Vipu tuki Vasemmistoliiton presidenttiehdokkaan Merja Kyllösen vaalikampanjaa myös paistamalla lettuja Merjan kanssa juttelemaan tuleville Turun Kauppatorilla perjantaina 19.1. :)

Merja Kyllönen

Li Andersson ja muita

Vipulaisia

Toisen asteen oppimateriaalit maksuttomiksi

Turun Vasemmistoliitto vaatii, että toisen asteen oppimateriaalien maksullisuudesta luovutaan.
Toisen asteen oppimateriaalien kustannus opiskelijoille on kohtuuton. Lukion oppimateriaalit ja ylioppilastutkinnon vaatima laitteisto maksavat lukiolaiselle yhteensä noin 2 600 euroa. Ammatillisen perustutkinnon kustannukset kohoavat joillakin aloilla tätäkin korkeammiksi.

Oppimateriaalien maksullisuus lisää opintojen keskeyttämisiä. Turussa yli kymmenen prosenttia toisen asteen opiskelijoista jättää opinnot kesken. Viisitoista prosenttia suomalaisista ei suorita toisen asteen tutkintoa 25 ikävuoteen mennessä. Toisen asteen tutkintoa vaille jäävät putoavat tyhjän päälle jatko-opintojen ja työelämän kovien vaatimusten vuoksi.

"Varallisuus vaikuttaa etenkin pienituloisten perheiden lasten opiskeluedellytyksiin toisella asteella ja saattaa johtaa jopa opintojen keskeyttämiseen tai aloittamatta jättämiseen", toteaa Turun lukio- ja ammattiopetusjaoston puheenjohtaja Riikka Oksanen.

Oppimateriaalien maksuttomuus maksaisi Turun kaupungille noin 3,6 miljoonaa euroa vuodessa.
"Koulunkäynnin keskeytymisestä ja syrjäytymisestä maksettava inhimillinen hintalappu on suurempi kuin maksuttoman toisen asteen hinta. Turun kaupungin on päästettävä vähävaraiset koulunpenkille ja nostettava koulutustasoa ylöspäin", sanoo Turun Vasemmistoliiton puheenjohtaja Jaakko Lindfors.

Raportti rakennuslautakunnan kokouksesta 30.11.

Rakennuslautakunta päätti äsken myöntää rakennusluvan toriparkille äänin 8-5. Minusta hylkäyspäätöksen edellytykset olisvat näin puutteellisilla selvityksillä ja tiedoilla täyttyneet. Kannatinkin vihreiden hylkäysesitystä ja jätin pöytäkirjaan eriävän mielipiteen. 

Kokouksessa tehtiin myös pöydällepanoesitys, mutta jos tässä on ollut vuosikymmenet aikaa valmistella asiaa ja sitten lautakunnalle tuodaan etukäteen 23 pohjaesityksessä mainitusta liitteestä vain muutamia, eikä lainkaan esimerkiksi torisuunnitelmaa, geoteknistä selvitystä naapurikiinteistöistä, saati paloturvallisuudesta, ei voida sanoa että kaksi viikkoa seuraavaan kokoukseen muuttaisi tilanteen. 

Olin pyytänyt viime kokouksessa pidetyn hanke- esittelyn yhteydessä meille samoja materiaaleja jotka käytiin nopeasti powerpointilla läpi, emme saaneet niitä. Lautakunnalla oli siis jo tänään tiedossaan hakemuksen puutteet. Mielestäni lautakunnalle pitää tuoda materiaali etukäteen.

Lisäksi, kun lupaehdoissa oli mainittu mm.
"Ennen rakennustöiden aloittamista on rakennusvalvonnalle esitettävä rakennustöistä mahdollisesti aiheutuvien vaurioiden arvioimiseksi selvitys ympäröivillä kiinteistöillä toteutetuista rakenteiden tarkastuksista ja seurantasuunnitelma." 

Miten voimme kaupunkilaisten edustajina, teknisenä viranomaiselimenä olla vakuuttuneita hakijan kyvystä vastata rakennustöiden aikana kustannuksista ja riskeistä, jos he eivät ole valmiita tässä vaiheessa maksamaan täysin välttämättömistä selvityksistä? Emme mitenkään, mielestäni. Minulla oli hylkäysesityksen hyväksymättäjättämispäätöksen varalta palautusesitys, jota ei otettu käsittelyyn vaikka nuija ei ollut heilahtanut. 

