EUn ajaman lyijyammuskiellon kannattamisesta mitätöidään

Sain tylyt vastaukset aiempaan kirjoitukseeni lyijyammuskiellon välttämättömyydestä, joihin puolestani vastasin 26.1. Turun Sanomissa. Tässä vastaukset ja oma puheenvuoroni.

Eva-Liisa Raekallio

https://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/4835832/Lukijalta+Huomioidaanko+lyijykieltoasiassa+kokonaisuus

https://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/4834962/Ontuvia+perusteluja+lyijykiellon+ajamisessa

EUn tavoitetta toimia ihmisten terveyden ja ympäristön hyväksi ei pidä vesittää yksilön omien tarkoitusperien pohjalta

Tommi Salosen ja Ari Hyvösen vastineissa (TS 23.1.) pyritään kumoamaan 18.1. julkaistussa mielipidekirjoituksessani esittämäni tiedot lyijyn myrkyllisyydestä lyijyammuskiellon perusteena. Salonen toteaa, ettei kukaan ole kiistänyt lyijyn vaarallisuutta, mutta siitä huolimatta vastustaa lainsäädäntöä sen käytön vähentämiseksi. Tässä on ilmeinen ristiriita. 

Eu­roo­pan ke­mi­kaa­li­vi­ras­ton mu­kaan tur­val­lis­ta ra­jaa lyi­jyn syön­nil­le ei ihmisillä ole. Suomessa kehotetaan raskaana olevia ja imettäviä naisia välttämään riistan syöntiä ja Rans­kassa suositellaan, et­tä ai­kui­set söi­si­vät lyi­jy­am­muk­sel­la kaa­det­tua riis­taa kor­kein­taan kol­me ker­taa vuo­des­sa, ei­vät­kä ras­kaa­na ole­vat tai lap­set söi­si sitä lain­kaan. Lyi­jy voi vai­kut­taa nais­ten he­del­mäl­li­syy­teen, syntyvään lapseen ja äidinmai­toon sekä las­ten her­mos­ton ke­hi­tyk­seen.

Hyvönen moittii kirjoitustani tarkoitushakuiseksi, kun valotin lyijyn myrkyllisyyttä esimerkillä Yhdysvalloista Michiganin osavaltiosta, jossa lyijy on pilannut ihmisten juomaveden. Jos on tarkoitushakuisuutta havaittavissa, se löytyy Salosen ja Hyvösen vastineista. Pyrin omalla mielipidekirjoituksellani tuomaan esiin lyijyn vaarallisuutta ja otin esimerkiksi sekä Salla Selosen ampumaradalla tekemän tutkimuksen lyijyn käyttäytymisestä maaperässä, sekä Yhdysvaltojen tapauksen. Salonen ja Hyvönen haluavat nähdä sen kirjoitukseni puutteena.  

Salosen mukaan olen unohtanut Suomessa tehdyt toimenpiteet lyijyn vähentämiseksi, kun maassamme kiellettiin lyijyhaulien käyttö vesilintujen metsästyksessä vuonna 1996. EUn nyt valmistelema kielto koskisi lyijyammusten kieltoa kosteikkoalueilla, valtaosa Suomen pinta-alasta täyttää kosteikkomääritelmän. Aiempi kielto ei myöskään koskenut riistan metsästystä. Kyse onkin tällä kertaa paljon laajemmasta ja ympäristövaikutuksiltaan merkittävämmästä toimesta. Voiko olla niin, että Salonen on tämän kirjoituksessaan unohtanut. Voisi myös peräänkuuluttaa kokonaisuuden huomioimista jota Salonen minulta kaipasi; Suomessa jo tehdyt paikalliset muutokset eivät mitenkään paranna tilannetta koko EUn alueella.

EUn kaltaisella merkittävällä talousalueella tehtävä kielto kannustaisi osaltaan kehittämään lyijyammuksille hyviä vaihtoehtoja.  Niitä on jo nyt, mutta monet käytännön seikat estävät esim. teräshaulien käyttämistä. Pidän hyvin tärkeänä, että lyijykiellossa katsotaan koko prosessia alkutuotannosta lähtien, ihmisten altistuminen raskasmetallille on minimoitava ja estettävä kaikissa tuotannon vaiheissa.

Salonen rinnastaa lyijyammusten kiellon kannattamisen ja kielteisen kannan maanpuolustukseen. Kun kirjoituksessa todettiin minun yhdistelevän asioita miten sattuu, tulee Salonen itse toimineeksi tavalla josta minua aiheettomasti moittii. 

Mielestäni on todella hienoa, että EU pyrkii toimimaan ihmisten terveyden ja ympäristön hyväksi. Tavoitetta ei pidä vesittää yksilön omien tarkoitusperien pohjalta.

Eva-Liisa Raekallio

Turku