TIEDOTE

Julkaisuvapaa 26.2.2013

Turun kaupunginvaltuuston hyväksymässä kaupungin ilmasto- ja ympäristöohjelmassa vuosille 2009-2013 on linjattu, että Turku siirtyy omassa sähkönhankinnassaan kokonaan uusiutuvista energialähteistä tuotettuun sähköön 1.1.2013 alkaen.

Usean kunnan omat energiayhtiöt ovat mukana Pyhäjoelle ydinvoimaa suunnittelevassa Fennovoima Oy:ssa, myös Turku Energia. Osakkailta odotetaan kultakin miljoonien satsauksia, mutta tällä hetkellä monet osakkaat ovat vetäytyneet hankkeesta.

Viherpunainen vasemmisto ry:n näkemyksen mukaan tilanne Pyhäjoen ydinvoimalahankkeen suhteen on nyt muuttunut radikaalisti, kun Fennovoima hakee uutta yhteistyökumppania ja itse yhtiön valtioneuvostolta saama periaatepäätös ydinvoimalan rakentamiseen on hallituksessakin vastatuulessa. Olkiluodon kolmannen tuotantoyksikön valmistumisaikataulu on myös jälleen kerran venynyt.

Kuntien energiayhtiöiden ja - liikelaitosten varojen kiinnittäminen vähintään kahdeksikymmeneksi vuodeksi monin tavoin epävarmaan hankkeeseen on kuntalaisten etujen vastaista.

Vasemmistoliiton ympäristötyöryhmä ehdottaa, että Vasemmistoliiton kunnanvaltuutetut tekevät omissa kunnissaan kunnallisaloitteen Fennovoiman osakkuudesta luopumisesta.

Viherpunainen vasemmisto ry kannattaa lämpimästi kunnallisaloitetta Turussa ja tulee tekemään väsymättä työtä sen eteen. Tulevaisuuden energiaratkaisut tehdään jo tänään. Vuoteen 2050 mennessä Suomessa pystytään tuottamaan tarvittava energia pääsääntöisesti uusiutuvilla energialähteillä ja leikkaamaan ilmastopäästöjä 93% vuoden 1990 tasoon verrattuna.

Viherpunainen vasemmisto ry katsoo, että Turun on aika noudattaa omaa linjaustaan; on tullut aika panostaa uusiutuviin, turvallisiin ja varmoihin energialähteisiin. Samalla on aika luopua vaarallisista ja vastuuttomista energiamuodoista.



Riikka Oksanen
Eva-Liisa Raekallio

Sellainen nopea postaus vaan, että vegekurssille ehtii vielä vallan mainiosti ilmoittautua :)

Ks. alla.

Vegeruokakursseilla parempaan maailmaan

Viherpunaisen vasemmiston vaaliteeseissä, joita voi ajatella myös Vipun ohjelmana, on

• Ajamme monipuolisen kasvis- ja lähiruoan lisäämistä kaupungin organisaatioiden hankinnoissa. Luomua ja reilun kaupan tuotteita on suosittava. Arkipäivän valinnat Turussa vaikuttavat ympäristöön ja ihmisten sekä tuotantoeläinten elämään kaikkialla.
• Edistämme ympäristön ja ympäristöeettisyyden alueella toimivien yhdistysten ja kansanliikkeiden äänen kuuluvuutta kaupungin politiikassa. Tavoitteenamme on myös parantaa näiden tietämystä  kunnallispolitiikkaan vaikuttamisessa.

Nyt näitä tavoitteita ajetaan ihan käytännön kautta, sillä järjestämme yhdessä Kulttuuriyhdistys Ida ry:n kanssa kaksi vegaanisen ruuan kurssia kulttuuriolohuoneella. Kurssit on suunnattu ihan kaikille ruuanlaitosta kiinnostuneille, eikä mitään liian monimutkaista tehdä. Vaikka osallistujat eivät olisikaan kaupungin luottamustoimissa huseeraavia ihmisiä, vaikuttaa tämä silti tavoitteen ajamiseen. Mitä useammat ihmiset oppivat itse tekemään eläimetöntä ruokaa, sitä useammat menettävät taikauskoisen kauhunsa sitä kohtaan ja edelleen osaavat vaatia sitä myös muissa yhteyksissä.