Pöytäkirjaan jättämäni eriävä mielipide, jonka jättivät myös jotkut muut, oli tässä tilanteessa ainoa oikea ratkaisu. Epävarmalle pohjalle, termin joka ainoassa merkityksessä, perustuva päätös ei voi saada kuin eriävän mielipiteen. Olen kuitenkin iloinen siitä että saimme puolueiden välistä yhteistyötä aikaan, vihreät ja perussuomalainen olisivat myös hylänneet hakemuksen. Lautakunnan päätöksen suhde noudatti suunnilleen valtuuston aikanaan tekemää päätöstä. 

Asia menee nyt kaupunginhallitukselle, joka saanee? hankkeen rahoitus- ja vakuusselvityksen käsiteltäväkseen ennenkuin rakennustyöt voidaan aloittaa. Kun katsoo hakijan tähänastista toimintaa, ei vakuuta myöskään jatko. Turku parka. Niin, kokouksessa oli kyllä muitakin asioita, koitan kasata kokousraporttia tässä.

Eva-Liisa Raekallio

Kuulumisia valtuustoryhmän työvaliokunnan kokouksesta 19.11.

Kävin tänä iltana kertomassa valtuustoryhmämme työvaliokunnan kokouksessa meille pidetystä toriparkkihakemuksen esittelystä. Tässä pointteja tännekin.

Kaupunginvaltuusto on 30.5.2016 päättänyt että toriparkin rakennustyöt voidaan aloittaa vasta, kun kaupunginhallitus on hyväksynyt hankkeen rahoitus- ja vakuusselvityksen. Minusta on outoa, että rakennuslupa halutaan hakijan puolelta saada tässä vaiheessa, kun rahoituskuviot eivät ole selkeitä. Toriparkki saatiin aikoinaan kaupattua valtuuston enemmistölle lupaamalla, etteivät kustannukset kaadu turkulaisten veronmaksajien syliin. Toriparkin omistuspohjahan ja täten rahoitukseen liittyvät kysymykset ovat valtuuston päätöksen jälkeen muuttuneet täysin.

Ortodoksinen kirkko on esittänyt, että kirkko pitää paaluttaa, mutta esittelyssä enme kuulleet paalutuksen aikataulusta tarkemmin, tai vastauksia paalutuksen aiheuttaman tärinän vaikutuksista maaperään ja rakennustöihin. Hakija myös kokee, etteivät arkeologiset kaivaukset aiheuta aikatauluriskiä. Minulla olisi paitsi turkulaisena veronmaksajana, myös luottmushenkilönä varmempi olo jos tässä vaiheessa kuulisin faktoja, en tuntemuksia.

Aikataulut ja suunnitelmat eivät ole täysin valmiina joukkoliikenteen ja torikaupan järjestämisen suhteen, keskusteluja on kuulemma käyty. Paloturvallisuus jätti myös avoimia kysymyksiä, esim. toriparkin ylä- ja alataso olisivat samaa paloaluetta, jossa ylemmän tason korkeus mahdollistaa pelastusajoneuvon ajamisen ylätasolle, mutta alemmalle tasolle ei sillä pääsisi. 

Olemassaolevassa asemakaavassa ei ole varauduttu maanalaisen yhteyden rakentamiseen elokuvakeskukseen, vastaus oli että jos sieltä halutaan maksaa, yhteys on mahdollinen. Toisaalta naapurikortteleihin rakennettavien yhdyskäytävien kiinnekohdat, jotka kiinteistönomistajat ovat itse saaneet osoittaa, he myös itse kustantaisivat. Olisi ollut olennaista nähdä esittelyssä näiden yhteyskanavien rakennustöiden kustannukset sekä vaikutuksen hankkeen kokonaisaikatauluun, ja sopimukset rahoituksen järjestymisestä. 

