Tässä alla eilen helatorstaina Turun Sanomissa julkaistu Saskan ja minun mielipide.


Kaupunginhallituksen leikkausesitykset vaarantavat nuorisotyön Turussa

Turun kaupunginhallitus on esittänyt kokouksessaan 29.3. nuorisolautakunnalle 300 000 euron sopeutuksia kuluvan vuoden menoihin. Hallituksen mukaan tavoite voidaan täyttää menoleikkauksin ja tuloja kasvattamalla.

Vaikka esitetty rahasumma, 300 000 euroa, voikin kaupungin talouden mittakaavassa kuulostaa vähäiseltä, on se Turun nuorille todella merkittävä. Mikäli summa joudutaan ottamaan kokonaisuudessaan lautakunnan määrärahoista, tarkoittaisi se vääjäämättä nykyisten nuorisotalojen ja -tilojen sulkemisia sekä irtisanomisia. Tulojen kasvattaminen on taas epärealistista taloustilanteessa, jossa monet lapsiperheet ja nuoret kamppailevat taloudellisten huolien kanssa.

Nuorisolautakunta ja nuortenpalvelut ovat hoitaneet talouttaan viime vuosina esimerkillisesti. Investoinneista on nipistetty, ulkopuolista rahoitusta hankittu ja Seikkailupuisto on rikkonut kävijä- ja tuloennätyksiään. Määräaikaisia työsuhteita ei ole jatkettu, eikä työntekijöitä ole vakinaistettu. Turussa koulutetaan jatkuvasti nuorisotyön ammattilaisia, joilla ei ole varmaa työpaikkaa. Lautakunta ja nuortenpalvelut ovat voineet toteuttaa Turun nuorisotyötä kohtuullisesti, mutta vain kohtuullisesti. Nyt esitetty lisäsopeutus, jollaiseen ei vielä hetki sitten nähty minkäänlaista tarvetta, vaarantaa nuorisotyön Turussa.

Kaupunginhallituksen sopeutusesitys tuodaan seuraavaksi kaupunginvaltuustoon. Me allekirjoittaneet vetoamme valtuustoon, että esitetystä 300 000 euron lisäsopeutuksesta luovutaan joko kokonaan tai että sitä kohtuullistetaan jakamalla se useammalle vuodelle tai leikkaamalla sen summasta. Turun kaupungin nuorisotyö on koko maan tasolla esimerkillistä ja toteuttaa kaupungin strategisia tavoitteita nuorten osallistamisesta, työllistämisestä sekä syrjäytymisen ehkäisystä. Tästä työstä leikkaamalla syntyisi vielä pitkä lasku.

Saska Heino, nuorisolautakunnan jäsen (vas.)
Eva-Liisa Raekallio, nuorisolautakunnan jäsen (vas.)

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/865431/Leikkausesitykset+vaarantavat+nuorisotyon+Turussa

Vappupuhe

Vappua juhlittiin Turussa hyvissä tunnelmissa ja kauniissa säässä. Vipun vpj Eva-Liisa Raekallio piti toverihaudoilla puheen heti vapunpäivän aamuna.

**************************

Rakkaat toverit,

Tänään kunnioitetaan luokkataistelun uhreja. Vapun sanoma jää liian usein hulinan varjoon, näinä aikoina on entistä tärkeämpää muistaa, mistä kaikki alkoi.

Työväen vapun historia alkoi Yhdysvalloissa 1.5. vuonna 1886, kun sikäläiset työläiset ja ammattiliitot lakkoilivat ja vaativat 8 tunnin työpäivää. Tänä vuonna tuon päivän muistojuhlaan on todellakin aihetta, Labor Daysta on kulunut tasan 130 vuotta. Vuodet ovat siis vierineet, mutta viime eduskuntavaalien jälkeen valittu oikeistohallitus on palauttanut historian elävänä mieleen.

Ammattiliitot ovat kohdanneet työnantajien kovan sanelupolitiikan, kun Suomen kilpailukykyä kasvatetaan tinkimällä tavallisten työläisten työehdoista, ja pienituloisten ja köyhien tilanne vaikeutuu jatkuvasti omistajien ja rikkaiden rikastuessa. Suomalaisen vasemmiston yhdessä rakentamaa hyvinvointivaltiota murennetaan ja yhteistä veropohjaa rikotaan harvojen hyödyksi samaan aikaan, kun Suomea pilkotaan osiin ja myydään ulkomaisille sijoittajille. Olemme monella tavalla palanneet takaisin 1800-luvulle.

Tänä vuonna on kulunut 98 vuotta Suomen sisällissodasta. Historia toistaa tässäkin itseään. Kuilu suomalaisten välillä syvenee oikeistopolitiikan seurauksena ja maahanmuuttokriittisyys lisääntyy. Ihmiset näkevät yhä useammin toisensa viholllisina, kun syyllinen ihmisten pahoinvointiin löytyy valtapolitiikasta. Nykysuuntaukselle on kuitenkin olemassa vahvan vasemmiston vaihtoehto.

Historia kertoo meille paljon, kun vain maltamme kuunnella. Suomalaiset selvisivät sisällissodasta ja rakensivat sotien jälkeen suomalaisen hyvinvointivaltion vahvan vasemmiston ja ammattiliittojen voimin. Me voidaan tehdä se taas, tästäkin savotasta selvitään kun yhdistetään voimamme.

Täällä toverihaudoilla on helppo muistaa, miksi työ tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden puolesta on nyt vuonna 2016 yhtä välttämätöntä kuin vuonna 1918. Seuraavia vaaleja ja yhdessä vahvemman vasemmiston vaalivoittoa kohti!

Tässä alla nuorisolautakunnan vastalause  kaupunginhallituksen päätökseen 300 000 euron säästötavoitteeseen, johon minä ja Saska vaikutimme myös aika tavalla. Tärkeintä että vastalause oli lautakunnan yhteinen. Sen alla tiedote nuorten äänestysaktiivisuuden lisäämisestä nuorisovaltuustovaaleissa.

Vasemmistoliiton edustaja kaupunginhallituksessa oli tehnyt vastaesityksen, ja jättänyt säästöpäätöksestä eriävän mielipiteensä.

*********************

Nuorisolautakunta päätti merkitä asian tiedoksi.Samalla Nuorisolautakunta esittää kaupunginhallitukselle vastalauseensa kaupunginhallituksen kokouksessa 29.3. § 119 tekemään 300 000 euron säästöesitykseen. Säästöesitys uhkaa nuorisotyön toteuttamista vaarantaen henkilökunnan jaksamisen ja tilojen aukipitämisen sairaus- ja muissa poissaolotapauksissa. 

Nuortenpalveluiden tarve sijaisille on jo nykyisellään suuri. Lisäsäästöt heikentäisivät henkilöstön jaksamista ja nuorisotyön sekä kaupungin strategisten tavoitteiden saavuttamista. Nuorisotyö ennaltaehkäisee ongelmia, sen edellytykset pitää turvata. Nuorisotoimen mahdollisuudet työllistää myös sijaisia tulee varmistaa ja säästö- ja henkilötyövuositavoitteet pitää asettaa tältä pohjalta.  

Jäljellä olevasta leikkaustarpeesta osa voidaan osa kattaa esim. työntekijöiden koulutuksia vähentämällä mutta yli puolet edellyttäisi joko kuuden (6) henkilötyövuoden vähentämistä tai tiloista luopumisia (Teräsrautela, Nukkumajoki, Olympiasauna, Vartiovuori).

******************************

TIEDOTE Julkaisuvapaa 21.4.

Nuorten äänestysaktiivisuutta lisättävä nuorisovaltuustovaaleissa


Turun nuorisovaltuuston vaalit järjestettiin marraskuussa 2015. Vaaleissa annettiin ääniä yli 5000, joista hylättiin 188. Kokonaisäänestysprosentti oli 45 %. Koulujen ja oppilaitosten äänestysprosentti oli alimmillaan 8 % ja ylimmillään 98,5 %.

Äänestysprosentissa on näin ollen erittäin huomattavia eroja koulu- ja oppilaitoskohtaisesti. Nuorisovaltuustovaalien tavoitteena tulisi olla nuorten totuttaminen äänestämiseen ja yleisesti äänestyskynnyksen madaltaminen. Kun äänestämisestä tulee varhain rutiini, sen kautta oppii vaikuttamaan myös täysi-ikäisenä.

Vasemmistoliiton edustajat nuorisolautakunnassa ovat huolissaan äänestysprosentin eroista ja peräänkuuluttavat toimia sen tasapainottamiseksi. "Nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa, kun eriarvoisuus lisääntyy ja maahanmuuttajataustaisia oppilaita on entistä enemmän, on aiempaakin tärkeämpää tukea kaikkien nuorten osallistumista yhteiskuntaan ja kansalaiskasvatusta", sanoo nuorisolautakunnan jäsen Eva-Liisa Raekallio. "Kouluihin ja oppilaitoksiin pitäisi viedä viestiä siitä, mihin äänestämisellä voi vaikuttaa ja miksi se on tärkeää. Äänestysprosentin vaihtelu kertoo siitä, että kehitettävää on paljon", toteaa puolestaan nuorisolautakunnan jäsen Saska Heino.

