Wellun matkapäiväkirja pt. 6

Palermosta Messinaan

Terve taas

Matka Espanjan Motrilista Palermoon sujui hyvin. Porukassa oli espanjalaisia,  ruotsalaisia,              kanadalainen, norjalainen ja en jävla finne igen.

Reissun aikana ehdittiin pari kertaa pysähtyä uimaan, nähtiin hitosti delfinejä, jokunen valas, pari merikilpikonnaa ja ehkä hai, tunnistuksesta ei olla ihan varmoja. Aallokkoa oli ihan riittävästi. Monen mielestä liikaakin. Kiva legi oli ja ihana vastaanotto odotti Palermossa.

Itse laituripaikka oli helvetillinen tulla ja jollain ihmeen vippaskonstilla sain meidät peruutettua taskuparkkiin. Aikas hyvin tämä vanha rouva pyöri ns. kolikon päällä. Itse ehdin kyllä kirota kaijapaikan alimpiin syövereihin ja kun vihdoin oltiin turvallisesti kiinni laiturissa, niin hetken sain todistella rakastavani Italiaa ja italialaisia. Luulivat raivoamiseni johtuvan maasta. Mutta kun selitin syyn melskaamiseen, niin taas oltiin iloisia.

Illemmalla oli kaikenlaista ohjelmaa, varsinkin italialaisrouvien flash mob eventti oli huikea. Mammat pisti lanteet heillumaan perusteellisen rempseästl ja jengi oli aivan haltioissaan. Itsekin kiljuin ihan hulluna mukana. Oli siis huikean rohkea veto.

Sitten olikin ensimmäisen debatin vuoro ja minutkin sinne pyydettiin höpäjämään. Yli kaksi tuntia puhuimme ihmisoikeuksista ja tasa-arvosta, vapaudesta, rauhantyöstä sekä tietysti Gazasta. Omat osuuteni taisi mennä oikein hyvin, kun kovasti tuli abloodeja joka puheenvuoron jälkeen. Ja pussailua ja halausta riitti, niin herrat, narrit kuin rouvatkin oli koko ajan likistelemässä.

Alkoikin olla aika juhlia, kun puheita oli jo puhujienkin mielestä pidetty tarpeeksi. Musiikkia ja hulinaa riitti. Itse päätin kuitenkin hyvissä ajoin painua pehkuihin kun olimme norjalaisen perämiehen kanssa sopineet jakavamme yövahdin puoliksi, jotta muut saavat juhlia.

Aamu olikin vilkas, kun parin tunnin vahtimisen jälkeen, pikkaisen ennen seitsemää, saapui port state controll. Siinä menikin pari tuntia, kun kaikki paperit tutkittiin, laitteet testattiin ja pidettiin vähän harjoituksia. Lopuksi meni herrojen hermot, kun eivät suostuneet kirjoittamaan tarkastusraporttia käynnistään. Mutta minkäs sille mahtoi, tulevat varmaan Messinassa uudestaan vittuilemaan.

Matka Messinaan kesti vain pari tuntia vaille vuorokauden ja aikaa kun oli, niin pitihän se vielä uimastoppi tehdä. Samalla vähän filmasivat ja tutkailivat pohjaa: onko levää, rokkoa tahi simpukoita? Ihan ok on laiva ulkopuoleltakin. Satamapaikka löytyi helposti ja niin löytyi viranomaisetkin. Onneksi muut hoitaa ne hommat niin voin naputella tätä blogia.

Kaikenmoista jännää on ilmassa mutten niistä voi vielä enempiä kertoa. Pakkailen erilaisia tavaroita jotka pitäisi saada pikapikaa Suomeen VIPUlaisille rekvisiitaksi heidän retkeään varten. Sattuneesta syystä olen vähän pihalla niistä järjestelyistä ja olen pahoillani, jos joku kovasti pettyy siitä, etten Rauha Palestiinaan- retkelle osallistukaan. Meilasin aikataulujen menevän niin pahasti ristiin, etten millään sinne pääse. Siellä on kuitenkin erittäin fiksuja alustajia niin ei  siellä minua tarvita ja oletan surimman osan ymmärtävän poissaoloni. Minulla siihen on mielestäni hyvä syy ja se selviää teillekin jossain vaiheessa.

Mutta takaisin Messinaan ja ihaniin viranomaisiin, taas vaaditaan erilaisia lippuja ja lappuja        jotka heille on jo toimitettu. Normimeininkiä näissä hommissa heidän touhut, mutta eiköhän ne taas jossain vaiheessa selviä. Pakkailen siis osaa kamoistani jotka lähtee aamulennolla Ruotsiin ja toivottavasti lisämausteiden kera paketti on tuotapikaa Suomessa. Taidan toistaa tässä itseäni mutta tämän kirjoittaminen on jo vienyt useamman tovin kun koko ajan tulee jotain hommia.

Nyt tuli uusvanhaa miehistöä eli lienee aika lopettaa ja laittaa tämä eteenpäin. Josko huomenna ehtisin kertoa mitä täällä Messinassa tapahtui.

Jos tää vaan ehtii niin hauskaa juhannusta...

Wellu