Tällä erää näyttää siltä, että kun lupaa lähdettäisiin myöntämään ja kenties rakennustyöt aloittamaankin keskeneräisin tiedoin ja suunnitelmin, rakentamisen kustannukset ja aikataulurajat tulevat helposti paukkumaan ja kunnolla, ja näin ollen alkuperäiset vakuuttelut siitä, etteivät kulut jäisi meidän turkulaisten maksettaviksi, kuulostavat huterilta ja harhaanjohtavilta.

Eva-Liisa Raekallio

Raportti rakennuslautakunnan kokouksesta 16.11.

Oli hienoa, että kaupunginvaltuusto myönsi maanantaina 125000 lisäresurssin rakennusvalvonnalle. Lautakunta kohdentaa summan loppuvuodesta, toivottavasti meille tuotavassa esityksessä varat olisi kohdennettu sitten juurikin lisävirkoihin LVI- ja lupapuolelle, jonka puolesta koko lautakunta on.

Kokouksessa meille esiteltiin toriparkin rakennuslupahakemuksen vaihetta. Kyllä. 

Hakemus olisi ilmeisesti tulossa lautakuntaan kahden viikon päästä. Toivon, että meille tuotavissa papereissa olisi sitten kaikki mahdollinen tieto. Ainakaan esittelystä ei jäänyt oloa, että kaikki tieto olisi kasassa näin vähän aikaa ennen päätöksentekoa. Avoimia kysymyksiä jäi rahoituksen osalta, kuten myös paloturvallisuuden kohdalta, lisäksi joukkoliikenteen sekä torikaupan järjestämisestä rakennustöiden aikana. 

Lautakunnalle tuotiin tiedoksi Turun hallinto-oikeuden tuoreet päätökset sekä Turun entisellä kasarmialueella, yliopistoalueella osoitteessa Arwidssoninkatu 1 sijaitsevan puutalon , että Itäinen Rantakatu 42:ssa sijaitsevan rakennuskompleksin purkamista koskevien valitusten hylkäämisestä. Lautakunnalla oli kokousmateriaalina ainoastaan hallinto-oikeuden päätökset, eikä Meidän Turku Ry:n valituskirjelmiä. 

Vaikka kyse on edellisen lautakunnan päätöksestä, ja kirjelmät ovat olleet edellisen lautakunnan kokousmateriaalina purkulupien myöntämisvaiheessa, mielestäni myös nykyisellä lautakunnalla tulee olla kaikki tarvittava materiaali tiedossaan. Näin ollen pyysin valituksia lautakunnalle ja ne luvattiin toimittaa molempien ratkaisujen osalta. Me emme tässä vaiheessa voineet kuin merkitä oikeuden päätökset tiedoksi.

Tänään iltapäivällä tulleella kokouksemme lisälistalla oli mm. Turun alueella tehtyjen betonirakennelujuusselvitysten tuloksia. Puutteita tai normeista poikkeamisia ei luojan kiitos löytynyt kuin kolmesta kohteesta, mutta minusta jokainen pieni poikkeama on liikaa alalla, jossa turvallisuuden pitää olla aina kaikkein tärkein tekijä. Tältä pohjalta minun on lausuttava ihmetykseni siitä, ettei lautakunta saanut itselleen taulukkoa, jossa eriteltiin työmaat ja niillä operoivat yritykset ja poikkeamat/puutteet. 

Taulukko ei ollut mielestäni niin yksityiskohtainen, etteikö sitä olisi voinut antaa lautakunnan jäsenille. Rakennusteollisuus vetosi yrityssalaisuuksiin. Kun kaikki kuitenkin tietävät, mitkä toimijat ovat operoineet esim. TYKSin T3- sairaalatyömaalla, en löydä pohjaa salaamiseen. Minua henkilökohtaisesti aikoinaan pelästytti todella paljon tieto sairaalatyömaan rakenneongelmista, en ole voinut samalla mielellä enää kulkea sairaalatyömaan ohi, saati mennä junalla siitä alhaalta. Jokaisen pitäisi voida olla varmoja, että Suomessa rakennetaan laadukkaasti. Tässä avoimuus ja läpinäkyvyys olisi yksinkertainen tapa vakuuttaa ihmiset siitä, etteivät ongelmat enää toistu. 

