensin kävelimme Perhospuutarhalle ja virkistimme muistia, minne kaikkialle alueella saa mennä kävelemään. Käytävien lisäksi oikeastaan koko Perhospuutarhalle johtava reitti on kaikkien vapaasti hengailtavissa. Vehreyden siimekseen on tuotu pöytiä, tuoleja ja penkkejä, jonne saa tulla syömään vaikka omia eväitä, nytkin siellä istui sinne opiskelemaan ja kauniista illasta nauttimaan tullut. 

Siirtolapuutarha-alueen ainutlaatuisuus korostui jo kierroksella, kun puutarhan ja Folkhälsanin ulkona oppimisen yhteyshenkilö Maritta Danielsson kertoi alueesta mukanaan ryhmäpuutarhayhdistyksen puheenjohtaja Eija Meriluoto. Meillä kävi todella hyvä viime hetken tuuri kun he ehtivät iltaan! 

Maritta Danielsson ja Eija Meriluoto

Danielsson oli alun alkaen suunnitellut perhospuutarhaa, hän osasi myös kertoa alueen harvinaisista kasvi- ja sienilajeista. Puutarhalla on käynnissä monenlaisia ympäristökasvatukseenkin tukeutuvia hankkeita, siltä pohjalta aluetta pitäisikin kehittää jos kehittämistä halutaan. Nykyään kuitenkin helposti kehitetään kehittämisen takia, eivätkä hankkeiden tavoitteet välttämättä lähde puutarhan ja luonnon tarpeista. 

Kuvaavaa on, että tällä hetkellä kaupunki puuhaa kaikenlaista puutarhan varalle, huomioimatta kunnolla jo käynnissä olevia ja puutarha-aktiivien voimin toteutettavia hankkeita. Suunta on ylhäältä alas, ei ruohonjuuritasolta ylöspäin. Ja kun Turusta puhutaan, kehittämisen lähtökohtana ei useinkaan ole ilmaistapahtumien- ja toiminnan edistäminen, jollaisista saimme esimerkkejä illan aikana. Alueelle on myös joidenkin turkulaisten vasemmistopoliitikkojen toimesta ajateltu ”modernia virkistystoimintaa ja -rakenteita”. Tila otetaan luultavimmin nykyisiltä yleisiltä alueilta, Perhospuutarhasta sekä yhteismökin paikalta. Se vain korostaa sitä, miten hienoa oli päästä viettämään kaunista syysiltaa tunnelmalliseen ja kauniisti sisutettuun mökkiin, ja nauttimaan runsaasta sadonkorjuupöydästä. Olimme itse tehneet maukkaita kasvispohjaisia ja vegaanisia herkkuja, joiden raaka-aineet olivat myös reilua kauppaa ja luomua, kaakaosta ja kahvista alkaen. Astiatkin olivat ekoastioita, sovimme siis aika hyvin puutarhan ylläpitämän kestävän kehityksen teemaan.

Kupittaan ryhmäpuutarhayhdistys on perustettu 26.5.1935, yhteismökin tarkka rakentamisajankohta ei ole selvillä. Se on täytynyt rakentaa samoihin aikoihin perustamisen kanssa, kun yhdistys on tarvinnut tilat. Kuten yhdistyksen sivuilla kerrotaan, Kupittaan siirtolapuutarha jatkaa Kupittaan alueen jo 1700- luvulla alkanutta, aivan erityistä kaupunkipuutarhahistoriaa.

Historia on upealla tavalla läsnä mökissä ja koko alueella. Kupittaan siirtolapuutarha osoittaa, miten monimuotoista ja hienoa kaupunkiluonto voi olla, jos sille annetaan mahdollisuus. 

https://viherpunainen.blogspot.com/2022/08/22.html 

Kiitos vielä kerran erityisesti Maritta Danielssonille ja Eija Meriluodolle!

Eva-Liisa Raekallio

Tässä kuvia, joiden kautta pääsee fiilistelemään! Tämänkertaiset kuvat ovat myös mökistä, puutarhakuvia löytyy lisää blogistamme reilun vuoden takaa elokuulta.

