Kasvatus- ja opetuslautakunta kokoontui vuoden ensimmäiseen kokoukseen keskiviikkona 18.1.

Ensimmäisenä asialistalla oli varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista päättäminen. Pohjaesityksen mukaisesti asiakasmaksut alenevat etenkin kahden hengen ja hieman myös kolmen hengen perheissä. Tämä toteutuu perheiden maksuttoman tuloluokan tulorajoja korottamalla. Kustannusvaikutukseksi arvioitiin noin 250000€. Muutokset astuvat voimaan 1.3.2017. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

Kunnallisen perhepäivähoidon kustannuskorvaukset pidettiin ennallaan viime vuoden tasolla. Jos ryhmässä on lapsi, joka tarvitsee vähälaktoosisen ruokavalion, kaikkien ryhmän lasten ateriat korvataan vähälaktoosisen korvauksen mukaisesti.

Eniten keskustelua herättivät oikaisupyynnöt varhaiskasvatus- ja perusopetusjaoston päätökseen esiopetuksessa järjestämistavoista. Päätöksen mukaisesti lapset sijoitetaan ensisijaisesti oppilaaksiottoalueen mukaisen koulun yhteydessä sijaitsevaan esiopetukseen. Jos jollain alueella ei ole riittävästi kunnallisia esiopetuspaikkoja, niitä hankitaan yksityisiltä esiopetuksen järjestäjiksi ilmoittautuneilta päiväkodeilta.

Päätöksen taustalla on pyrkimys siihen, että alakoulun aikaiset ryhmät muodostuisivat jo esiopetuksessa. Esiopetus on nivelvaihe varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen välissä, mutta enemmän perusopetuksen kaltainen, sillä siihen osallistuminen on pakollista.

Vilkkaan keskustelun jälkeen oikaisupyynnöt päätettiin hylätä.

Sivistystoimiala ylitti budjettinsa vuonna 2016 2,1 miljoonalla eurolla.

Avustukset, joka sisältää varhaiskasvatuksen palvelusetelimaksut, ylittyi 3,2 miljoonalla eurolla. Alkaneelle vuodelle on budjetoitu 1,5 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuodelle, eli tästä vuodesta tulisi selvitä 600 tuhatta euroa viime vuotista pienemmällä summalla, vaikka lasten määrän päiväkodeissa ja peruskouluissa on ennakoitu kasvavan yli 200:lla.

Kansainvälinen koulu on lisätilan tarpeessa. Tämä kokous päätti vuokrata 3 luokkahuonetta sosiaalitiloineen Pelttarinkadulta kansainvälisen koulun käyttöön.

Muita mahdollisia lisätiloja selvitetään.

Myös Sirkkalan koulu tarvitsee lisätiloja. Selvityksistä huolimatta sopivia tiloja ei ollut löytynyt.

Esteettömyyssuunnitelman lausunto palautettiin valmisteluun. Siitä toivottiin esitettyä kattavampaa.

           Aki Haapanen

           Riikka Oksanen

    Tervetuloa kierrätysviikolle!

Varsinais-Suomen ympäristöopintokerho järjestää kierrätysviikon 24.-31.1.2017. Se käynnistyy tiistaina 24.1. tutustumisella Tex-Vex-toimintaan Turussa. Se on yksi tapa yhdistää kierrättäminen ja työllistäminen.  

http://www.tstry.com/wordpress/?cat=62

Tutustuminen alkaa 24.1. klo 11.30 kokoontumisella Turun TST:n aulassa osoitteessa Kanslerintie 19, Turku, jossa TST ry:n toiminnanjohtaja Joe Majanen pitää alustuksen TST ryn toiminnasta. Olethan ajoissa. Sen jälkeen pääsemme tunnin mittaiselle kierrokselle, jonka vetää Tex-Vexin työnohjaaja. Kierrokselle on vapaa pääsy.

http://opaskartta.turku.fi/IMS/?layers=Opaskartta&cp=6704401,23457512&z=2&title=Kanslerintie%2019%2C%20Turku

Varsinais-Suomen Vasemmistoliiton ympäristöopintokerhon kierrätysviikko jatkuu tiistaina 31.1., jolloin on Kaarinassa keskustelutilaisuus kierrätyksestä.  Se järjestetään Kaarinan kaupungintalon valtuustosalissa, Lautakunnankatu 4, Kaarina, klo 18 alkaen. Tilaisuus alkaa kahvilla klo 17.30. Kahvitarjoilu ja tilaisuus on ilmainen.

https://www.google.fi/maps/place/Kaarinan+kaupunginvirasto,+Lautakunnankatu+4,+20780+Kaarina/@60.4079176,22.3691804,12z/data=!4m2!3m1!1s0x468c70ee66542af3:0x16cdc0b7d0bc3b9b

Kierrätysaiheesta alustaa Kaarinan kierrätyskeskuksen ja Kaarinan työttömien toiminnanjohtaja, mm. kaupunginhallituksen jäsenenä sekä Kaarinan Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtajana vaikuttava Pentti Kallio otsikolla "Kierrätyksen monet mahdollisuudet- kokemuksia Kaarinasta".

Kommenttipuheenvuoron pitää Raision kaupunginvaltuutettu, Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan jäsen ja Raision seudun työttömien perustajajäsen ja yhdistyksen puheenjohtajana yli 10 vuotta toiminut, työttömien edunvalvonnan monitoimimies Kari Hanka.

Tervetuloa mukaan!

    Lisätiedot: Varsinais-Suomen Vasemmistoliiton ympäristöopintokerhon ohjaaja

                      Eva-Liisa Raekallio, puh. 040-2473913

    https://www.facebook.com/events/150301212133507/
    https://www.facebook.com/events/201322797003548/

Raportti nuorisolautakunnan kokouksesta 12.1.2017

Kokouksessa oli isoimpana asiana Runosmäen monitoimitalon tarveselvitys, joka tuli lopullisesti hyväksyttäväksi. Lautakunta kävi viime kerralla lähetekeskustelun aiheesta, ja pyysin siinä yhteydessä selvittämään, ettei isoja tiloja ja synergiaetuja haettaessa unohdettaisi kunkin toimialan erityispiirteitä. Kuten viime lautakuntaraportissani toin esiin, puhuin joulukuun kokouksessa siitä, miten kirjastotiloja kehitetään nykyään liiaksi tapahtumakeskuksiksi, ja kirjastojen ominaispiirteet ja perinteinen tehtävä on unohdettu.  

Tammikuun kokoukseen saadussa tarveselvityksessä ei ollut vastauksia siihen, miten yhdistettäisiin kirjaston keskittymistä vaativat tilat ja nuorten toiminta. Nyt kokouksessa olleessa selvityksessä lähetekeskustelua ei siis ollut otettu huomioon.

En saanut vastauksia myöskään huoleeni siitä, miten päiväkotitoiminta toteutetaan monitoimitalossa järkevästi kaiken muun toiminnan ohessa. Avoimeksi jäi myös perhe- ja sosiaalipalvelujen järjestäminen uudisrakennuksessa.

Esitinkin kolmesta tarjotusta vaihtoehdosta kakkosvaihtoehtoa V2, jossa kukin toimipiste säilyisi omana kokonaisuutenaan, ja tontteja vapautuisi asuintalojen rakentamiseen. Se, että Turun Vasemmistoliiton kuntavaaleihin tähtäävän kaupunkiohjelman yksi mahdollinen linjaus olisi kaupungin oman vuokra-asuntokannan kasvattaminen 30 prosenttiin, (jota ehdotusta täydensin lisäyksellä vähintään 30 prosenttiin), edellyttäisi että Turku itse omistaisi tontit jatkossakin. Runosmäessä on huonokuntoisia taloja, uusien ja laadukkaiden asuntojen rakentaminen on tärkeää.

 Keskityin esityksessäni nuoriso- ja kirjastopalveluihin. Esitys jäi ilman kannatusta ja jätin eriävän mielipiteen kokouspöytäkirjaan.

Esitys 12.1.2017 Asiakohta 5

Esitän tarveselvityksen vaihtoehto V2:n hyväksymistä. Se huomioi parhaiten sekä nuoriso- että kirjastopalvelujen tarpeet. 

Runosmäen nuorisotilan kävijämäärät ovat tarveselvityksen mukaan olleet aina Turun kärkipäässä.  Tilojen peruskorjausratkaisussa on mahdollista ottaa myös nuorten tarpeet parhaiten huomioon. Väistötilaratkaisut tulee selvittää. 

