Laadunvalvonta, palvelualoite ja päivähoito

Peruspalveluiden ulkoistamisen kielessä puhutaan laadusta, joka pitää hinnan lisäksi huomioida kun tehdään tarjouksia palveluntuottamisdiileistä. Erotuksena huutolaiskauppaan laatu kilpailutuksen osana merkitsee, ettei pelkästän hintaan vedoten voida tuottaa kaupungin omia palveluja korvaavia palveluita vaihtoehtona kilpailutuspöytään.Päiväkotien yhteydessä laatu tarkoittaa mm. ryhmäkokoja, pysyvyyteen liittyvää turvallisuutta ja henkilökunnan koulutuksen asianmukaisuutta.

Laatu maksaa, laadusta tinkimällä voi tehdä menoihin leikkauksia.

Laatukriteerit ovat esitetty kilpailutuksen yhteydessä. Niihin kuitenkin liittyy vakuutustoiminnasta tuttu ns. moral hazard-ilmiö. Kun sopimus on tehty, osapuoli voi muuttaakin toimintaansa ja heikentää laatua. Jatkuvasta laadusta varmistuminen perustuu laadun jonkinlaiseen tarkkailuun. Vanhemmat eivät voi olla koko ajan kurkkimassa aidan yli ja ottaa kokonaisvastuuta valvonnasta vaan seuranta joka tapauksessa lankeaa julkisen sektorin tehtäväksi. Valvonnasta syntyy kuluja, jotka menevät kunnan rahoista.

Palvelualoite terminä tarkoittaa esim. Ruotsissa käytössä ollutta mallia, jossa yksityinen palveluntuottaja katsoo julkista sektoria ja ilmoittaa voivansa tehdä jonkin asian paremmin ja halvemmalla. Tällöin kunnan on yksityistettävä tämä osa omaa palveluaan. Ongelmaksi muodostuu muiden vastaavien sivukulujen lisäksi laadunvalvonnasta aiheutuvat kulut, jotka jäävät kunnalle.

Markkinat toimivat vain jos kauppaosapuolet ovat tasa-arvoisia tiedollisesti. Päivähoidon ulkoistamisessa tiedon jatkuvaan hankintaan menee kunnalta kuluja. Palvelualoite torjuttiin Helsingissä, mutta Turussa saattaa Turku-sopimuksen siipien alla käydä toisin. Kun tämän mekanismin kautta aina vain uusia ja uusia palveluita ulkoistetaan, laadunvalvonnan rooli ja kustannukset kasvavat. Briitta Koskiaho teoksessaan Hyvinvointipalvelujen tavaratalossa (Vastapaino 2008) tekee huomion Englannista, joka on yksityistämisessä Suomea edellä, että valvontaan tarvittava byrokratia syö kaikki lyhyen ajan säästöt, jota tällaisella kilpailutuksella saadaan aikaan.

ps. Professori emerita Briitta Koskiahon kirja on miellyttävästi kirjoitettu asiapitoinen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistamisesta Englannissa, Suomessa ja Ruotsissa. Kannattaa lukea!