Maritta Danielsson

Kannanotto 18.9.2023

Turussa toteutettava kunnalliset eläinlääkäripalvelut 

Viherpunainen vasemmisto ry on huolissaan siitä, että Turku on jättänyt pieneläinklinikan lääkärin viran täyttämättä jo kymmenen vuoden ajan. Virka on ollut olemassa varauksena, mutta siihen ei ole haettu lääkäriä, virkaa ei ole siten täytetty eikä sen täyttämiseen ole vuosiin varattu rahaa budjetista. 

Nyt olisi täydellinen, oikea ja jopa välttämätön aika korjata tämä Turun eläinsuojelun, median ja tuoreen kuntalaisaloitteen esiin nostama vääryys. Puute halvemmista eläinlääkäripalveluista, ja sen vaikutukset vähävaraisten mahdollisuuksiin pitää lemmikkiä, on puhuttanut jo vuosia. Nyt tämä aihe on saanut tuulta purjeisiin, ja poliitikkojen on tartuttava asiaan jo tänä vuonna. Päätökset valtuustoryhmissä tehdään nyt.

Kunnallisten eläinlääkäripalvelujen palautus Turkuun on ollut yhdistyksemme Viherpunainen vasemmisto ryn tavoite siitä lähtien, kun palvelu lakkautettiin edellisen lääkärin jäätyä eläkkeelle vuonna 2012. Turun pitää hoitaa velvollisuutensa, eikä laistaa siitä vuodesta toiseen. Kunnan eläinlääkäripalvelujen tarve on uudessa kuntalaisaloitteessa perusteltu hyvin. Siinä todetaan miten olisi kaikkien kuntalaisten etu, että palvelut löytyvät kotikunnasta pienituloisillekin. Kohtuuhintaisten ja jopa edullisten palveluiden myötä lisääntyy tarve kohtuullistaa yksityisten klinikoiden hintoja. 

Viherpunainen vasemmisto ryn mielestä kaupungin tehtävä ei ole edistää kansainvälisen pääomasijoittajan voitontavoittelua eläinlääkäribisneksessä, vaan turvata myös pienituloisille kaupunkilaisille laadukkaat lemmikin terveydenhuoltopalvelut.

On selvää, että vähävaraisella on oikeus lemmikkiin, joka voi olla ainut kaveri ja henkinen tuki tässä kovassa maailmassa. Lemmikkien tuomat positiiviset terveysvaikutukset kaikenikäisille tunnetaan ja tiedetään. Ensisijaisesti on turvattava lemmikkien oikeus saada hoitoa omistajansa varallisuudesta riippumatta.

Hyvä, lemmikkien kanssa elettävä arki on suotava kaikille, ei harvoille!

Viherpunainen vasemmisto ry

 

Kiitos Vipun mielenterveysillan alustajalle ja osallistujille!

Torstaina 14. syyskuuta pidetyssä mielenterveysillassa oli hyvää keskustelua, tässä tunnelmia.

Eveliina Tyyskänen

 Vipun pj Eva-Liisa Raekallio ja Eveliina Tyyskänen

 Vipun mielenterveysilta torstaina 14. syyskuuta

Kannanotto 1.6.

 

Viherpunainen vasemmisto ry: 

Lapset tarvitsevat lähikoulunsa

 

Turun kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 3. huhtikuuta yksimielisesti, että Jäkärlän koulu sijoitetaan Kärsämäkeen väistöön, ja että suunnittelua jatketaan Varissuon koulun väistötilojen sijoittamisesta Pääskyvuoren koulun yhteyteen. Ratkaisu on voimassa ainakin viisi vuotta, eli aika moni vuosiluokka joutuu aloittamaan opintiensä hankalalla ja pitkällä koulumatkalla. Jäkärlän ja Varissuon koulut ovat alakouluja, ja pienimmät lapset ovat seitsemänvuotiaita ekaluokkalaisia.

Kaupunginhallituksen päätös tarkoittaa pienten lasten koulumatkan pitenemistä huomattavasti, Jäkärlän oppilaiden kohdalla puhutaan jopa kymmenestä kilometristä. Uusiin tiloihin ei Jäkärlästä ole hyvää bussiyhteyttä. Varissuon koulun osalta 2.–6. luokan oppilaat siirtyisivät välivaiheessa Untamonkadulle Kupittaalle Tunturikiinteistöön, ennen kuin Pääskyvuoren väistötila valmistuu. Ei ole mitään takeita väistötilojen valmistumisesta ajallaan, myös Varissuon koululaiset joutuvat pahimmillaan kulkemaan hankalaa bussimatkaa pitkään. 