Eva-Liisa Raekallio ja Saska Heino esittävät, että nuorisolautakunnalle tuodaan marraskuun kokoukseen 2016 mennessä lista yhtenäisistä käytännöistä, jotka vaalit järjestävien koulujen ja muiden oppilaitosten on toteutettava aiempaa tasaisemman äänestysaktiivisuuden saavuttamiseksi.

Lisätiedot:

Eva-Liisa Raekallio

puh. 040-2473913

Saska Heino

puh. 040-5032524

Terveisiä kaupunginvaltuustosta

Maanantaina 11.4. olin paikkaamassa Li Anderssonia ja listalla oli työllistämiseen tarkoitettujen määrärahojen lisäys. Valtuuston listalla oli esitys miljoonasta eurosta lisää työllistämistoimenpiteisiin. Aiemmin tänä vuonna on myönnetty yrityksille suunnattuja rahoja. Toivoa sopii, että sieltä löytyisi rahalle vastinetta ja oikeasti töitäkin. 

Tein tätä edeltävässä valtuuston kokouksessa valtuustoaloitteen siitä, että myös kolmannen sektorin eli yhdistysten ja kaupungin palkkatukitoimia jatkettaisiin ja niihin myönnettäisiin varoja. Valtuustoryhmämme oli kokonaisuudessaan esityksen takana.

Asia on minusta tärkeä, sillä nyt palkkatukirahat kolmannelta sektorilta puuttuvat kokonaan ja sen myötä kaivatut työpaikat. Näitä rahoja ei Te-keskuksessa ole ollut maaliskuun alun jälkeen!
Aloitteeni oli käsitelty yllättäen pikapikaa (hyvä juttu sinänsä) työllisyystoimikunnassa, jonka varajäsen olen itsekin. Päätöksessä todetaan jotenkin niin, että aloite on huomioitu ja esitys menee eteenpäin ilman tuota minun lisäystäni.Jatkoin siksi nyt valtuustossa tästä aiheesta.

Tein muutosesityksen jossa myönnettäisiin 500 000€ lisää rahaa työllisyysmäärärahoihin, palkkatukimäärärahoja kolmannelle sektorille ja kaupungille.
Se hylättiin. Seuraavana päivänä selvisi, että valtuustossa myönnetyistä lisärahoista ei mennyt mitään Te- keskuksen työllistämiskäyttöön. 

Täytyy jatkaa asian tiimoilta seuraavissa valtuustoissa. Tosiasia nimittäin on, ettei kolmannelle sektorille eli yhdistyksiin voida nyt palkata keväällä ketään. Rankkaa ja ikävää.

Riikka Oksanen
Vipu ry
pj.

Raporttia Turun kasvatus- ja opetuslautakunnan kokouksesta 6.4.2016

Kasvatus- ja opetuslautakunta kokoontui 6.4.2016 käsittelemään mm. perusopetuksen tuntijakoa, lausuntoa varhaiskasvatuksen subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta ja päivähoidon ryhmäkokojen kasvattamisesta ja perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksuja.
Perusopetuksen tuntijako 1.8.2016 alkaen

Elokuun alusta muuttuva perusopetuksen opetussuunnitelma on nostattanut keskustelua perusopetuksen tuntijaosta ja siitä on kiistelty alkuvuoden ajan sekä suomenkielisessä varhaiskasvatus- ja perusopetusjaostossa että kasvatus- ja opetuslautakunnassa.

Kokoukseen oli tuotu pohjaesitys, jossa kaikille perusopetuksen oppilaille jokaisessa Turun peruskoulussa annetaan opetusta 226 vuosiviikkotuntia (1vvt = n. 38h). Opetussuunnitelman määrittelemä minimi vuosiviikkotuntimäärälle on 222. Ylimääräisten 4 vuosiviikkotunnin käytöstä koulut saavat päättää itse siten, että 3 vvt suunnataan luokille 1-6 ja 1 vvt luokille 7-9. Aiemmin vuosiviikkotuntien vaihtelu eri koulujen välillä oli jopa 14 vuosiviikkotuntia.

