Riikka Oksasen Mielipidekirjoitus, julkaistu Aamuset- lehdessä 2.12.2020

Itsenäisyydenaukio ei ole hyvä paikka rakentaa - yhtään mitään.

 

Olen huolissani siitä, että Turun johtavat puolueet ovat hullaantuneet vallasta ja sen seurauksena niitä ei pysäytä mikään rakentamisen visiovimmassa. Elämyskeskusratapihalle ja uusi musiikkitalo ovat sen verran suuria ja kalliita hankkeita, että niiden rahoitus ja rakentaminen sekä asettuminen turkulaiseen maisemaan vaativat kunnon harkintaa. Minne on jumittunut lakisääteinen ja tarvittava kaavoitusharkinta Itsenäisyyden aukion ja musiikkitalon kohdalla? Eikö lain edellyttämä kuntalaisten osallistuminen päätöksentekoon ja heidän kuulemisensa puutu tästä suunnitelmasta edelleen?

Musiikkitaloa kaavaillaan jokirantaan, kansalliseen aarremaisemaan. Arkeologisiakaivauksia on tehty jo alueella, ikään kuin näin iso asia olisi pelkällä kaupunginhallituksen päätöksellä siunattu. Itsenäisyydenaukio on perustettu 1970-luvun puolivälissä Valtion virastotalon eduspuistoksi ja sulautuu hienosti jokimaisemaan. Se on kesäisin suosittu oleskelupuisto ja nimenomaan kaunis sellainen. Puistossa on kolme julkista taideteosta: Terho Sakkinvaloefektein tehostettu suihkukaivoveistos ”Soihtu” (1975), Mariella Bettineschin ”CarroCeleste” (suom. Taivaallinen vaunu) (1994) ja Herman Joutsenen vuonna 2005 veistämä jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin muistomerkkireliefi.

Aukio nimettiin Itsenäisyydenaukioksi Suomen itsenäisyyden 50-vuotispäivän kunniaksi vuonna 1967. Voiko hätä musiikkitalon kanssa olla niin suuri, että keskeiset puistot ja aukiot todetaan merkityksettömiksi? Mitä sivistynyttä kaupunkikulttuuria se sellainen edustaa? Itsenäisyydenaukion puistomainen olemus on koko jokirannalle ensiarvoisen tärkeä ja säilyttämisen arvoinen.

 

Minusta uudelle musiikkitalolle voidaan löytää paikka vaikka sataman alueelta tai jopa uudesta Linnanniemestä. Se voidaan rakentaa esim. uuden satamaterminaalin yhteyteen kuten Tallinna onnistuneesti teki. Ja muistetaan maailmalta vaikka Sydneyn oopperatalo, meren äärellä. Se säväytti aikoinaan ja tekee sen vieläkin. Näin uusi musiikkitalo saisi paikan, jossa se linkittyisi uusiin joukkoliikennesuunnitelmiin ja turkulaiseen matkailuun. On tutkittava saisiko satama-alueelle kehitysrahaa vaikkapa EU:lta, jos meneillään olevat useat suunnitelmat alueen kehittämiseksi lyödään yhteen. Näin kävi taannoin Bilbaon vanhalle satama-alueelle. EU-rahan avustamana se rakennettiin viihtyisäksi oleskelu- ja ulkoilualueeksi, jossa sijaitsee myös kuuluisa Guggenheim-museo. 

 

Sen, että Turku- filharmonia tarvitsee hyvät ja työskentelykelpoiset uudet tilat, ei välttämättä pidä olla uhka vaan mahdollisuus. Ei sijoiteta musiikkitaloa kauniiseen ja avaraan jokirantaan. Päätöksiä voidaan tehdä sujuvasti myös kunnallisdemokratiaakunnioittaen ja asiaan riittävästi paneutuen.

 

Riikka Oksanen

Kaupunginvaltuutettu (vas.)