Vanhempien mielestä koulujen väistötilaelementeille olisi pitänyt löytää paikat opinahjojen läheisyydestä. Kaupunki on perustellut väistötilapäätöksiä segregaation purkamisella, mitään selvitystä tai tarkennusta asiasta ei kuitenkaan ole saatu. Kaupunginosien eriytymiskehitystä ei estetä pidentämällä ja hankaloittamalla lasten koulumatkaa kohtuuttomasti.

Koululaisten vanhemmat joutuivat lukemaan poliitikkojen päätöksestä lehdestä. Heille ei oltu kunnolla kerrottu asioista, ja vedottiin kiireeseen. Vanhempien ääntä ei kuitenkaan ole kuunneltu myöhemminkään; kaupunginhallitus hylkäsi toukokuussa vanhempien oikaisuvaatimukset. Päätöksenteossa on muitakin erikoisia käänteitä, joista vähäisin ei ole Kupittaan väliaikaisten väistötilojen korkea vuokra, 41 958 €/kk. Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti 31. toukokuuta yksimielisesti hyväksyä vuokrasopimuksen. Väistötilaratkaisuja on yritetty saada kaupunginvaltuuston päätettäväksi kesäkuussa.

Viherpunainen vasemmisto ry vaatii, että koululaisia ja heidän vanhempiaan kuunnellaan päätöksenteossa. Lapsilla on oikeus turvalliseen koulumatkaan ja lähikouluun. Pormestarisopimus tai muut kabinettisopimukset eivät voi muodostua poliittisen avoimuuden esteeksi.

Tälle illalle ilmoitettu tilaisuus ”Hyvinvointialueen alku- Miten mielenterveyspalvelujen käy?” siirtyy alustajan äkillisen esteen vuoksi. Uusi aika ilmoitetaan myöhemmin.

Hyvinvointialueen alku- 

Miten mielenterveyspalvelujen käy?

Keskiviikkona 10. toukokuuta alkaen klo 17.30 pidetään keskustelutilaisuus

”Hyvinvointialueen alku- 

Miten mielenterveyspalvelujen käy?”

 

Asiantuntijaksi saamme VARHAn varavaltuutetun ja projektikoordinaattorin, psykiatrisena sairaanhoitajana työskentelevän Raision Vasemmistoliiton puheenjohtajan Eveliina Tyyskäsen. 

 

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan tärkeästä aiheesta Panimoravintola Koulun historianluokkaan, Eerikinkatu 18, Turku.

 

Vapaa pääsy!

Järj. Viherpunainen vasemmisto ry

 Hyvää Pääsiäistä!

Kannanotto 19.3.

Kenen etua päätöksenteossa ajetaan? 

Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi Pukkila 2.0. asemakaavaesityksen maanantaina 13. maaliskuuta äänin 39-25. Pukkilan vanhan massalaitoksen purkaminen sai valtuutettujen enemmistön sinetin. Rakennuksen ja samalla turkulaisen teollisuushistorian suojelua kannattivat vain Vasemmistoliiton ja vihreiden valtuutetut ja yksi muu valtuutettu.

Kyseessä on Turun taudinkin mittakaavassa harvinainen tapaus. Pukkilan vanhan massalaitoksen suojelusta oli jo kertaalleen päätetty vuoden 2020 asemakaavassa, ja rakennus on tämän vuoden helmikuussa hyväksytyssä yleiskaavassa osoitettu arvokkaaksi rakennukseksi, jota ei saa purkaa. Nyt syntynyt purkupäätös on siis aiempien kaavapäätösten vastainen. 

Pukkilan tehdasalue on merkittävä osa turkulaista teollisuushistoriaa. Tästä ei jää viimeisen tehdasrakennuksen purkamisen ja alueen täyteen rakentamisen jälkeen mitään jäljelle; alue täytetään vain kiinteistösijoittamisen etua palvellen.