Viimeiseksi on sanottava, että on erittäin hyvä, että nyt ollaan tutkimassa betonin lisäaineiden yhteiskäytön vaikutuksia betonin lujuuteen. Nyt vaan kunnolliset, huolelliset tutkimukset, ja eritoten tutkimustulosten suora soveltaminen käytäntöön säännöksi. Kertakaikkiaan kuitenkin ihmetyttää, miksi tähän saakka on hyväksytty betonin lisäaineet, muttei tutkittu niiden yhteisvaikutuksia lujuuteen. En ymmärrä.

Eva-Liisa Raekallio

Raportti rakennuslautakunnan kokouksesta 2.11.

Ennen kokousta oli lautakunnan ja rakennusteollisuuden yhteinen seminaari. En ehtinyt ihan alkuun, kun piti yrittää tehdä esitys pari tuntia ennen seminaarin alkua tulleen viimeisten lisälistojen pohjalta, mutta varsin ennalta arvattavia huomioita Rakennusteollisuudelta tuli. Rakentaa pitäisi nopeammin ja enemmän, ja kaavoitus- ja valitusprosesseja sujuvoittaa. 

Kysehän on toisella tavalla ilmaistuna sääntelyn purkamisesta, jota kirjausta en saanut poistettua kaupunkiympäristötoimialan sopimuksesta. Eräs lause myös kiinnitti keskustelussa huomioni: Turulle ominaiset, vanhat rakennukset kuulemma tuovat haastetta täydennysrakentamiseen. Toimme vassin edustajat esille ammattitaidon ja laadun korostumisen rakentamisessa.

Varsinaisessa kokouksessa tein kaksi esitystä. Olin viime kokouksessa saanut pöydälle Ruissalon vesiosuuskunnan toimenpidelupahakemuksen viemäröinnin rakentamisesta luonnonsuojelualueille, vedoten mm. puuttuviin ympäristönsuojelutoimiston ja Varsinais-Suomen ELY- keskuksen ehdollisiin lausuntoihin. Lausuntoja, tai mitään muitakaan liitteitä, ei ollut tälläkään kertaa toimitettu meille etukäteen tutustuttavaksi. 

Alueella elää mm. viitasammakko. Vetosin puutteellisiin tietoihin, ja tuoreeseen viitasammakon esiintymisaluetta koskeneeseen KHO: n päätökseen, joka jätti voimaan Pohjanmaalla luonnonsuojeluyhdistyksen uonnonsuojelulain mukaisesta poikkeamispäätöksestä tekemän valituksen. Tässä ote esityksestä, se oli niin pitkä että koko versio löytyy lautakunnan pöytäkirjasta ja omasta blogistani. Esitys raukesi.

"Rakennuslautakunnalle ei ole toimitettu ympäristönsuojelutoimiston tai Varsinais- Suomen ELY- keskuksen ehdollisia lausuntoja, tai hakemuksen liitteitä päätöksensä tueksi. Rakennuslautakunta ei voi näin ollen olla yksiselitteisen vakuuttunut siitä, että viemärilinjan sijoittamisessa luonnonsuojelualueille luonnonsuojelunormit tässä tapauksessa täyttyisivät ja päättää hylätä toimenpidelupahakemuksen."

Toinen esitys liittyi Kurjenmäen asemakaavanmuutosehdotukseen, josta matsku tosiaan tuli ihan viime tinkaan. Yritä siinä sitten huonosti nukutun yön jälkeen omaksua hetkessä kymmenien sivujen materiaalit, kun seminaarin takia aikaa kellään ei ole lainkaan perehtymiseen. Niin, yritin ja kai siitä sitten jonkinlainen esitys tuli. Asemakaavanmuutosselostuksessa ei oltu nimetty lähialueen asukkaita osallisiksi kaavansuunnitteluun, ja vetosin esityksessä maankäyttö- ja rakennuslain 6. pykälään kaavojen valmistelusta vuorovaikutuksessa. Esitin, että lautakunta olisi päättänyt esittää asukaskuulemisen järjestämistä. Esitys raukesi. 

Kiinnostava seikka on, että minuun oltiin tänään yhteydessä ja todettiin, ettei kuulemista ollut nähty tarpeelliseksi järjestää, koska kukaan ei ole ollut kaavoitukseen yhteydessä aiheesta. Nähdäkseni kuulemisten ja nimenomaan ihmisten kuunteleminen on asia, jonka pitäisi olla aina itsestäänselvyys eikä sen pitäisi riippua ihmisten omasta aktiivisuudesta.

