keskiviikko 13. helmikuuta 2019

Raportti rakennus- ja lupalautakunnan kokouksesta 5.2.

Jep, kokous siirtyi torstailta tiistaille. Meillä oli asioina mm. Hotelli Seurahuoneen piha-alueen muutokset kuten ravintola, Kupittaalle palloiluhallin lähettyville tuleva toimistorakennus/pysäköintilaitos, se, ettei valvontaeläinlääkärin tai myöskään kaupungineläinlääkärin päätöksiä tarvitse tuoda lautakunnalle tiedoksi, sekä aiemmin pöydätyt rakennussuunnittelutehtävän vaativuuden määrittäminen sekä suunnittelijan kelpoisuuden arviointi, joita käsittelin 10.1. päivätyssä rapsassa.

Naapurusto vastustaa ravintolan rakentamista hotellin sisäpihalle. Minusta asukkaiden huoli on täysin aiheellinen, ja ottaen huomioon myös sen, ettei meillä ollut ravintolaterassin sijoittumisesta selkeää tietoa, pyysin lupahakemuksen pöydälle ja sain vihreältä kannatuksen.
Kupittaan alue on ahdettu täyteen rumia kolosseja, joista tämä alueen ulkokehälle sijoittuva toimistorakennus poikkeaa edukseen.

Lautakuntammehan delegoi reilu vuosi sitten miltei koko päätösvaltansa virkamiehille, lukuunottamatta rakennuslupien myöntämistä. Minä en olisi delegoinut. Nyt haluttiin poistaa meiltä mahdollisuus olla edes tietoinen eläinsuojelun arjesta sillä, ettemme saisi tiedoksi valvontaeläinlääkärin ja/tai kaupungineläinlääkärin päätöksiä.

Tässä oli monta tekijää, miksi halusin pitää ne päätökset lautakunnan tiedossa. Päätösvallan ulkoistaminen luottamushenkilöiltä virkamiehille on nykyään trendi ja haitallinen sellainen. Jos halutaan pitää kiinni kuntademokratian toteutumisesta, tulisi kuntalaisten voida aidosti vaikuttaa päätöksiin ja kuntalaisten ääni kuuluu osaltaan myös meidän, kuntalaisia päätöksentekoelimissä edustavien luottamushenkilöiden kautta. Minulle eläinsuojelullinen näkökulma oli valtavan tärkeä myös; jotta pystyy toteuttamaan meille määritettyä valvontaviranomaistehtävää, on tiedettävä missä mennään. Toisaalta toimialalla puuttuu henkilötyövuosia ja eläinlääkärit ovat kuormittuneita. Miten voimme tukea ammattilaisia työssään, jos emme tiedä mitään työn arjesta.

No, tein esityksen että päätökset tuotaisiin tiedoksi, sitä ei kannatettu. Tavallaan aika ironista että joutuu taistelemaan asiasta, joka tuodaan vasta jälkikäteen tiedoksi. Esitys on aika pitkä koska perustuu kaupunginvaltuuston hyväksymään hallintosääntöön, niin laitan sen vaikka erikseen. Koska emme mielestäni voi toimia vastoin ylimmän päättävän elimen, kaupunginvaltuuston hyväksymää hallintosääntöä ja koska puolustan kuntademokratiaa joka ei päätöksessä toteutunut, jätin eriävän mielipiteen.

Noissa rakennussuunnittelutehtävän vaativuuden määrittämis- sekä suunnittelijan kelpoisuuden määrittämis- asioissa kävi niin, että päätettiin noudattaa ympäristöministeriön ohjeita sekä rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokista, että rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta. 

Tähän lisättynä lautakunta päätti, että Turun kaupungin rakennusvalvonnassa sovelletaan edellä mainittuja uudisrakennuksen pääsuunnittelijan kelpoisuutta koskevia vaatimuksia.
Viimeksi Ruissalon Y-hovin alueella suunnitellut oli päätösehdotuksen mukaan epäpätevä. Sitten kuitenkin tuotiin muutosesitys, jossa rakennusvalvonnan vaativaksi määrittelemä kohde olikin vähemmän vaativa ja tästä seuraten, rakennusvalvonnan työhönsä epäpäteväksi määrittämä suunnittelija olisikin ollut pätevä. 

Olin tietenkin pohjaesityksen kannalla ja perustelin sitä rakennusvalvonnan tilanteen tuntevien virkamiesten asiantuntemuksella, kuten silläkin että valvontaeläinlääkärin päätösten tuominen tiedoksi ei olisi lautakunnan työtaakkaa lisännyt, se olisi sitävastoin ollut valvontaviranomaistehtävän täysimääräistä toteuttamista, mutta tämä päätös tulisi työmäärää kyllä lisäämään kun joka iikka kokisi olevansa pätevä suunnittelija. 

Mielestäni meillä pitää olla vastuu rakennusvalvonnan toiminnasta, ja jo ennestään kuormittuneiden työntekijöiden hommien lisääminen ei siihen kertakaikkiaan sovi. Muutosesitys voitti 9-3. Minä ja kaksi vihreää olimme pohjan kannalla. Sitten sattui jotain ennennäkemätöntä. Esittelijä jätti eriävän mielipiteen ensin. Ja sitten myös me kolme. Enpä ole kuullut että esittelijä jättää eriävän.

Semmoinen rapsa tänään.

Eva-Liisa Raekallio

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti