Vipun upea retki viime elokuulta oli esillä tämän päivän Turun Sanomissa :)

Mikromuoviongelmaan tartuttava nopeasti Suomessakin

Tuore WWF:n tilaama tutkimus kertoo, että mikromuovia päätyy ihmisten elimistöön n. viisi grammaa viikossa (TS 12.6.) Suurimmaksi mikromuovien lähteeksi paljastui juomavesi.  Tutkimus on tehty Newcastlen yliopistossa Englannissa, ja sen näkökulma on kansainvälinen. Asiaa on luonnollisesti välttämätöntä tarkastella myös kotimaisesta ja turkulaisesta perspektiivistä.

Mikromuoviongelmaan ollaan heräämässä liian hitaasti, vaikka muovi on itsessäänkin hyvin haitallinen aine ihmisille ja ympäristölle. Monien muovien valmistuksessa käytetyt, ihmisen hedelmällisyyttä heikentävät kemikaalit kuten ftalaatit ja bisfenoli a (BPA) päätyvät ihmisen verenkiertoon, ja vesistöissä ne vahingoittavat ekosysteemiä. Turku on mukana Itämeren kaupunkien jätevesien tutkimuksessa. NonHazCity- hankkeen puitteissa otetaan näytteitä Turunkin jätevesistä, myös niistä on löytynyt kyseisiä aineita. Lisäksi pienet muovipartikkelit absorboivat itseensä tehokkaasti muitakin myrkyllisiä kemikaaleja.

Muovin kiertokulkuun tuotannosta nanohiukkaseksi olisi kiinnitettävä paljon nykyistä enemmän huomiota. Kierrätetyssäkin muovissa esiintyvien kemikaalien turvallisuus on tärkeimpiä seikkoja, johon Euroopan unionilla ja täten Suomellakin olisi parhaat mahdollisuudet vaikuttaa lainsäädännön kautta. Kuten Suomen Luonnonsuojeluliiton (SLL) kemikaaliasiantuntija Jari Huhtala kirjoittaa Helsingin Sanomissa 3.5., kemikaalien turvallisuusarviointi on Euroopassa kuitenkin hyvin hidasta. Viranomaisten resurssipula on osaltaan johtanut siihen, että vaarallinen kemikaali voi olla markkinoilla jopa 10 vuotta, ennen kuin sen käyttöä päästään edes säätelemään. Raha puhuu.

Sama on näkyvissä mikromuovin osalta. Aikaa ei kuitenkaan ole yhtään hukattavaksi; kuulimme Turun Vasemmistoliiton puolueosaston Viherpunainen vasemmisto ryn Saaristomeren tutkimuslaitokselle elokuussa 2018 järjestämällä retkellä, että mikromuovi läpäisee soluja. Olen Turun ympäristönsuojeluviranomaisena toimivan rakennus- ja lupalautakunnan jäsen, samoin kun Valtioneuvoston asettaman kemikaalineuvottelukunnan varajäsen Huhtalan ollessa varsinainen. Tein jo 22.3.2018 lautakunta-aloitteen, jossa pyysin selvittämään, miten yli 300 000 hengen jätevedet käsittelevän Kakolan jätevedenpuhdistamon kapasiteettia voitaisiin parantaa kattamaan totaalisesti paitsi talvisateiden seurauksena yhä lisääntyvä ravinnekuormitus, myös mikromuovit ja kemikaalit.

Aloitteeseen saapuneessa vastauksessa ei luvattu kaiken tämän ns. näkymättömän kuormituksen kattavia puhdistustoimia, vaan vedottiin lainsäädäntöön. Jokaisella mikromuovihiukkasella on kuitenkin väliä. Toivoisin todella näkeväni nykyistä huomattavasti vahvempaa yhteistyötä paikallisten ympäristönsuojeluviranomaisten ja tutkimustyötä tekevien välillä. Lainsäädäntöprosessin hitauteen ei ole näkyvissä nopeaa muutosta niin kauan, kuin elinkeinoelämällä on nykyisenkaltainen vahva asema neuvottelupöydissä. 

Eva-Liisa Raekallio

Kemikaalineuvottelukunnan varajäsen (SLL)

Turun kaupungin rakennus- ja lupalautakunnan jäsen (vas).