Pukkilan tehdasrakennuksen omistaja on kiinteistöneuvos Heikki Vaisteen perheen omistama kiinteistöyhtiö. Päivä viime kuntavaalien jälkeen kerrottiin, että Vaiste oli rahoittanut avokätisesti joitakin puolueita ja ehdokkaita. Muun muassa Turun Sanomat on kertonut, että Vaiste ja kiinteistöyhtiö olivat vaatimassa Pukkilan jo päätetyn suojelun purkamista.  Onkin aiheellista kysyä myös näin eduskuntavaaliaikaan, miten päätöksiä tehdään. Syntyvätkö ne asukkaita sekä ympäristö- ja kulttuuriarvoja kuunnellen, vai ihan muulta pohjalta.

Viherpunainen vasemmisto ry

Vipun eduskuntavaaliehdokaskysely 2023

Eduskuntavaalit pidetään ihan pian, varsinainen vaalipäivä on 2. huhtikuuta, ja ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 22. maaliskuuta.

Päätimme järjestää kyselyn Vasemmistoliiton Varsinais-Suomessa ehdolla oleville ehdokkaille. Kyselyn tavoitteena on välittää äänestäjille ehdokkaiden näkemyksiä ajankohtaisista teemoista. Kysely lähetettiin kaikille, saimme vastaukset kahdelta ehdokkaalta. Vastauksia ei ole muokattu.

Kiitos vastanneille!

Tässä ensin kysymykset:

1.Mitä keinoja esittäisit vuokratason laskemiseksi?

2.Miten varmistaisit perusturvan riittävyyden, huomioiden inflaation ja hintojen nousun?

3.Miten eduskunta voi vaikuttaa sote-palveluiden rahoituksen riittävyyteen 

        hyvinvointialueiden aloittaessa?

4.Miten kansanedustajana turvaisit pienten kulttuuritoimijoiden toimintaedellytykset?

5.Mitkä ovat mielestäsi Suomen kolme pahinta ympäristöongelmaa, ja mitä eduskuntatason ratkaisuja esittäisit niihin?

6.Mitä tekisit nuorten jengiytymisen estämiseksi?

7.Miten eduskunnassa voi ratkaista oppimistulosten romahdusta ja opettajien lisääntyvää työuupumusta?

8.Mikä on kantasi vasemmiston muuttuneeseen Nato-linjaukseen ja puolustusmenojen lisäyksiin? Miten itse äänestit puoluekokouksessa Nato-linjauksesta päätettäessä?

9.Miten suhtaudut ryhmäkuriin eduskunnassa?

10.Mihin suuntaan veisit Suomen maahanmuuttopolitiikkaa?

11.Miten pitäisit yhteyttä vaalipiirisi asukkaisiin kansanedustajana?

Mervi Uusitalo-Heikkinen

Kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston varajäsen (vas)

Turun Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja

1.Mitä keinoja esittäisit vuokratason laskemiseksi?

Ihmisillä on oltava varaa asua siellä, missä on työtä. Suomessa voitaisiin ottaa mallia Tanskasta. Siellä on kokeiltu mallia, jossa ylisuuret korotukset voisi määräajaksi kieltää. Edullista vuokra-asumista on saatava joka puolelle kaupunkia. 

2.Miten varmistaisit perusturvan riittävyyden, huomioiden inflaation ja hintojen nousun?

On siirryttävä perustulomalliin. Suomi on saanut toistuvasti moitteita liian vähäisestä sosiaaliturvan määrästä. Joka tapauksessa, olkoon sosiaaliturvamalli mikä hyvänsä, pitää saada sellaiselle tasolle, että perusturva riittää inhimilliseen ja hyvään elämään kaikille. Lopullisena tavoitteena pitää kuitenkin olla yhtenäinen perusturvaetuus.

3.Miten eduskunta voi vaikuttaa sote-palveluiden rahoituksen riittävyyteen hyvinvointialueiden aloittaessa?

Hyvinvointialueille olisi saatava verotusoikeus. Julkisen sektorin alibudjetointi ja kurjistaminen on lopetettava, ja tässä on kunnilla suuri vastuu. Valtionrahoitus pitää turvata.

4.Miten kansanedustajana turvaisit pienten kulttuuritoimijoiden toimintaedellytykset?

Prosenttiperiaate käyttöön. Kulttuuri tuo työtä, tuloja ja turismia, ja kulttuuriala pitäisikin jo ymmärtää hyvinvointia tuovana investointina. Perustulo toisi ratkaisun tähänkin ongelmaan! 

