Raportti rakennus- ja lupalautakunnan kokouksesta 28.5.

Esityslistalla oli mm. Turun ilmanlaatu huhtikuussa, muutama erikoislaatuinen hallintopakkoasia, oudosti edennyt Kakolan kerrostalo, käyttökielto Luolavuoren kouluun ja ympäristöterveyden valvontasuunnitelman 2019 toteutuminen.

Koronan ja sen myötä vähentyneen liikenteen seurauksena Turun ilmanlaatu parani huomattavasti, ei ihme. Siitä näkee mikä merkitys liikenteellä todella on ilmanlaadulle...Linnankadulla omistaja on päästänyt muutaman kulttuurihistoriallisesti arvokkaan puutalon (Linnankatu 71-73) jonkin verran rapistumaan, ja omistajalle langetettiin 20000 euron uhkasakko per rakennus, yhdelle 10000 euron, mikäli korjausvelvoitteita ei täytetä. Huomiotani herätti se, että tällä kertaa asemakaavan suojelumerkintään nimenomaan vedottiin pohjaesityksessä ja rakennusten kulttuurihistoriallista arvoa pidettiin perusteluna uhkasakolle. Tämä on varsin poikkeuksellista näkemilleni pohjaesityksille, jopa vallan hämmentävää, en ollut uskoa silmiäni. Uhkasakon määrä on myös korkea.

On odotettavissa, että korjaustyöt jätetään tekemättä ja uhkasakot maksamatta. Rapistumisen annetaan edetä, ja lopulta haetaan purkulupaa viereisen Linnanfältin laajetessa. Erikoista tosiaan, jos ekologisen, puurakenteisen Linnanfältin tieltä jyrätään ekologisia, joskin vanhempia puutaloja.

Kakolassa Tiililinnankadulle rakentuu kerrostalo. Tässä ei ole mitään yllättävää, mutta siinä on, että kohteeseen oli myönnetty maisematyölupa Museokeskusta tai lautakuntaa kuulematta, ja viemäri- ja kaukolämpölinjan toteutuksessa on rikottu Muinaismuistolakia ja toimittu asemakaavan suojelumääräyksen vastaisesti. Siinäkään ei oltu kuultu museota ennen toimeen ryhtymistä. Kysyin miten se on mahdollista, ja kuulin että tekeillä on selvitys. Hyvä! Pyysin sitä lautakunnalle. Toivottavasti emme joudu odottelemaan pitkään.

Luolavuoren koulun käyttökielto on todella tervetullut, vaikka tuleekin myöhässä. Tulee sentään nyt. Käyttökieltoja homekouluihin on odotettavissa muitakin. Kysyin mm. kohteessa käytetyistä muovimatoista haihtuvista yhdisteistä.

Ympäristöterveyden viimevuotisen valvontasuunnitelman toteutuminen herätti osin myös huomiota. Lounais-Suomen AVIlle toimitettavassa paketissa mainitaan mm.

"Vuonna 2019 valvontaeläinlääkäri teki eläinsuojelulain mukaisia päätöksiä toiminta-alueellaan 52 kpl, joista 43 kpl oli Turussa. Turun kaupungin järjestämässä maakunnallisessa Evidensia Eläinlääkäripalvelut Oy:ltä hankitussa maakunnallisessa pieneläinpäivystyksessä kävi sopimuskunnista 11 953 asiakasta, joista turkulaisia oli 4 331 kpl eli 36 %. Vuonna 2018 pieneläinpäivystyksessä kävi 9 342, joista turkulaisia oli 3 115 kpl eli 33 %. Ympäristöterveyden nykyiset resurssit ovat riittämättömät ja niitä tulee vahvistaa valtakunnallisten valvontatavoitteiden saavuttamiseksi. Elintarvikevalvonnan osalta vajaus resursseissa oli vuonna 2019 arviolta 5, terveydensuojelussa 4 ja eläinhoitolassa 1 henkilötyövuotta."

Olen kertakaikkiaan pahoillani siitä, ettei lautakunta saa edes tiedoksi valvontaeläinlääkärin päätöksiä eikä pääse olemaan mitenkään kartalla Turun eläinsuojelutilanteesta. Minähän esitin lautakunnan kokouksessa 5.2.2019, että päätökset tuotaisiin tiedoksi, kun pohjana oli, ettei olisi tuotu. Oli monta tekijää, miksi halusin pitää ne päätökset lautakunnan tiedossa. Päätösvallan ulkoistaminen luottamushenkilöiltä virkamiehille on nykyään trendi ja haitallinen sellainen. Jos halutaan pitää kiinni kuntademokratian toteutumisesta, tulisi kuntalaisten voida aidosti vaikuttaa päätöksiin ja kuntalaisten ääni kuuluu osaltaan myös meidän, kuntalaisia päätöksentekoelimissä edustavien luottamushenkilöiden kautta.

Minulle eläinsuojelullinen näkökulma oli valtavan tärkeä myös; jotta pystyy toteuttamaan meille määritettyä valvontaviranomaistehtävää, on tiedettävä missä mennään. Toisaalta toimialalla puuttuu henkilötyövuosia ja eläinlääkärit ovat kuormittuneita. Miten voimme tukea ammattilaisia työssään, jos emme tiedä mitään työn arjesta.

Tämä viimeinen lause on aasinsiltana valvontasuunnitelman viimeiseen sitaattiin resurssien riittämättömyydestä. Turkuun pitää mielestäni saada toinenkin valvontaeläinlääkäri. On kestämätöntä, että yksi ihminen hoitaa Turun lisäksi Naantalissa, Raisiossa ja Ruskolla. Olen pari kertaa täyttänyt Animalian vaalikoneen, ja aina vastannut että valvontaeläinlääkäreitä tarvittaisiin lisää kuntiin. Ja joo, todella kurjaa että lemmikinomistajat joutuvat yhä edelleen pulittamaan lemmikkinsä hoidosta pitkän pennin Evidensiassa.

Eva-Liisa Raekallio