Asuntopoliittista keskustelua


Turun Sanomien mielipidepalstalla on viime päivinä käyty keskustelua Turun vuokratasosta. Ensin rakennus- ja lupalautakunnan vipulaisen jäsenen mielipide "Vuokrat alas Turussakin" julkaistiin helatorstaina 30.5. Siihen tuli omien tulojensa laskusta huolissaan olevan yksityisen vuokranantajan vastine 6.6., johon tuli vipulainen vastaus sunnuntaina 9.6. 

Tässä alla kumpikin vipulainen vastaus, vuokraisännän mielipiteen pääsee lukemaan Turun Sanomista. 

*****************

Vuokrat alas Turussakin

ilm. TS 30.5.

Turun vuokrataso jatkaa nousuaan. Suurista kaupungeista vapaarahoitteiset vuokrat ovat vuoteen 2015 verrattuna nousseet eniten Vantaalla ja Turussa. Vapaarahoitteisuus tarkoittaa sitä, että vuokrat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan. Tämä kertoo ongelman rakenteellisuudesta.

Asuminen on jo pitkään vienyt Turussa suurimman osan vuokralla asuvien pienipalkkaisten ihmisten tuloista. Esimerkiksi opiskelijat, työttömät ja pienituloiset eläkeläiset ovat todella lujilla sen suhteen, miten rahaa riittää vuokran lisäksi ruokaan ja muihin välttämättömiin menoihin. Aina ei ole rahaa edes bussikortin lataamiseen. Ensi syksynä Turkuun saapuu jälleen uusia opiskelijoita huomaamaan, että asuntoa on todella vaikea saada ja kun sen lopulta saa, on edessä kokonaan uusi, ja usein paljon vaikeampi taistelu.

Koko Suomen tasolla tärkeimpiä ja kiireellisimpiä toimia vuokrien alentamiseen olisi vuokrasääntelyn palauttaminen, ja yksityisillä, vapaarahoitteisilla vuokramarkkinoilla rehottavan villin lännen kitkeminen. Kunnallispolitiikan kautta vuokria voidaan samaan tapaan laskea rakenteellisesti, paikallistasolla. Tähän on montakin keinoa.

Kunnallisten vuokra-asuntojen rakentaminen laskee asumisen hintaa lisäämällä asuntotarjontaa. Kaupungilla on mahdollisuus olla vuokra-asuntomarkkinoilla kokoava ja markkinoita vakauttava toimija, Turun kaupungilla pitääkin olla riittävästi edullisia vuokra-asuntoja eri puolilla kaupunkia. Kun kaupungin omien vuokra-asuntojen hintaa laskettaisiin kymmenellä prosentilla, se näyttäisi esimerkkiä muille. 

Kaavoitettavasta vuokra-asuntotuotannosta pitää vähintään 30% olla kunnallista. Näin helpotettaisiin paitsi vähävaraisten asemaa, luonnollisesti myös uusien opiskelijoiden elämää jokavuotisia asuntojonoja lyhentämällä.

Vuokralla asuvien elämää tulisi helpottaa nykyisen kurittamisen sijaan. Ansiotulokehitys, sekä eri tukimuotojen kuten opintotuen ja eläkkeen taso pitäisi huomioida vuokratasossa. Mitä vähemmän on varaa maksaa vuokraa, sitä enemmän pitäisi saada tukea. Varoja reiluun asuntopolitiikkaan kyllä on, kyse on poliittisesta tahdosta.

Eva-Liisa Raekallio

Turun rakennus- ja lupalautakunnan jäsen (vas.)

**************** 

Vuokramarkkinoiden rakenteelliset ongelmat korjataan rakenteellisin keinoin

ilm. TS 9.6.

Seppo Koukin 6.6. ilmestyneessä vastineessa "Asunnon vuokraaminen ei ole hyväntekeväisyyttä" otettiin kantaa Turun Sanomissa 30.5. ilmestyneeseen mielipidekirjoitukseeni "Vuokrat alas Turussakin”. 

Kouki viittaa siihen, miten esitin vuokrien alentamista kymmenellä prosentilla, ja pohtii tämän vaikutusta yksityisen vuokranantajan tuloihin. Kirjoitin tekstissäni kuitenkin nimenomaan kaupungin oman vuokra-asuntotuotannon volyymista ja hintatason laskemisesta keinoina tasata ylikuumentuneita vuokramarkkinoita. Siihen päästäisiin vuokrien laskemisen lisäksi mm. vuokrasääntelyn palauttamisella, sekä kunnallisten vuokra-asuntojen lisärakentamisella niin, että niitä olisi vähintään 30% kaavoitettavasta vuokra-asuntotuotannosta.

Kouki kysyy, kuka suostuu viidentoista prosentin ansioalennukseen ja kehottaa vuokralaisia hakemaan asumistukea. Valtion asumistukimenot kasvavat jatkuvasti, koska vuokramarkkinoita ei ole saatu kuriin. Nykyinen vuokrataso on liikaa liian monelle, ja asumistuki on välttämätön.  Asumistuen ja toimeentulotuen laskennassa hyväksyttävien enimmäisasumismenojen määrässä ei ole myöskään huomioitu vuokrien nousua, tähän olisi saatava muutos. 

Kun tarjontaa edullisista ja samalla laadukkaista vuokra- asunnoista olisi nykyistä enemmän, vuokrataso laskisi osaltaan ja niin helposti myös tarvittavan asumistuen määrä. Kouki toteaa, ettei asunnon vuokraaminen ole hyväntekeväisyyttä. Itse lähestyn aihetta niin, että vuokramarkkinoiden rakenne on vääristynyt, ja rakenteellisia ongelmia korjataan rakenteiden kautta.

Jos haluamme helpottaa pienituloisten ihmisten arkea, asumiskustannusten alentaminen on siihen tärkeimpiä välineitä. Päämäärä asunnottomuuden poistamisesta ei voi sekään toteutua nykyisen vuokratason kautta.

Eva-Liisa Raekallio

Turun rakennus- ja lupalautakunnan jäsen (vas.)