5.Mitkä ovat mielestäsi Suomen kolme pahinta ympäristöongelmaa, ja mitä eduskuntatason ratkaisuja esittäisit niihin?

Avohakkuut, hiilidioksidipäästöt ja Saaristomeren tila. Hakkuiden määrä on saatava kestävälle tasolle uudistamalla metsälainsäädäntöä. Julkista liikennettä ja kestävää liikkumista on tuettava ja kompensaatiomarkkinoille luotava pelisäännöt. Saaristomeren monimuotoisuutta on tuettava mm. suuntaamalla budjetista prosentti luonnonsuojeluun. 

6.Mitä tekisit nuorten jengiytymisen estämiseksi?

Ennaltaehkäisy ja moniammatillinen yhteistyö ovat paras tapa torjua jengiytymistä. Mielenterveystyö, oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistaminen, nuorisotyö, perheiden tukeminen ja poliisin ennakoiviin toimiin satsaaminen ovat parhaita ratkaisuja. 

7. Miten eduskunnassa voi ratkaista oppimistulosten romahdusta ja opettajien lisääntyvää työuupumusta?

Ryhmäkokoja pienentämällä ja erityisopetuksen kokonaisuudistuksella pääsisi jo pitkälle. Opettajana katson myös, että perusasioihin keskittyminen, rauha ja kiireettömyys ja lukutaidon vahvistaminen ovat keinot, joilla tätä kehitystä vastaan voidaan taistella. Nämä auttaisivat myös opettajien uupumiseen. 

Yhtä tiettyä ratkaisua ongelmiin ei ole, koska koulu on yhteiskunnan peili eikä toimi tyhjiössä. Ympäröivät ongelmat näkyvät myös lapsissa ja kouluelämässä. Oppimistulosten lasku on alkanut jo vuoden 2006 paikkeilla. Uusimmat Pisa-tulokset ovat vuodelta 2018. Takana on siis jo pitkä kehitys.

Opettaja joutuu kilpailemaan varsin usein huomiosta mm. digimaailman ja somen kanssa, ja tämän kilpailun usein valitettavasti häviää. Siksi digin ja somen käyttöön pitää luoda rajat. 

Opettajien työuupumusta voidaan estää mm. ennaltaehkäisyllä, toimivalla työterveyshoidolla,  työnohjauksella, hyvällä johtamisella ja moniammatillisella yhteistyöllä. 

8.Mikä on kantasi vasemmiston muuttuneeseen Nato-linjaukseen ja puolustusmenojen lisäyksiin? Miten itse äänestit puoluekokouksessa Nato-linjauksesta päätettäessä?

Äänestin pitkin hampain Naton puolesta, kuten suuri osa puoluetovereistani, koska oli vaikea nähdä vaihtoehtoa muuttuuneessa turvallisuustilanteessa. Suomella ei ole syytä säästää puolustusmenoista, mutta ei myöskään kasvattaa menoja ilman todennettua tarvetta. 

9.Miten suhtaudut ryhmäkuriin eduskunnassa?

Ryhmäkuri on tiettyyn rajaan saakka tarpeellista, jotta puolueen sisäinen demokratia toteutuu. 

10.Mihin suuntaan veisit Suomen maahanmuuttopolitiikkaa?

Suomi tarvitsee maahanmuuttoa väestön ikääntyessä. Kotouttamiseen ja rasismin kitkemiseen pitää löytää keinot. 

11.Miten pitäisit yhteyttä vaalipiirisi asukkaisiin kansanedustajana?

Pitäen tiiviit suhteet kotipaikkakuntaan, vastaamalla ripeästi yhteydenottoihin ja pitämällä esillä Varsinais-Suomelle tärkeitä teemoja. 

Maarit Koivisto

Sairaanhoitaja, lääkäri, tohtorikoulutettava, 

alue- ja kaupunginvaltuutettu Loimaalta

1.Mitä keinoja esittäisit vuokratason laskemiseksi?