Viherpunainen vasemmisto ryn puheenjohtaja

https://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/4622802/Lukijalta+Mikromuoviongelmaan+on+tartuttava+nopeasti+Suomessakin

Tässä vielä postaus retkestä, nytkin on aika ajankohtaista katsoa kivoja, merellisiä ja kesäisiä kuvia :)

https://viherpunainen.blogspot.com/2018/09/vipun-saaristomeripurjehdus-26.html

Kaupunginvaltuutettu, Turun tarkastuslautakunnan vpj Riikka Oksanen: Kunnan talousarvio ei saa olla johtamisen väline

Oksasen terveisiä Turun kaupunginvaltuustosta 17.6.
-kuulumiset myös kaupungin tarkastuslautakunnasta

Valtuustossa käsiteltiin mm. Tarkastuslautakunnan arviointikertomus. Ko. lautakunnassa varapuheenjohtajana toimineena olen saanut kelpo pakkauksen tietoa ja käytin aiheesta puheenvuoron. Se löytyy tämän tekstin lopusta.

Valtuusto käsitteli ensi vuoden 2020 talousarvioon kuuluvia tunnuslukuja. Nämä luvut oli esitelty kaikille puolueille etukäteen, ja pohjaksi oli tehty esitys sopeuttamistoimista, koskien kaikkia toimialoja. Kyse on n. 50 euron miljoonan sopeutuksesta useammalle vuodelle. Tämä perustuu kaupungin johdon arvioon negatiivisesta talouskasvusta ja käyttökulujen kasvusta. 

Olemme vasemmiston valtuustoryhmässä jo aiemmin arvioineet, ettei tuollaisia talouden miinuksia voi varmuudella todeta tässä kohtaa vuotta, kun tiedämme vasta alkuvuoden toteuman eli talouden 1. osavuosikatsauksen luvut. Ehdottomasti tärkeämmäksi argumentiksi jättäytyä sopeuttamistoimien ulkopuolelle olemme todenneet sen, etteivät sivistystoimen ja sosiaali- ja terveyspuolen budjetit (arki näillä toimialoilla) yksinkertaisesti kestä lisää tiukennusta. 

Jo edellisessä valtuuston kokouksessa annettiin ohjeet tiukentaa kuluja, välttää sijaisten palkkaamista ja tiukentaa muuta jokapäiväistä kulupuolta. Säästöjen hakeminen aivan uusista ennen kokemattomista kohteista näillä toimialoilla ei ole missään nimessä helppoa, ja siksi ajaudutaan yleensä leikkaamaan kuntalaisten peruspalveluita.

Muut puolueet hyväksyivät nämä sopeutusluvut ja selityksenä oli se, että Turku on menossa kriisikunnaksi pikkuhiljaa. Me emme tätä visiota allekirjoita, sillä erilaisiin visiohankkeisiin on jatkuvasti löytynyt rahaa. Toki olemme järkevän talousarvion kannalla ja tarkka taloudenpito sopii meille, tietenkin.

Tulevana syksynä tullaan näin ollen hyväksymään koko muun valtuuston siunaamana leikattu budjetti ensi vuodelle. Meidän näkemyksemme mukaan kokonaistalouden suunnittelu olisi tärkeämpää. Eikö voitaisi suitsia esimerkiksi joidenkin investointien budjetteja käyttötalouden sijaan.

----Puheenvuoroni tarkastuslautakunnan tekemästä arviointikertomuksesta:

Aluksi haluan todeta tarkastuslautakunnassa työskentelyn olevan yksi mielenkiintoisimmista luottamustehtävistäni. Se on tuonut minulle suurta perehtymistä kaupungin lähes koko toimikenttään sekä erityisteemoihin ja antaa paljon valtuutetulle. 

Tietoa arviointikertomukseen kerätään lukuisilla haastatteluilla, vierailukäynneillä ja kyselyillä. Esim. raportissa esiteltyyn Oppilashuoltoon liittyvään osioon liittyy yli 100 kontaktia asian tiimoilla työskenteleviin, näistä suuri osa revisiotoimiston virkamiesten tekemiä. Materiaalia on kaiken kaikkiaan yhden kirjan verran ja se kannattaa valtuutettujen lukea. Otan esille omasta mielestäni oleellisia huomioita materiaalista ja käydyistä lautakunnan keskusteluista.

Yleisesti

Talousarviosta ja riskeistä voi huomata kulujen kasvua, mikä lienee selviö kasvaneiden käyttäjämäärien myötä koko sivistystoimessa, erityisesti varhaiskasvatuksessa ja myös sotepuolella. Tarkastuslautakunta kiinnittää raportissaan huomiota kuntalain mukaiseen talousarvion laadintaan siten, että talousarvioon varataan RIITTÄVÄT varat tavoitteiden mukaisten kulujen kattamiseen eikä budjetointia käytetä kuntalain vastaisesti johtamisen välineenä.