Peruskorjauksessa olisi mahdollista myös panostaa riittävän suuren äänieristetyn bändiäänitystilan rakentamiseen. Rock Academy- toiminta on suosittua ja Auran Panimon bänditilat ovat täyteen buukattuja. 

V2- vaihtoehdossa esitellyn tilojen peruskorjauksen toteuttamisessa on tärkeää, että sekä nuorten- että kirjastopalvelujen erityispiirteet huomioidaan. Runosmäen nuorisotilan lisäksi myös Runosmäen kirjasto on käyttäjien suosiossa. Uusien tilojen tulee palvella täysipainoisesti sekä nuoria että kirjaston käyttäjiä. 

V1- vaihtoehdossa myös Parolanpolun ja Munterinkadun päiväkotien palvelut sijoittuisivat monitoimitaloon. V2- vaihtoehdossa eri väestöryhmien erityistarpeet voidaan huomioida. Taloudelliset seikat puoltavat tässä vaiheessa vaihtoehto V2:n hyväksymistä. Se on edullisin. Kustannusarvion mukaan V2-vaihtoehdon hinnaksi tulisi 4 728 000 euroa, kun V1-vaihtoehto maksaisi 6 102 000 euroa. 

*********

Kysyin kokouksessa myös sitä, onko tiedossa aikataulua sille, koska lautakunta saisi Nukkumajoen aluetta koskevat matkailunkehittämissuunnitelmat, joita siellä käydessämme pyysin. Tarkkaa tietoa ei vielä ollut, toivon että paikan ja alueen arvo ymmärrettäisiin suunnitelmia tehtäessä ja päätöksenteossa.

           Minua ilahdutti kokouksessa se, että Vimmassa järjestettävän taidekasvatustoiminnan maksut säilyvät ennallaan turkulaisille                

           lasten ja nuorten ryhmille. Nuorisokortilla pääsee ilmaiseksi käymään avoimessa pajassa edelleen, ja on todella tärkeää että 

           kortin saatavuus on yhä hyvä.

          Eva-Liisa Raekallio 

Turun Sanomat julkaisi 28.12. mielipiteemme varhaiskasvatuksesta:

Kunnallinen on kunnollinen

Yksityisen varhaiskasvatuksen määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosina Turussa. Vuonna 2016 päiväkoti-ikäisten lasten määrä on kasvanut odotettua enemmän. Tästä johtuvaa päivähoitopaikkojen lisätarvetta on helpotettu käytännössä ainoastaan lisäämällä palvelusetelijärjestelmään perustuvaa yksityistä varhaiskasvatusta ja palveluseteleihin ollaan käyttämässä noin 2,7 milj. euroa budjetoitua enemmän. 

Kunnallisia päivähoitopaikkoja ei ole juurikaan lisätty, eikä olla lisäämässä ennen Syvälahden ja Yli-Maarian monitoimitalojen valmistumista. Varhaiskasvatuksen operatiivisen sopimuksen mukainen tavoitetaso on 72/28 mutta todellinen taso on tällä hetkellä jo 69/31 (kunnallinen varhaiskasvatus ensin mainittuna).

Mikä sitten on ongelmallista yksityisissä varhaiskasvatuksen toimijoissa? Lähtökohtana kunnallisessa toiminnassa on, että päiväkotiverkosto ja varhaiskasvatuspalvelut suunnitellaan alueellisesti toimiviksi kokonaisuuksiksi, mutta yksityiset toimijat usein keskittyvät vain tietyille alueille. Palveluseteleiden vaatima hallinto, maksujen perintä ja yksityisten päiväkotien investointituet tulevat myös kaupungin maksettavaksi, mutta eivät näy yksityisen puolen kustannuksissa. Kunnan tuottama varhaiskasvatus on todennäköisemmin tasalaatuista. Yksityisen puolen palveluiden tasoa valvotaan lähinnä asiakkaiden omavalvonnalla ja satunnaisilla tarkastuksilla.

Aluksi yksityinen varhaiskasvatus on usein pienten tuottajien järjestämää, mutta yksityisten osuuden ja lapsimäärän kasvaessa usein suuret monikansalliset toimijat ostavat pienet pois markkinoilta. Näillä suurilla firmoilla on usein mahdollisuus pyörittää toimintaa tappiollisena muutaman vuoden ja siten saada vertailuissa yksityisen hoidon hinta näyttämään halvemmalta ja siten myös houkuttelevalta vaihtoehdolta kunnalliselle palvelulle.