Valtio käyttää tällä hetkellä huomattavasti vähemmän rahaa asuntotuotantoon kuin asumistukeen. Asumistuen korotuksen sijaan tulisi satsata enemmän kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon ja säätää vuokrankorotuksille katto. Valtion asuntopolitiikan rahoitus on turvattava. Oikeus kohtuuhintaiseen asuntoon tulisi säätää lailla. Asunnottomuus on vakava sosiaalinen ongelma, joka voi estää työllistymisen tai muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin pääsemisen. Asunnottomuus tulisi poistaa seuraavan hallituskauden aikana, tämän tavoitteen toteutumiseen tarvitsemme myös vuokratasojen alentamiseen tähtääviä toimia.

2.Miten varmistaisit perusturvan riittävyyden, huomioiden inflaation ja hintojen nousun?

Vasemmistoliiton pitkäaikaisena tavoitteena on ollut siirtyminen perustuloon, mikä olisikin mielestäni tärkein keino varmistaa etenkin perusturvan riittävyys. Lisäksi Olisi tärkeää säätää minimipalkkalaki. Lisäksi perushyödykkeille kuten sähkölle, tulisi säätää hintakatto.

3.Miten eduskunta voi vaikuttaa sote-palveluiden rahoituksen riittävyyteen 

        hyvinvointialueiden aloittaessa?

Hyvinvointialueiden rahoitushan tulee käytännössä kokonaisuudessaan valtiolta (lukuun ottamatta asiakasmaksutuottoja) eli eduskunta nimenomaan voi vaikuttaa siihen talousarviota tehdessään. Tämän hetkinen sote-palveluiden rahoitusmalli pohjaa alueiden kuntien talousarvoihin ja tilinpäätöksiin. Jatkossa 80% rahoituksesta perustuu laskennalliseen tarvekertoimeen ja tämän lisäksi rahoitukseen vaikuttaa asukasmäärä, vieraskielisten ja ruotsinkielisten määrä sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen n.k. hyte-kerroin. Lainaa hyvinvointialueet voivat ottaa vain investointeja varten, eivät käyttötalouteen. Tämä rahoitusmalli ei ole paras mahdollinen, koska ei ole mitään mekanismia, joka estäisi tulevia hallituksia leikkaamaan hyvinvointialeuiden rahoituksesta. Mielestäni hyvinvointialueille tulisi antaa verotusoikeus, jolloin hyvinvointialueet voisivat aidosti itsenäisesti tehdä vastuullista ja tulevaisuuteen suuntaavaa strategista talouspolitiikkaa.

4.Miten kansanedustajana turvaisit pienten kulttuuritoimijoiden toimintaedellytykset?

Kulttuurin rahoitus on nostettava 1%:iin bruttokansantuotteesta. On varmistettava kaikille, myös erityisryhmiin kuuluville mahdollisuus päästä osalliseksi taiteesta ja kulttuurista. Pienet kulttuuritoimijat toimivat yleensä vapaaehtoispohjalta ja rahoitus koostuu pääsääntöisesti erilaisista avustuksista. Kulttuuriavustusten rahoitus on jatkossa taattava ja huomioitava avustusten jaossa myös erilaiset alakulttuurit ja uudemmat ilmiöt, ei vain asemansa vakiinnuttaneita perinteikkäitä toimijoita. Kulttuuriharrastukset ovat tärkeä osa ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä.

5.Mitkä ovat mielestäsi Suomen kolme pahinta ympäristöongelmaa, ja mitä eduskuntatason ratkaisuja esittäisit niihin?