Kunnan talousarvio ei saa olla johtamisen väline. Johtamisen välineenä tulisikin olla kokonaissuunnitelma, joka on tehty siltä pohjalta mitä kunnan perustehtäviin kuuluu, miten ne hoidetaan lainmukaisesti ja kuntalaisia palvellen. Investoinnit tulee tehdä myös samaisen kokonaissuunnitelman pohjalta ja tarpeen mukaan,

Tällä hetkellä kunnan tila-ja infrahankkeiden kulut paisuvat. On perusteltua kysyä: Hallintaanko hankkeiden suunnittelu ja kilpailutus? Todetaan, että kulupuolella palveluiden ostot ovat lisääntyneet 4,5 %

Tarkastuslautakunta ottaa esiin myös sen seikan, että Kunta10- kyselyn mukaan turkulaiset kokevat työn huomattavan raskaaksi eli työn raskauden ylittävän sietokyvyn, näin vastasi 42 % turkulaisista työntekijöistä.

Työllisyys

Työllisyys on parantunut, mutta mitkä ovat kunnan omat toimenpiteet. Omien palveluiden kokeilu päättyi viime vuonna, missä nyt mennään? Panostuksia olisi lisättävä etenkin pitkäaikaistyöttömien saamiseksi työelämään mukaan. Pitkäaikaistyöttömissä on hyvin monipuolinen joukko osaajia, joille voisi löytyä mielekästä tekemistä kaupungin omissakin palveluissa, kolmannen sektorin yhdistyksiä tietenkään unohtamatta. Työllistämisrahat loppuivat kesken viime vuonna eikä lisätalousarviota viety eteenpäin, mistä pitää antaa moitteet. Mielestäni yksityinen työnvälitys ei ole pystynyt tätä kenttää hoitamaan. Tarvitaan kunnallinen ratkaisu hoitamaan tämä tehtävä.

Oppilashuolto

Psykologin ja kuraattorin palvelut eivät ole olleet riittäviä. Painetta olisi saada yksi psykologin virka lisää. Eräässä koulussa todettiin, ettei psykologin palveluita ole ollut käytössä koko edeltävänä syksynä ja kevät menee jonojen purkamisessa. Tarve on suuri. Erot eri alueiden välillä ovat suuret, eikä oppilaiden ja koulujen välinen yhdenvertaisuus toteudu.

Teemoista

Turku Hiilineutraaliksi 2029- teeman tavoitteet ovat hyvät lähes kaikilla sektoreilla ja toimenpiteitä on suunniteltu, joskin näiden hintalappu on jäänyt pääosin esittämättä.

Vanhustenhoito

Vanhustenhoidon ostopalvelut, laadunvalvonta ja henkilömitoitus puhutti lautakuntaa.Riittävää henkilöresurssia ei ole osoitettu vedoten taloustilanteeseen.Valvonta on aliresurssoitua. Asiakkaalla ei ole mahdollisuutta valita eli äänestää jaloillaan vaihtamalla hoidon tuottajaa.

Tarkastuslautakunta on huomauttanut asiasta jo vuonna 2012, ja joka vuosi sen jälkeen. Oma lukunsa on kotihoidon palveluseteliasiakkaiden hoidon valvonta. Muistihäiriöistä kärsiviä ihmisiä on koko ajan enemmän, ja muutenkin tilanteet kotona ja asiakkaiden terveydessä vaihtelevat. Henkilöstömitoitusta pitäisi tarkistaa koko ajan.

Tässä näitä ja
Lopuksi kiitos Matti Vähä-Heikkilälle puheenjohtajan tehtävien kunniakkaasti hoitamisesta. Vilkas keskustelu lautakunnan vierailuilla ja haastatteluissa on ollut toiminnan rikastuttaja. Puheenjohtaja on välillä saanut todellakin olla valppaana kaiken debatin keskellä. Toivotan antoisaa jatkoa muissa tehtävissä Matille!

Riikka Oksanen

Oikeutta ihmisille, säännöt suuryhtiöille- STOP ISDS

Vasemmistoliitto oli ainoa vasemmistopuolue, joka asettui reilu vuosi sitten 16.5.2018 ihmisten ja ympäristön puolelle Suomen eduskunnan hyväksyessä EUn ja Kanadan vapaakauppasopimuksen CETAn äänin 141-42. 