Turussa varhaiskasvatuksessa tehostetun ja erityisen tarpeen lapsia on 7,6% kaikista varhaiskasvatuksen piirissä olevista lapsista. (joulukuu 2014) Nämä jakautuvat siten, että kunnallisella puolella on 7,3% ja yksityisellä puolella 0,3% tukea tarvitsevista lapsista. Eli kunnallisella on 24-kertaisesti enemmän tukea tarvitsevia lapsia kuin yksityisellä, vaikka lapsia kunnallisella on vain hieman yli kaksinkertainen määrä yksityiseen verrattuna. Tämä osoittaa, että yksityinen puoli keskittyy vain helppoihin asiakkaisiin kokonaisvaltaisen tarjonnan sijaan.

Aki Haapanen
Kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen (vas.)
Riikka Oksanen
Kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen (vas.)

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/3143905/Kunnallinen+on+kunnollinen 

Tässä upeita maisemakuvia nuorisolautakunnan Nukkumajoen matkasta. Sinne matkustaminen vie aikaa, mutta todellakin kannattaa :) Lapin luminen talvi ja kinokset virkistävät jo kuvien kautta.

Eva-Liisa Raekallio

Nukkumajoen sijainti

Talvinen joenselkä

Halkovaja

Kello on yksi iltapäivällä, ja aurinko laskee hankien keskellä

Näkymä tunturin laelta

Raporttia nuorisolautakunnan Nukkumajoen matkasta

Turun kaupungin nuorisolautakunta matkusti viikonvaihteessa 16.-18.12. lounaisimmasta Suomesta koillisimpaan Suomeen, Inariin lautakunnan hallinnoimalle Nukkumajoen leirikämpälle. Tutustuimme reissulla paikalliseen nuorisotyöhön käymällä paitsi Nukkumajoen kämpällä, myös Vasatokan nuorisokeskuksessa. Itselleni matka oli ensimmäinen Lapin matka koskaan, en ole käynyt Oulua pohjoisempana. Nukkumajoki sijaitsee saamelaisten vanhalla talvipaikalla, ja vielä sata vuotta sitten alueella oli saamelaisten vanhaa asujaimistoa, ennen kuin ensimmäinen tie ja niin sanottu edistys saavuttivat seudun.

Nukkumajoen kämppä on kerta kaikkiaan upealla paikalla, mahtavien maisemien keskellä. Siellä kuulee hiljaisuuden. Mikä arvo sellaisella paikalla onkaan esimerkiksi turkulaisille erityisnuorille, joiden elämässä Nukkumajoen matka voi olla ensimmäinen kerta kun he pääsevät niin kauniiseen ja rauhalliseen paikkaan. Sillä voi olla vain eheyttävä vaikutus nuoren, tai kenen tahansa paikalla kävijän elämään. Nukkumajoen leirikämppä tuleekin säilyttää kaupungin hallinnassa, jotta paikan hintataso onnistuttaisiin pitämään sellaisena että kaikki nuorisoryhmät voisivat sinne matkustaa. Kysymys on jakanut lautakuntaa pitkään.

Seutua koskevat suunnitelmat huolestuttavat minua. Matkailulle tultaisiin antamaan aiempaa suurempaa roolia. Kysyin, ovatko saamelaiset itse olleet miten vahvasti mukana suunnitelmissa. Yhteistyötä on kuulemma tehty kovasti, hyvä niin. Pyysin aluetta koskevat suunnitelmat nuorisolautakunnalle, jotta meillä olisi käsitys tilanteesta ja voisimme siihen ehkä vaikuttaa. Luontoarvot antavat liian helposti tilaa kaupallisille, eikä turismi ole omiaan vahvistamaan alueen perinteitä ja rauhallisuutta.

Lähistöllä on Saariselän matkailukeskus, ja sen tulisi mielestäni riittää (kaupallista) joulu- ja talvielämystä kaipaavalle matkaajalle. Inarin alueen kehittäminen tulee mielestäni tehdä luonnon ja saamelaisten ehdoilla. Siten Nukkumajoen kämpälle matkaavat voisivat edelleen nauttia rikkumattomasta rauhasta. Matkailulle on tilaa muuallakin.

