keskiviikko 10. kesäkuuta 2015

Wellun matkapäiväkirja pt. 4

Lissabonista etelään ja itään

Terve taas!

Lissabonikin löydettiin ja jokea pitkin monumentin ja jeesuspatsaan välissä pujoteltiin joittenkin volvo ocean race paattien kanssa. Ihme jengiä, rundasivat päättömästi meidän ympäri, ihan kuin ei olisi tienneet minne ovat menossa. Luulisi jos millejä on varaa laittaa veneeseen niin löytyisi kapu jolla olisi joku päämäärä, ei tartis toisten jaloissa pyöriä. Joku oasis of seas cruiserikin siinä jotain tuuttaili. Mutteivat meitin matkaa mokomat häiritse, keskeltä läpi ja maaliin niin sanotusti.

Maali olikin Sea expon eteläpuolella oleva marina jonka sisäänmenoaukko oli sanoisinko pikkasen ahtaanlainen. Mutta hyvin me ton norskin kanssa siitä läpi päästiin. Saas nähdä miten minä tuuttaan meidät ulos, on kuulemma lähtöhommelit mun heiniä.

Kivaa päästä ns puikkoihin, viime kerrasta onkin lähes kaksi vuotta, kun tuolloin brigantiini Mary Annia kipparoin. Jos meette kesällä Uuteenkaupunkiin niin käypääkä risteilyllä, mukava potski. Paikalliset yhteistyötahot olivat taasen kerran kehittäneet kaikenlaista ohjelmaa. Mielenosoitusmarssi kuuluu näihin hommiin automaattisesti ja lehdistötilaisuus myös. Illemmalla rantakadulla oli ns. debatti jossa ensin laivaväkemme edustajat tervehtivät yleisöä ja kiittivät paikallisia järjestäjiä tuesta. Tämän jälkeen puolen tusinaa poliitikkoa ja aktivistia piti palopuheitaan.

Aika vähän ymmärsin keskustelusta joka käytiin portugaliksi. Silti ihan mielenkiinnolla varsin kiihkeätä puheenpartta seurasin.Debatin päätteeksi sai vielä matruusimme joka viime vuoden "sodan" aikaan oli Gazassa, lyhyen puheenvuoron.

Tässä lyhyt ote hänen sydänjuuria riipivästä puheestaan:

"Se ei ollut sota vaan murhaa. Israel ei tappanut yli 2200 ihmistä, he murhasivat heidät. Israel ei tappanut Gaza Beachilla ilosesti futista pelanneita pikkupoikia, he murhasivat heidät. Israelin tarkka-ampujan luoti ei tappanut perhettään pommituksen jälkeen etsinyttä poikaa, se oli kylmäverinen teloitus".


Olimme yhdessä Estellellä ja pääosin jopa samassa vahdissa. Nämä yhteiset hetket vahdissa ja taannoin vankilassakin ollessa ovat minun saaneen kovasti kunniottamaan häntä. Äärimmäisen hyvä merimies, periksiantamaton ihailtavan rohkea ihmisoikeuksien puolustaja. Tuon niin sanotun sodan aikana hän oli pommitusten aikaan ns.ihmiskilpenä sairaaloissa ja samalla opetti lapsille englantia ja kertoi tarinoita euroopasta. Pommitusten välissä hän dokumentoi niiden aiheuttamia tuhoja ja avusti eloonjääneiden etsinnöissä.

Hänen kokemuksensa ja kuvansa on karua kuunneltavaa ja katsottavaa. Ilman näitä rohkeita ihmisiä ei olisi Ship to Gazaa,Freedom Flotillaa jotka yrittävät tuoda kuuluviin palestiinalaisten ahdingon ja kertoa totuuden tuosta lähi-idän ainoan "demokratian" silmittömästä väkivallasta. Miten jotkut voikaan kutsua Israelia demokratiaksi.

Maa joka murhaa tietoisesti lapsia ja siviilejä, ryöstää palestiinalaisten maat, vie heidän kalastusalueet,tuhoaa heidän makeavesivarastonsa, rajoittaa ihmisten liikkumista muurein ja tarkastuspistein, pistää vankilaan parlamentin jäseniä jotka uskaltavat nousta vastustamaan tätä politiikkaa, hajoittaa väkivalloin mielenosoitukset joissa vaaditaan ihmisoikeuksien kunnioittamista sekä rauhaa,  tätä listaa voisin jatkaa pidempäänkin mutta tämäkin vähä osoittaa ettei Israel välitä demokratiasta hittojakaan. Sen johdossa olevat murhanhimoiset barbaarit käyttävät natsien ja Etelä-Afrikan taannoisten johtajien luomia apartheidjärjestelmiä ylläpitämään totalitääristä valtaansa.

Tuollaiseen raakuuteen syyllistyvä valtio ei ansaitse nimeensä liitettävän sanaa demokratia. On kuvottavaa, miten muualla maailmassa poliitikot katsovat läpi sormiensa näitä brutaaleja tekoja. Niin EU:n,YK:n ja yksittäisten valtioiden  kuten Suomen olisi aika katsoa totuutta silmiin ja hävetä sitä kuinka epäonnistuneita ne ovat tärkeimmissä tavoitteissaan.

Minusta on itsestään selvää että näiden tahojen tärkeimmät tehtävät on maailmanrauhan, ihmis-ja eläinoikeuksien turvaaminen. Kaikki muu on toisarvoista ja jos edelläolevat arvot toteutuu niin muu hyvä seuraa varmasti perässä. Nyt kuitenkin nämä arvot on johtajiltamme unohtuneet ja sen takia me täällä olemme.

Toivottavasti esimerkillämme voimme osoittaa että toisenlainen maailma on mahdollinen ja se uuden paremman maailman ensimmäinen rakennuspalikka olkoon vapaa Gaza. Palataan hetkeksi Lissaboniin jossa oli ns. vapaapäivä debatti-illan jälkeen. Se meni käytännössä erilaisten tarvikkeiden hankkimiseen ja minulta loppuilta laivavahtina olemiseen. Illalla oli vielä miehistökokous ja laivan varustelua. Aamulla odotti minua laivan puikkoihin pääsy, mutta siitä seuraavalla kerralla  nyt menen laskemaan banaanit???

Wellu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti