Kuulumisia valtuustoryhmän työvaliokunnan kokouksesta 19.11.

Kävin tänä iltana kertomassa valtuustoryhmämme työvaliokunnan kokouksessa meille pidetystä toriparkkihakemuksen esittelystä. Tässä pointteja tännekin.

Kaupunginvaltuusto on 30.5.2016 päättänyt että toriparkin rakennustyöt voidaan aloittaa vasta, kun kaupunginhallitus on hyväksynyt hankkeen rahoitus- ja vakuusselvityksen. Minusta on outoa, että rakennuslupa halutaan hakijan puolelta saada tässä vaiheessa, kun rahoituskuviot eivät ole selkeitä. Toriparkki saatiin aikoinaan kaupattua valtuuston enemmistölle lupaamalla, etteivät kustannukset kaadu turkulaisten veronmaksajien syliin. Toriparkin omistuspohjahan ja täten rahoitukseen liittyvät kysymykset ovat valtuuston päätöksen jälkeen muuttuneet täysin.

Ortodoksinen kirkko on esittänyt, että kirkko pitää paaluttaa, mutta esittelyssä enme kuulleet paalutuksen aikataulusta tarkemmin, tai vastauksia paalutuksen aiheuttaman tärinän vaikutuksista maaperään ja rakennustöihin. Hakija myös kokee, etteivät arkeologiset kaivaukset aiheuta aikatauluriskiä. Minulla olisi paitsi turkulaisena veronmaksajana, myös luottmushenkilönä varmempi olo jos tässä vaiheessa kuulisin faktoja, en tuntemuksia.

Aikataulut ja suunnitelmat eivät ole täysin valmiina joukkoliikenteen ja torikaupan järjestämisen suhteen, keskusteluja on kuulemma käyty. Paloturvallisuus jätti myös avoimia kysymyksiä, esim. toriparkin ylä- ja alataso olisivat samaa paloaluetta, jossa ylemmän tason korkeus mahdollistaa pelastusajoneuvon ajamisen ylätasolle, mutta alemmalle tasolle ei sillä pääsisi. 

Olemassaolevassa asemakaavassa ei ole varauduttu maanalaisen yhteyden rakentamiseen elokuvakeskukseen, vastaus oli että jos sieltä halutaan maksaa, yhteys on mahdollinen. Toisaalta naapurikortteleihin rakennettavien yhdyskäytävien kiinnekohdat, jotka kiinteistönomistajat ovat itse saaneet osoittaa, he myös itse kustantaisivat. Olisi ollut olennaista nähdä esittelyssä näiden yhteyskanavien rakennustöiden kustannukset sekä vaikutuksen hankkeen kokonaisaikatauluun, ja sopimukset rahoituksen järjestymisestä. 

Tällä erää näyttää siltä, että kun lupaa lähdettäisiin myöntämään ja kenties rakennustyöt aloittamaankin keskeneräisin tiedoin ja suunnitelmin, rakentamisen kustannukset ja aikataulurajat tulevat helposti paukkumaan ja kunnolla, ja näin ollen alkuperäiset vakuuttelut siitä, etteivät kulut jäisi meidän turkulaisten maksettaviksi, kuulostavat huterilta ja harhaanjohtavilta.

Eva-Liisa Raekallio