Lisäksi päätettiin, että A2-kielet ovat muun tuntijaon ylittäviä tunteja. Yläkouluissa A2-kielet voidaan opettaa joko valinnaisaineen asemesta tai poikkeuksellisesti yhteisen tuntijaon ylittävinä. B2-latina rinnastetaan tässä suhteessa A2-kieliin. Poikkeuksen muihin A2-kieliin muodostaa vapaaehtoinen ruotsi, joka osittain tai kokonaan korvaa 6. luokalta alkavan pakollisen ruotsin.
Ryhmämme kannatti esitystä ja painotti sitä, että erityisluokkien koulunkäyntiohjaajien määrä tulee pitää vähintään nykyisellä tasolla myös tulevaisuudessa.

Lausunto varhaiskasvatuksen subjektiivisen oikeuden rajaamisesta, suhdelukujen muuttamisesta ja asiakasmaksulain toimeenpanosta Turussa

Kannatimme tässä asiassa demareiden kanssa yhteistyössä laadittua lausuntoehdotusta, jossa kaupunginhallitusta vaaditaan luopumaan sekä varhaiskasvatuksen subjektiivisen oikeuden rajaamisesta että päivähoitohenkilökunnan suhdelukujen muuttamisesta. Lisäksi lausunnossa todettiin, että asiakasmaksulaista ei ole eduskunnan päätöstä, joten sen käsittely ei ole vielä ajankohtaista.

Äänestyksessä vas-ryhmämme lisäksi lausunnon puolesta äänestivät sdp:n, vihreiden ja perussuomalaisten edustajat. Toimialajohtaja Jalosen pohjaesityksen puolesta äänestivät kokoomuksen ja rkp:n edustajat. Äänet 8-5.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksut 1.8.2016 alkaen

Esitimme, että perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksut pidetään ennallaan. Olemme vastustaneet asiakasmaksujen korotuksia, koska niillä yritetään paikata taloudellista tilannetta, joka on muodostunut veronalennusten (yhteisövero, varallisuusvero, valtion tulovero) seurauksena. Tuloeroja tulee tasata progressiivisella verotuksella, ei asiakasmaksuilla.

Iltapäivätoiminnan maksut kuormittavat lapsiperheiden ja etenkin usean lapsen perheiden taloutta raskaasti. Maksujen korotuksen seurauksena monet perheet saattavat jättää käyttämättä iltapäivätoimintapalvelua, tämän ovat myös palvelun tuottajat todenneet.

Demarit esittivät kompromissina 15%:n korotusta. Pohjaesityksen korotusprosentti oli 25-26%. Muutosesityksemme hävisi ensimmäisen äänestyksen demareiden esitykselle, toisessa äänestyksessä demareiden esityksen puolesta äänestivät vasemmisto, vihreät, ps ja rkp. Ainoastaan kokoomus kannatti suurempaa korotusta. Äänet 9-4.

Lisäksi päätettiin maksuhuojennusrajoista, jolloin tietyn tulotason alittavilta perheiltä ei peritä maksua lainkaan tai maksua huojennetaan 25%. Tämän muutoksen takia iltapäivätoiminnan laskutusprosessia muutettiin niin, että Turun kaupunki huolehtii palveluntuottajien asiakkaiden laskutuksesta. Läsnä olevien lasten mukaisesti kertyneen maksutuoton Turun kaupunki tilittää edelleen palveluntuottajalle.

Terveisin
Aki Haapanen
Riikka Oksanen
K-O lautakunnan jäsenet (vas)

Tässä alla tämän päivän Turun Sanomissa ilmestynyt minun ja helsinkiläisen filosofin Thomas Wallgrenin mielipide.

********************************

Suomella ei ole varaa leikata sivistyksestä

Lähes 10 000 ihmistä osoitti Helsingissä lauantaina 12.3. mieltään hallituksen leikkauspolitiikkaa vastaan. Paria päivää aiemmin opiskelijat osoittivat näkyvästi mieltään opintotuen leikkauksia vastaan. Viime joulukuussa järjestettiin ympäri maata mielenosoituksia koulutusleikkauksia vastaan. Helsingin yliopisto päätti vastikään irtisanoa lähes 1000 ihmistä, Åbo Akademi irtisanoo yt-neuvottelujensa tuloksena melkein sata ihmistä.

Hallitusohjelman miljardileikkaukset ovat kohdistuneet koko yhteiskuntaan todella raskaina, ja yliopistoissa niiden vaikutukset koetaan nyt erityisen vaikeina. Yliopistoja on kuitenkin myllerretty jo pidempään. Vuonna 2010 voimaan astunut yliopistolaki muutti yliopistojen rahoituspohjan epävarmaksi irrottamalla ne valtiosta ja lisäämällä niiden riippuvaisuutta yritysrahasta.