Eva-Liisa Raekallio

Tässä Turun Sanomissa 18.10. ilmestynyt Vipun mielipide Österbladin kaavasta.

Turun keskustan kaupunkikuvan tulee heijastaa historiaa

Turku on Suomen vanhin kaupunki, koko Suomen kirjoitetun, rakennetun, kaupungistuneen historian alkupiste. Turku on myös tunnettu siitä, ettei se riittävästi vaali omaa rakennettua historiaansa.

”Turun tauti”, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaiden vanhojen talojen sujuva, huoleton purkaminen uudisrakentamisen tieltä, on koko maassa muodostunut käsitteeksi.

Ydinkeskustassa on purkuvimmasta huolimatta säilynyt pieniä fragmentteja vanhasta puukaupungista. Nämä ovat Turun omaleimainen piirre. Muissa Suomen suurissa kaupungeissa, Tampereella, Helsingissä ja Oulussa, puutaloja on jäljellä vain syrjäisemmissä kortteleissa.

Österbladin kulma ei ole edes Turun mittapuulla mikä tahansa puutalotontti, vaan kaupunkikuvallisesti poikkeuksellinen, suorastaan ainutlaatuisen keskeinen. Se on viimeinen ydinkeskustassa jäljellä oleva ehjä puutalokulma. 

Uudessa keskustavisiossa korostuu, että Vanhan Suurtorin ja Vähätorin ympäristö on Turun ”vanhakaupunki”: matkailun ja kaupungin imagon kannalta keskeinen, vaalittava alue, Turun historiallinen keskusta. Se on myös keskeinen osa Turun kansallista kaupunkipuistoa. Kauppatori ympäristöineen on taas kaupungin toiminnallinen keskusta. Österbladin kulma on linkki näiden kahden eriluonteisen keskustan välillä.

Turun kaupunkikuvalle on ominaista, verrattuna Suomen muihin vanhoihin ja suurehkoihin kaupunkeihin, pienipiirteinen rikkonaisuus. Tätä ei pidä nähdä negatiivisena asiana. Katukuvassa on vierekkäin monenlaisia taloja eri ajoilta, erityylisiä, erikorkuisia.

Turun keskustan kaupunkikuva heijastaa historiaa, ja tämä historia ei ole suurten hallintolinjausten historiaa, vaan moniäänisten mikrohistorioiden kiehtova, pittoreski kudelma. Harva talo on pelkästään osa jotain suurempaa suunnitelmaa, vaan joka talolla on oma tarina.

Jos Österbladin kulman puutalot puretaan ja paikalle rakennetaan uudet talot, vaikka kuinka hienotkin julkisivuiltaan, tämä moniääninen omaleimaisuus heikkenee. Turusta tulee astetta tylsempi ja tavanomaisempi tusinakaupunki. Ja vahinko on peruuttamaton.

Puutalot on mielestämme suojeltava. Niihin sopii pieniä kauppoja, ravintoloita, kulttuuritoimintaa. Sisäpihalle voidaan hyvin sijoittaa suhteellisen suurikin massa uudisrakentamista, noudattaen esimerkiksi Linnankatu 5:n talon räystäskorkeutta ja julkisivulinjaa. Sisäpihasta voidaan muotoilla viihtyisä, aurinkoinen, aukiomainen urbaani piha.

Österbladin kulman kohtalo tulee olemaan merkittävä signaali siitä, jatkuuko Turun tauti vai onko kaupungissa tapahtunut muutos. Turussa voisi puhjeta uusi ”tauti”, joka tarkoittaisi vanhan rakennusperinnön suojelua, kunnossapitämistä ja käyttämistä kaupungin elinvoimaistamiseen.

Turun Vasemmistoliiton osasto

Viherpunainen vasemmisto ry

Riikka Oksanen

Eva-Liisa Raekallio

Julius Jääskeläinen

Kimmo Nurminen

Lauri Marttila

Jussi Hattara

Wellu Koivisto

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/3694327/Turun+keskustan+kaupunkikuvan+tulee+heijastaa+historiaa