Luonnon monimuotoisuuden hupeneminen on merkittävin ympäristöongelma kaikkialla. Suomessa tulisi erityisesti kiinnittää huomiota metsiin, soihin ja vesistöihin. Metsälajien osalta suojelua tulisi parantaa suojelemalla ainakin kaikki vanhat metsät, kuitenkin vanhaa ja etenkin luonnontilaista metsää on niin vähän, että tämä ei riitä mihinkään vaan suojelun piiriin on tuotava enemmän myös entisiä talousmetsiä. Etenkin eteläsuomessa, missä metsäalueet ovat hyvin pirstaleisia tulisi mahdollistaa ekologiset käytävät eli alueita yhdistävät kannakset, jotka mahdollistavat metsälajien leviämisen alueelta toiselle ja siten ehkäisevät lajiston geneettistä yksipuolistumista. Koskemattomat suoalueet tulisi suojella kaikki ja entiset turvetuotantoalueet ja ojitetut kitukasvuiset metsät sekä viljelyskäytöstä poistuneet pellot tulisi ennallistaa kosteikoiksi mahdollisuuksien mukaan. Ojien tukkiminen ja kosteikoiden perustaminen auttaisi parantamaan myös sisävesistöjen tilaa humus- ja raskasmetallipäästöjen vähentyessä. Lisäksi kipsikäsittely tulisi tehdä pakolliseksi kaikilla soveltuvilla peltoalueilla, jotta vähennettäisiin maatalouden ravinnekuormaa paitsi sisävesistöissä myös merialueillamme. Yksittäisten lajien suojelusta tulisi entistä enemmän siirtyä elinympäristöjen ja kaikkien sen avainlajien suojeluun. Lisäksi ympäristön pilaamiseen syyllistyneet yritykset ja muut toimijat tulisi saattaa vastuuseen teoistaan ja parantaa poliisin resursseja ja tietämystä ympäristörikosten tutkintaan.

6.Mitä tekisit nuorten jengiytymisen estämiseksi?

Jengiytyminen ei sinänsä ole itse ongelma, vaan nuorten syrjäytyminen ja rikollisuus. Tutkimusnäytön perusteella tiedämme, että ongelmilla on taipumus kasaantua. Tilastojen valossa suurin osa suomalaisista nuorista voi paremmin kuin koskaan ennen kaikilla mahdollisilla mittareilla mitattuna ja saman aikaisesti meillä on suuri joukko nuoria, joilla menee erittäin huonosti. Huono koulumenestys, turvallisen aikuisen puute, koulukiusaaminen, mielenterveysongelmat, päihteet ja rikokset kietoutuvat yksittäisten nuorten kohdalla sellaiseksi vyyhdiksi, että sen selvittämiseen tarvitaan moniammatillista apua. Kouluissa, terveydenhuollossa, lastensuojelussa sekä poliisin toimesta tehdään valtavasti työtä näiden nuorten kanssa, mutta resurssit ovat täysin riittämättömät. Syrjintä syrjäyttää ja siksi myös rasismin kitkeminen yhteiskunnasta on oleellista. Tärkeää kierteen katkaisemiseksi on myös tarjota tekojen uhreille riittävä tuki.

Rikollisen käyttäytymisen taustalla on usein syvä epäluottamus yhteiskuntaan ja rikollisuus onkin seurausta harjoitetusta politiikasta. Esimerkiksi köyhyyden lisääminen sosiaaliturvan leikkauksilla, koulutuserojen kasvattaminen koulutusleikkauksilla ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen, riittämättömät henkilöstö resurssit lasten, nuorten ja perheiden palveluissa ovat kaikki sitä eriarvoistavaa politiikkaa, jonka tuloksena rikollisuuskin yhteiskunnassa lisääntyy.

7.Miten eduskunnassa voi ratkaista oppimistulosten romahdusta ja opettajien lisääntyvää työuupumusta?

8.Mikä on kantasi vasemmiston muuttuneeseen Nato-linjaukseen ja puolustusmenojen lisäyksiin? Miten itse äänestit puoluekokouksessa Nato-linjauksesta päätettäessä?

Nato hakemuksen jättäminen alkoi viime keväänä näyttää jo niin väistämättömältä, että en tiedä olisiko Vasemmistoliitto lopulta saavuttanut mitään, vaikka olisimme yhdessä rintamassa vastustaneet Nato-hakemusta. Hallituksen linjaa vastaan asettuminen olisi todennäköisesti tarkoittanut hallitustaipaleemme loppua, emmekä sen jälkeen olisi voineet enää vaikuttaa mihinkään hallituksen tekemisiin. Ei ole hedelmällistä taistella kaikilla rintamilla yhtäaikaisesti tuulimyllyjä vastaan vaan on valittava taistelunsa ja taisteltava sellaisten tavoitteiden puolesta, joissa on eniten voitettavaa. Uskon, että jokainen kansanedustajamme toimi parhaan tietonsa mukaisesti Nato-päätöstä tehtäessä. Itse äänestin puoluekokouksessa Nato-linjausta vastaan ja Elina Nykyrin jättämän muutosesityksen puolesta.