Yliopistolaki myös muutti yliopistojen virkasuhteet työsuhteiksi helpottaen näin henkilöstön irtisanomista. Päätöksen seuraukset ovat nähtävissä. Yliopistojen jatkuvasti heikkenevä taloustilanne on siis pitkälti seurausta jo yliopistolaista, ja leikkaukset ajavat yliopistoja entistä ahtaammalle. Kaikkien opiskelijoiden lukukausimaksut ovat nopeasti edessä helppona rahoituksen lähteenä.

Yliopistolakia puolustettiin aikoinaan julkisuudessa keinona vahvistaa yliopistojen autonomiaa, ja lisätä niiden mahdollisuuksia päättää omista asioistaan. Silloinen opetusministeri Henna Virkkunen korosti, miten yliopistolaki pelastaa yliopistot. Totuus on faktojen valossa toinen. Kyse on siitä, että markkinavoimat ja valtio kolonisoivat yliopistoja.

On syytä pohtia vakavasti, mikä on yliopistojen ja tieteellisen tutkimuksen tulevaisuus tilanteessa, jossa rahoituspohja heikenee paitsi leikkausten myötä, myös yritysrahan epävarman luonteen seurauksena. Yritykset luonnollisesti investoivat tulokseltaan varmaan tutkimukseen, josta on saatavissa nopea taloudellinen hyöty.

Miten käy esimerkiksi humanistisille aineille kuten historialle ja filosofialle yhteiskunnan taloustilanteen vaikeutuessa, kun yritysrahan suhdanneherkkyys vaikuttaa yritysten investointihalukkuuteen hyvinäkin aikoina? Leikkausten vastapainoksi suunnitellut veronkevennykset tulevat toteutuessaan heikentämään yliopistojen rahoituspohjaa entisestään.

Suomesta rakennettiin hyvinvointivaltio nimenomaan verovaroin. Kaikki, varakkaatkin, osallistuivat tasa-arvoisen yhteiskunnan luomiseen. Korkeakoulutus oli mahdollista kaikille maksukyvystä riippumatta. Nyt säästötalkoot koskevat vain osaa kansasta. Kohta vain hyvätuloisten perheiden lapset voivat hankkia korkeakoulutuksen. Koulutuksesta ja yliopistoista leikkaamalla säästetään kansakunnan tulevaisuudesta. Tähän ei Suomella ole varaa.

Eva-Liisa Raekallio, turkulainen opetusalan pätkätyöläinen ja aktivisti vuosimallia 2009 ja 2016
Thomas Wallgren, filosofian dosentti, yliopistonlehtori, Helsinki

Kaupunginvaltuuston uutisia 14.3. 

Olin maanantaina Mirka Muukkosen sijaisena kaupunginvaltuustossa. Tein sinne aloitteen palkkatukirahojen lisäyksestä. Kts. alla oleva teksti. 

Samaisessa valtuustossa hyväksyttiin Vipun jäsen ja vpj Eva- Liisa Raekallio Turun kaupungin nuorisolautakunnan jäseneksi. Onneksi olkoon!

Aloite
Turun kaupunginvaltuustolle
14.3.2016
Suomen hallituksen päätöksellä tulee Turkuunkin vuonna 2016 vähemmän rahaa työllistämistoimiin.
Varsinais-Suomeen rahaa tulee noin 10 miljoonaa euroa vähemmän.Turun kaupungin poliittinen linjaus on suunnata väheneviä työllistämisrahoja enemmän yrityksille.

Yritykset saavat suurimman osan tämän vuoden rahoista ja palkkatukiyhdistyksille loppuu todennäköisesti jo maaliskuussa ja kaupungilta huhtikuussa. Tämä on aiheuttanut suurta huolta erityisesti kolmannella sektorilla.

Turun kaupungin työllisyystoimikunta on tehnyt lisätalousarvioesityksen yhdistysten työllistämisrahaan.Sen esittämä lisäbudjetti ei kuitenkaan ole riitävä turvaamaan yhdistysten ja kunnan työllistämistoimien turvaamiseksi.

Esitän, että
Työllisyystoimikunnan lisätalousarvioesitys on vietävä pikaiseen päätökseen ja tehtävä siihen 500.000€ korotus. jotta yhdistykset ja kunta voivat mielekkäästi jatkaa työllistämistoimiaan vuoden loppuun 2016.

Riikka Oksanen
1. varavaltuutettu
Vasemmiston valtuustoryhmä