Sopimuksen, ja muiden vapaakauppasopimusten sisältämän investointisuoja ISDSn mahdollistamana monikansallisilla yrityksillä ja sijoittajilla on mahdollisuudet vaatia valtioilta miljardiluokan korvauksia voitontavoittelua haittaavasta lainsäädännöstä, ihmisten ja ympäristön kustannuksella.

Tällä hetkellä on käynnissä kansainvälinen kampanja ISDS:n pysäyttämiseksi. Allekirjoituksia on jo yli puoli miljoonaa ja lisää tarvitaan :) Vipun pj Eva-Liisa on myös kansalaisjärjestö Attacin pj ja jäsenlehti Hiekanjyvien päätoimittaja. Uunituoreessa lehdessä on seuraavanlainen juttu kampanjasta, ja myös linkki josta siihen pääsee osallistumaan!

ISDS – ‘sijoittaja-valtio riitojenratkaisujärjestelmä’ – on ainoastaan rikkaimmille sijoittajille tarkoitettu hämärä, rinnakkainen oikeusjärjestelmä. Monikansalliset yritykset ovat painostaneet sen avulla hallituksia jopa miljardien eurojen korvausvaatimuksilla ja myös netonneet.

ISDS uusintaa ikiaikaisia sortomekanismeja ja sinetöi globaaleiden suuryritysten valtaa tavallisten ihmisten, valtioiden oman lainsäädännön ja ympäristönsuojelun kustannuksella. On tiedossa, että monet alkuperäiskansat ovat kärsineet puolustaessaan maitaan ja metsiään kaivosprojekteja ja tehomaataloutta vastaan. EU on osoittanut suojelevansa voimakkaasti ylikansallisten yhtiöiden oikeuksia ja on samalla ollut haluton parantamaan esimerkiksi alkuperäiskansojen tilannetta.

EU:n ja Yhdysvaltojen välinen kauppasopimus TTIP olisi ollut tienraivaaja siinä, miten luovuttaa yhtiöille valtaa. Siinä yhteistyö oli voimaa; 3,5 miljoonaa ihmistä Euroopassa torjui sen. Nyt on jälleen aika näyttää, mitä mieltä olemme. Sinäkin voit tulla mukaan allekirjoittamalla vetoomuksen sitovan YK-sopimuksen aikaansaamiseksi, jolla suuryritykset voidaan saada kantamaan oma vastuunsa ihmisoikeusloukkauksistaan ja aiheuttamistaan ympäristötuhoista. Lue lisää ja allekirjoita vetoomus osoitteessa stopisds.org/fi

Hiekanjyvien toimitus

Asuntopoliittista keskustelua


Turun Sanomien mielipidepalstalla on viime päivinä käyty keskustelua Turun vuokratasosta. Ensin rakennus- ja lupalautakunnan vipulaisen jäsenen mielipide "Vuokrat alas Turussakin" julkaistiin helatorstaina 30.5. Siihen tuli omien tulojensa laskusta huolissaan olevan yksityisen vuokranantajan vastine 6.6., johon tuli vipulainen vastaus sunnuntaina 9.6. 

Tässä alla kumpikin vipulainen vastaus, vuokraisännän mielipiteen pääsee lukemaan Turun Sanomista. 

*****************

Vuokrat alas Turussakin

ilm. TS 30.5.

Turun vuokrataso jatkaa nousuaan. Suurista kaupungeista vapaarahoitteiset vuokrat ovat vuoteen 2015 verrattuna nousseet eniten Vantaalla ja Turussa. Vapaarahoitteisuus tarkoittaa sitä, että vuokrat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan. Tämä kertoo ongelman rakenteellisuudesta.

Asuminen on jo pitkään vienyt Turussa suurimman osan vuokralla asuvien pienipalkkaisten ihmisten tuloista. Esimerkiksi opiskelijat, työttömät ja pienituloiset eläkeläiset ovat todella lujilla sen suhteen, miten rahaa riittää vuokran lisäksi ruokaan ja muihin välttämättömiin menoihin. Aina ei ole rahaa edes bussikortin lataamiseen. Ensi syksynä Turkuun saapuu jälleen uusia opiskelijoita huomaamaan, että asuntoa on todella vaikea saada ja kun sen lopulta saa, on edessä kokonaan uusi, ja usein paljon vaikeampi taistelu.