Mielestäni Naton jäsenenäkään emme voi kasvattaa puolustusbudjettiamme holtittomasti, nykytaso on riittävä. Suomeen ei myöskään tule sijoittaa Naton tukikohtia. Suomen tulisi osallistua YK:n ydinaseet kieltävään sopimukseen, eikä Suomeen pitäisi missään olosuhteissa sijoittaa Naton ydinaseita!

9.Miten suhtaudut ryhmäkuriin eduskunnassa?

Ymmärrän ryhmäkurin tärkeyden erityisesti puolueen toimiessa hallituksessa. Ei ole hyväksyttävää, että yksittäiset edustajat horjuttavat yhdessä sovittua hallitusohjelmaa ja sen mukaisia linjauksia, esimerkiksi poliittisten irtopisteiden toivossa. Kuitenkin mikäli kyseessä on niin kutsuttu oman tunnon kysymys, jolloin esimerkiksi edustaja kokee toimivansa oman vakaumuksensa tai edustamansa viiteryhmän etujen vastaisesti voi edustaja perustellusta syystä äänestää myös ryhmän mielipidettä vastaan. Toivon ja uskon edustajien käyttävän pääsääntöisesti vakaata harkintaa siinä, mitkä asiat todella ovat niin tärkeitä, että ryhmäkuria on syytä lähteä horjuttamaan. Jos puolue toimii oppositiossa ei ryhmäkurilla ole niin suurta merkitystä. Myöskin kuntatasolla näkisin, että kaikista asioista ei ole välttämätöntä edes muodostaa ryhmämielipidettä vaan ryhmä voi joissain kysymyksissä hajaantua ja silti jatkaa toimintakykyisenä eteenpäin.

10.Mihin suuntaan veisit Suomen maahanmuuttopolitiikkaa?

Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa ja maahanmuuton esteitä onkin purettava ja helpotettava työn perässä muuttamista. Kuitenkin saman aikaisesti työelämän pelisääntöjä on selkiytettävä ja estettävä ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden hyväksikäyttöä. Suomen on oltava mukana luomassa oikeudenmukaista turvapaikkaprosessia ja turvallisia maahantulon kanavia turvapaikanhakijoille, jotta hillitään ihmissalakuljetusta ja hengenvaarallisten matkustusreittien käyttöä Eurooppaan. Lisäksi täytyy pyrkiä vaikuttamaan pakolaisuuden syihin, esimerkiksi ilmastopakolaisuutta voidaan ehkäistä tukemalla vihreää siirtymää kehittyvissä maissa. EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksuista tulisi luopua, sillä korkeakoulutuksen tarjoaminen on mielestäni parasta kehitysyhteistyötä. Kansainväliset opiskelijat voivat joko palata lähtömaihinsa kehittämään osaamisellaan paikallista yhteiskuntaa tai toisaalta he voivat myös jäädä Suomeen työskentelemään osaajapulasta kärsivillä aloilla. Maahanmuuttaneiden kotoutumiseksi on tehtävä enemmän töitä, painopisteenä erityisesti syrjäytymisen ehkäisy. Maahanmuuttajat eivät ole mikään yhtenäinen väestöryhmä vaan eri ryhmät tarvitsevat erilaista tukea kotoutumiseen. Maahanmuuttajataustaisille lapsille on taattava koulussa omankielinen äidinkielenopetus suomen tai ruotsin kielen opetuksen ohella. Rasismi on kitkettävä Suomesta kokonaan.

11.Miten pitäisit yhteyttä vaalipiirisi asukkaisiin kansanedustajana?

Ottaisin tavoitteeksi vierailla jokaisessa Varsinais-Suomen kunnassa vähintään kerran kansanedustajakauden aikana. Lisäksi toivoisin, että ihmiset voisivat ottaa suoraan yhteyttä, esim. sähköpostilla mielen päällä olevista asioista. Myös suora viestintä ajankohtaisista asioista esim. sähköpostilistan ja sosiaalisen median kanavien kautta olisi minulle luontevaa. Olen tavattavissa oman paikallisosastoni, aluevaltuustoryhmän ja Varsinais-Suomen piirin järjestämissä kokouksissa sekä puolueen järjestämissä valtakunnallisissa tapahtumissa.