Kurssin vetäjä (allekirjoittanut) on aktiivi paitsi Vipussa, myös Eläinsuojeluliitto Animalian Turun alueosastossa sekä Turun luonnonsuojeluyhdistyksessä. Näin yhteys poliittisen toiminnan ja muun kansalaisaktiivisuuden välillä voimistuu.

16.2. klo ja 9.3. klo 12–16 Vegeruokakurssi. Kursseilla opetellaan tekemään arkista ruokaa vegaanisena. Kummallakin kerralla tehdään jokin pääruoka ja jälkiruuaksi leipomuksia.
Osallistumismaksu 8€/kerta.
Ohjaajana Jari Kärkkäinen.
Paikkana Martin Kulttuuriolohuone, Stålarminkatu 3
Ilmoittautumiset Kulttuuriolohuoneelle puhelimitse: 050 360 7220 tai sähköpostitse (kulttuurihuonemartti@gmail.com). Kannattaa olla nopea, koska paikkoja on rajoitetetusti! Voit osallistua vain toiseen tai molemmille kurssikerroille. Kurssin järjestävät yhteistyössä Vipu ry ja Ida ry.
Facebookmainos kursseista http://www.facebook.com/events/383978831699244/

Laadunvalvonta, palvelualoite ja päivähoito

Peruspalveluiden ulkoistamisen kielessä puhutaan laadusta, joka pitää hinnan lisäksi huomioida kun tehdään tarjouksia palveluntuottamisdiileistä. Erotuksena huutolaiskauppaan laatu kilpailutuksen osana merkitsee, ettei pelkästän hintaan vedoten voida tuottaa kaupungin omia palveluja korvaavia palveluita vaihtoehtona kilpailutuspöytään.Päiväkotien yhteydessä laatu tarkoittaa mm. ryhmäkokoja, pysyvyyteen liittyvää turvallisuutta ja henkilökunnan koulutuksen asianmukaisuutta.

Laatu maksaa, laadusta tinkimällä voi tehdä menoihin leikkauksia.

Laatukriteerit ovat esitetty kilpailutuksen yhteydessä. Niihin kuitenkin liittyy vakuutustoiminnasta tuttu ns. moral hazard-ilmiö. Kun sopimus on tehty, osapuoli voi muuttaakin toimintaansa ja heikentää laatua. Jatkuvasta laadusta varmistuminen perustuu laadun jonkinlaiseen tarkkailuun. Vanhemmat eivät voi olla koko ajan kurkkimassa aidan yli ja ottaa kokonaisvastuuta valvonnasta vaan seuranta joka tapauksessa lankeaa julkisen sektorin tehtäväksi. Valvonnasta syntyy kuluja, jotka menevät kunnan rahoista.

Palvelualoite terminä tarkoittaa esim. Ruotsissa käytössä ollutta mallia, jossa yksityinen palveluntuottaja katsoo julkista sektoria ja ilmoittaa voivansa tehdä jonkin asian paremmin ja halvemmalla. Tällöin kunnan on yksityistettävä tämä osa omaa palveluaan. Ongelmaksi muodostuu muiden vastaavien sivukulujen lisäksi laadunvalvonnasta aiheutuvat kulut, jotka jäävät kunnalle.

Markkinat toimivat vain jos kauppaosapuolet ovat tasa-arvoisia tiedollisesti. Päivähoidon ulkoistamisessa tiedon jatkuvaan hankintaan menee kunnalta kuluja. Palvelualoite torjuttiin Helsingissä, mutta Turussa saattaa Turku-sopimuksen siipien alla käydä toisin. Kun tämän mekanismin kautta aina vain uusia ja uusia palveluita ulkoistetaan, laadunvalvonnan rooli ja kustannukset kasvavat. Briitta Koskiaho teoksessaan Hyvinvointipalvelujen tavaratalossa (Vastapaino 2008) tekee huomion Englannista, joka on yksityistämisessä Suomea edellä, että valvontaan tarvittava byrokratia syö kaikki lyhyen ajan säästöt, jota tällaisella kilpailutuksella saadaan aikaan.

ps. Professori emerita Briitta Koskiahon kirja on miellyttävästi kirjoitettu asiapitoinen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistamisesta Englannissa, Suomessa ja Ruotsissa. Kannattaa lukea!