Koko Suomen tasolla tärkeimpiä ja kiireellisimpiä toimia vuokrien alentamiseen olisi vuokrasääntelyn palauttaminen, ja yksityisillä, vapaarahoitteisilla vuokramarkkinoilla rehottavan villin lännen kitkeminen. Kunnallispolitiikan kautta vuokria voidaan samaan tapaan laskea rakenteellisesti, paikallistasolla. Tähän on montakin keinoa.

Kunnallisten vuokra-asuntojen rakentaminen laskee asumisen hintaa lisäämällä asuntotarjontaa. Kaupungilla on mahdollisuus olla vuokra-asuntomarkkinoilla kokoava ja markkinoita vakauttava toimija, Turun kaupungilla pitääkin olla riittävästi edullisia vuokra-asuntoja eri puolilla kaupunkia. Kun kaupungin omien vuokra-asuntojen hintaa laskettaisiin kymmenellä prosentilla, se näyttäisi esimerkkiä muille. 

Kaavoitettavasta vuokra-asuntotuotannosta pitää vähintään 30% olla kunnallista. Näin helpotettaisiin paitsi vähävaraisten asemaa, luonnollisesti myös uusien opiskelijoiden elämää jokavuotisia asuntojonoja lyhentämällä.

Vuokralla asuvien elämää tulisi helpottaa nykyisen kurittamisen sijaan. Ansiotulokehitys, sekä eri tukimuotojen kuten opintotuen ja eläkkeen taso pitäisi huomioida vuokratasossa. Mitä vähemmän on varaa maksaa vuokraa, sitä enemmän pitäisi saada tukea. Varoja reiluun asuntopolitiikkaan kyllä on, kyse on poliittisesta tahdosta.

Eva-Liisa Raekallio

Turun rakennus- ja lupalautakunnan jäsen (vas.)

**************** 

Vuokramarkkinoiden rakenteelliset ongelmat korjataan rakenteellisin keinoin

ilm. TS 9.6.

Seppo Koukin 6.6. ilmestyneessä vastineessa "Asunnon vuokraaminen ei ole hyväntekeväisyyttä" otettiin kantaa Turun Sanomissa 30.5. ilmestyneeseen mielipidekirjoitukseeni "Vuokrat alas Turussakin”. 

Kouki viittaa siihen, miten esitin vuokrien alentamista kymmenellä prosentilla, ja pohtii tämän vaikutusta yksityisen vuokranantajan tuloihin. Kirjoitin tekstissäni kuitenkin nimenomaan kaupungin oman vuokra-asuntotuotannon volyymista ja hintatason laskemisesta keinoina tasata ylikuumentuneita vuokramarkkinoita. Siihen päästäisiin vuokrien laskemisen lisäksi mm. vuokrasääntelyn palauttamisella, sekä kunnallisten vuokra-asuntojen lisärakentamisella niin, että niitä olisi vähintään 30% kaavoitettavasta vuokra-asuntotuotannosta.

Kouki kysyy, kuka suostuu viidentoista prosentin ansioalennukseen ja kehottaa vuokralaisia hakemaan asumistukea. Valtion asumistukimenot kasvavat jatkuvasti, koska vuokramarkkinoita ei ole saatu kuriin. Nykyinen vuokrataso on liikaa liian monelle, ja asumistuki on välttämätön.  Asumistuen ja toimeentulotuen laskennassa hyväksyttävien enimmäisasumismenojen määrässä ei ole myöskään huomioitu vuokrien nousua, tähän olisi saatava muutos. 

Kun tarjontaa edullisista ja samalla laadukkaista vuokra- asunnoista olisi nykyistä enemmän, vuokrataso laskisi osaltaan ja niin helposti myös tarvittavan asumistuen määrä. Kouki toteaa, ettei asunnon vuokraaminen ole hyväntekeväisyyttä. Itse lähestyn aihetta niin, että vuokramarkkinoiden rakenne on vääristynyt, ja rakenteellisia ongelmia korjataan rakenteiden kautta.

Jos haluamme helpottaa pienituloisten ihmisten arkea, asumiskustannusten alentaminen on siihen tärkeimpiä välineitä. Päämäärä asunnottomuuden poistamisesta ei voi sekään toteutua nykyisen vuokratason kautta.

Eva-Liisa Raekallio

Turun rakennus- ja lupalautakunnan jäsen (vas.)