Vasatokan nuorisokeskus on myös upealla paikalla Inarinjärven rannalla, ja oli kiinnostavaa kuulla paikallisen nuorisotyön monimuotoisuudesta, ja että Vasatokka on erityisen suosittu kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden keskuudessa. Se ei oikeastaan ole ihme, varmasti sana on levinnyt luonnonkauniista seudusta maailmalla. Seuraavaksi olisikin tärkeää viedä viestiä varsinkin Nukkumajoen kämpästä turkulaisille nuorten yhdistyksille ja järjestöille. Paikka on ehdottomasti kokemisen arvoinen.

Oli hienoa nähdä oikea talvi, täällä lumettomassa ja lämpimässä etelässä sitä osaa tosiaan arvostaa.

Tässä kuvia Nukkumajoen kämpältä sekä Joulupukin pajakylän poroja ja pieniä tonttuja. Lautakuntaporukka meni kokemaan myös Suomen pisimmän pulkkamäen. Minä kuvassa toinen alh.oik. Maisemakuvia en saanut vielä kehiin.

Hyvää Joulua!

Eva-Liisa Raekallio

Nukkumajoen kämpällä on hienoja hirsirakennuksia, tässä saunan reunalla

Joulupukin pajakylä

Joulupukin porot valmiina lähtöön

Petteri Punakuono

Pikkuisia joulutonttuja

Turun kaupungin nuorisolautakunta Suomen pisimmässä pulkkamäessä

Tässä tämän päivän Turun Sanomissa julkaistu mielipiteeni.

Nuorisotilaverkostoa kehitettävä nuori edellä

Koko Nummen seutu jää ilman nuorisotilaa, kun Kuuvuoren nuorisotila sulkeutuu vuodenvaihteessa. Saimme nuorisolautakunnan marraskuun kokoukseen kuntalaisaloitteen, jossa puolletaan nuorisotilan säilyttämistä alueella. Vetoomuksen on allekirjoittanut 242 henkilöä, lisäksi mukana ovat mm. Hannunniitun koulun vanhempaintoimikunta, Nummenmäen Pientalot ry sekä Itäharjun ja Kohmon omakotiyhdistykset.

Nuorisotilan säilymistä perustellaan sillä, että pelkästään Hannunniitun koulussa on 600 7-12 vuotiasta oppilasta, ja yläkouluikäisiä, 13-15 vuotiaita asuu alueella noin 350. On helppo huomata, että nuorisotilan tarve tulee lähivuosina vain kasvamaan. Kaupungin palveluverkko tulee näiltäkin osin joka tapauksessa pitää kattavana; päiväkotien, koulujen ja nuorisotilojen määrä on eräs tärkeimmistä tekijöistä kun lapsiperheet miettivät minne muuttaa.

Pidin marraskuun lautakuntakokouksessa lähtökohtana, että aloite etenee juuri tämän nuorisolautakunnan aikana. Kysyin tilanteesta joulukuun kokouksessa 13.12., selvitystyö jatkuu. Nummen ja Hannunniitun uusi nuorisotila on mahdollista saada jo olemassa olevista tiloista, esimerkiksi Katariinan koulun aamu - ja iltapäiväkerhokäytössä oleva tila voisi sopia iltaisin nuorten käyttöön myös.

Nuorisotilaverkoston kattavuus on toki Turkua isompi kysymys. Jos asiaa tarkastelee maakuntatasolla, koko Varsinais-Suomen alueella tulee luonnollisesti huolehtia siitä, että nuorella olisi aina mahdollisimman lyhyt matka nuorisotilaan ja sinne olisi helppo mennä yksin tai kaverin kanssa. Alaikäiset ovat julkisen liikenteen varassa, ja nuorisotilaan pitäisi toisaalta päästä nopeasti vaikka pyörällä. Kattava nuorisotilaverkosto tietää samalla nuorisotyöntekijöille lisää työpaikkoja.

Nuorisotilaverkoston kehittämisessä tulee aina mennä nuori edellä, ja kuntalaisten toivomusten ja aloitteiden rivakan etenemisen on aina oltava toiminnan lähtökohta.

Eva-Liisa Raekallio

Turun kaupungin nuorisolautakunnan jäsen (vas.)

Varsinais-Suomen Vasemmistoliiton piirihallituksen jäsen

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/3132212/Nuorisotilaverkostoa+kehitettava+nuori+edella