Viherpunaisen vasemmiston tulevan vuoden toiminnan suunnittelupalaveri pidettiin 16.1

  

Viherpunaisen vasemmiston tulevan toiminnan suunnittelukokous pidettiin 16.1 Martin kulttuuriolohuoneella. Osallistujia oli paikalla mukavasti: jos taaperoita ei lasketa mukaan paikalla oli puolentoista kymmentä henkilöä.

Kokouksen annista: Vipun toiminnan keskiössä on ollut ympäristö- ja kaavoitusasiat, joiden seurantaan jatkossakin paneudumme huolella. Laajennamme kuitenkin huomiotamme myös enenevissä määrin muille sektoreille ja otamme kantaa punavihreästä näkökulmasta mm. työllisyyspolitiikkaan, ihmisoikeuksiin ja peruspalveluihin. Keskitymme myös osaltamme turvaamaan Vasemmistoliiton paikallista ruohonjuuritason aktiivisuutta ja yhteistyötä vaalien välillä. Tällaisella aktiivisuudella pidetään yllä kestävä kannatuspohja.

Viherpunainen vasemmisto ry kannattaa Eva-Liisa Raekalliota kunnallistoimikunnan varainhankintajaoston puheenjohtajaksi. Hänellä on tarvittavat motivaatio, kokemus ja taidot tämän jaoston toiminnan polkaisemiseksi käyntiin. Järjestöjaoston puheenjohtajaksi pidämme erittäin hyvinä vaihtoehtoina Misha Dellingeriä ja Jari Suomista.

 Hivuttamalla hyvä tulee?


119 kansanedustajaa on allekirjoittanut lakialoitteen lukukausimaksuista EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille korkeakouluopiskelijoille. Kyseessä on jälleen eräs linkki pitkässä ketjussa, jonka selkeänä päämääränä on mielestäni suomalaisen maksuttoman korkeakoulutuksen perinteen lopullinen rikkominen.

Lakialoitteessa mainittu korkeakoulutuksen mahdollisuuksien tasa-arvo siis riippuu opiskelijan kansallisuudesta. En ihmettelisi lainkaan, vaikka jonkin ajan päästä viriäisi keskustelu epätasa-arvoisen tilanteen korjaamisesta kaikkien, myös suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden lukukausimaksuilla.

Taustalla on vuoden 2009 kesällä hyväksytty yliopistolaki sekä yleisemmin jo pitempään jatkunut yliopistojen rahoituksen heikentäminen. Lakia vastustettiin voimallisesti  yliopistojen virallisten etujärjestöjen ulkopuolella. Toimin tuolloin itse valtakunnallisen Opiskelijatoimintaverkoston Turun yhdyshenkilönä; eli mm. organisoin seminaarin ja mielenilmaisun samanaikaisesti muiden yliopistokaupunkien toimijoiden kanssa helmikuussa 2009, lähes tasan neljä vuotta sitten.

Mikäli sivistysyliopiston purkamisprosessi ja suomalaisen akateemisen maailman viimeaikainen myllerrys kiinnostaa, kannattaa perehtyä tähän kirjaan. Kirjoitan siinä itsekin Turun kamppailuista.

http://www.tutkijaliitto.fi/index.php?page=shop.product_details&flypage=shop.flypage&product_id=155&option=com_virtuemart&Itemid=26

Julkinen keskustelu aiheesta tulee jatkumaan toivottavasti vilkkaana ja hedelmällisenä. Oma mielipiteeni aiheesta julkaistiin Turun Sanomissa jo tänään, lähetin sen lehteen viime viikon tiistaina 8.1. Mielipide löytyy täältä

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/438632/Maksuttoman+korkeakoulutuksen+puolesta+taisteltava

Alustan lukukausimaksuista ja kansainvälisyydestä 7.3. Kauppakorkeakoulun Mercatorilla osana yliopiston Vihreän Vasemmiston järjestämää keskustelusarjaa Yliopisto, ylioppilaskunta, yhteiskunta. Sarja jatkuu seuraavan kerran jo ensi torstaina 24.1.! Vipulaisia alustajia on useampia :)

http://www.facebook.com/events/162430090566688/permalink/172013639608333/


Eva-Liisa Raekallio