Tervetuloa eläinoikeusviikolle!

Vipun eläinoikeusviikko Martin Kulttuuriolohuoneella 23.-26.11.

Viikon aloittaa Animalian toiminnanjohtajan Mai Kivelän vierailu keskiviikkona 23.11., jolloin hän alustaa klo 18 alkaen aiheesta "Eläinten asema ruoantuotannossa- kohti parempaa tulevaisuutta". Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille. Tervetuloa ennen alustusta nauttimaan Kulttuuriolohuoneen kahvilan vegaanisista antimista!

Saman viikon lauantaina 26.11.  Kulttuuriolohuoneella pidetään vegekurssi klo 12-16, "Karjatonta paistia ja muita herkkuja", jolla opetellaan tekemään perinteisiä ruokia vegaanisina versioina. Kurssin vetää kokenut vegaanikokki Jari Kärkkäinen. Ruokalistalla karjattoman paistin lisäksi mm. käristystä nyhtiksestä ja härkiksestä, sekä riisipuuroa jälkkäriksi. Ilmoittautumiset osoitteeseen eraekallio@gmail.com viimeistään 23.11. Kurssimaksu 8 euroa maksetaan viimeistään 23.11. Viherpunainen vasemmisto ry:n tilille FI90 5710 9720 0691 04. 

Kumpikin tapahtuma järjestetään Martin Kulttuuriolohuoneella, osoitteessa Itäinen Pitkäkatu 49, Turku.

Terveisiä nuorisolautakunnan kokouksesta 3.11.

Kokouksessa oli esillä muun muassa vuoden 2016 talouden kolmas osavuosikatsaus. Kiinnitin huomiota pariinkin kohtaan katsauksessa. Siinä todettiin, miten nuorisopalveluiden toiminta on sopeutettu taloustilanteeseen. Tähän on katsauksen mukaan päästy mm. rekrytointeja viivästyttämällä, hankintoja vähentämällä ja keskittämällä sekä toimintatapoja yhdenmukaistamalla.

Osavuosikatsauksessa sanotaan, että taloustilanne ei ole vaikuttanut nuorten saamiin palveluihin. Tämä on erikoinen toteamus ottaen huomioon juuri edellisessä lauseessa todetun rekrytointien viivästyttämisen. Työntekijöitä on liian vähän, tilanteessa jossa nuoret ehdottomasti tarvitsisivat tukea ja toisaalta työntekijät vertaistukea.

Menoja karsitaan vastaamaan ennakoitua tulovajetta- lause on myös sellainen, joka herätti sekä Saskan että minun huomiota. Kun ei olla vielä edes varmoja siitä, miten suuri tulovaje lopulta on, ei mielestäni ole aiheellista puhua menojen karsinnasta.

Tässä tulee toki ottaa huomioon Turku-sopimus, josta Vasemmistoliitto tunnetusti jättäytyi pois jo sen solmimisvaiheessa.. Sopimuksen yksi tavoite oli nimenomaan johtaa kaupunkia kuten yritystä. Liiketalouden maailmassa on välttämätöntä pyrkiä menojen karsintaan ja suunnitella menojen vähentämistä pitkällä tähtäimellä. Kaupunki ei kuitenkaan ole yritys, eivätkä sen asukkaat asiakkaita.

Yrityssanasto on kulkeutunut osaksi tavallista julkishallinnon sanastoa, tästä on erinomaisena esimerkkinä osavuosikatsauksessa mainittu nuortenpalveluiden vieminen lähemmäs asiakkaita eli nuoria. On oireellista, että kun tästä puhuu, kukaan muu ei tunnu pitävän sitä ongelmana, emmekä Vasemmistoliiton edustajina saa kannatusta ajatuksillemme. Siinä juuri onkin hyvä syy pitää keskustelua yllä. Lautakunnan kokouksista ei kaupungin johtosäännön perusteella kirjoiteta keskustelupöytäkirjoja. Me kuitenkin käymme keskustelua joka tapauksessa ja siihen voi luottaa.

Lautakunta päätti myös viedä eteenpäin Saskan ja minun selvityspyynnön nuorisovaltuustovaaliasian edistämiseksi, sekä selvittää kuntalaisilta, muun muassa nuorten vanhemmilta saatua aloitetta Kuuvuoren ja Nummen nuorisotilakysymystä koskien. Korostin itse keskustelussa sitä, että aloitteeseen tulee vastata pikimmiten ja kertoa, että asia etenee vielä tämän lautakunnan aikana. Minusta se on ilman muuta lähtökohta.

Minulta pyydettiin taannoin piirin tavoiteohjelmaan nuorisoasiaa. Kuten kirjoitin vastauksessani, nuorella pitäisi olla aina mahdollisimman lyhyt matka nuorisotilaan. Kyse on paitsi nuoren turvallisuudentunteesta, myös nuorisotyön ammattilaisten työpaikoista. Kun on enemmän tiloja, tarvitaan useampia työntekijöitäkin. Syytä olisi muistaa myös välimatkojen lyhentäminen koko yhteiskunnan tasolla. Vaikka nuori ei voikaan omistaa ajokorttia, tulisi pitää huolta ettei nuoren olisi pakko muitakaan saastuttavia pitkän matkan kulkuvälineitä käyttää. Tältäkin kannalta nuorisotilaverkoston tiivistäminen on entistä tärkeämpää. 

Eva-Liisa Raekallio

Tässä vielä Turun Sanomissa 19.10. ilmestynyt kolumnini.

Raporttia kasvatus- ja opetuslautakunnan kokouksesta 19.10.2016

Kokouksen asialistalla oli Puolalan koulun remontin aikaisten väistötilojen järjestäminen. Asiaa alustamaan oli saapunut Puolalan koulun apulaisrehtori Kaisu Metsä-Tokila. Päätökseksi tuli pohjaesityksen mukaisesti se, että 1.-2.-luokkalaiset siirtyvät Topeliuksen kouluun ja 3.-6.-luokkalaiset Sepänkadulla sijaitsevaan koulurakennukseen. Keskustelua herätti se, että Topeliuksen kouluun mentäessä useat oppilaat joutuvat ylittämään vilkasliikenteiset Koulukadun ja Puistokadun, joten liikennejärjestelyihin tulee kiinnittää huomiota.
-
Kokous päätti myös linjata perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoimintaa niin, että toiminta järjestetään ensisijaisesti koulujen tiloissa ja hankinnat, jotka liittyvät aamu- ja iltapäivätoimintaan, rahoitetaan aamu- ja iltapäivätoiminnan budjetista. Uudisrakennushankkeissa huomioidaan aamu- ja iltapäivätoiminta jo hankesuunnitteluvaiheessa.
-
Esitys Syvälahden monitoimitalon valmistumisen jälkeen lakkautettavista kohteista (Lautturinkadun päiväkoti, Honkaistentie 74 parakit ja Wäinö Aaltosen koulutie 1-5 parakit ja Kukolan päärakennus) palautettiin uudelleen valmisteltavaksi.

Näiden lisäksi lautakunnalle esiteltiin positiivinen erityiskohtelun mallia eli positiivista diskriminaatiota Turun kouluissa.
• Positiivinen syrjintä, positiivinen diskriminaatio tai positiivinen erityiskohtelu on toimintatapa, jossa henkilöä tai ryhmää tuetaan erityistoimin, jos hän on ilman niitä vaarassa jäädä eriarvoiseen asemaan. 

Aki Haapanen
Riikka Oksanen

Turun Vasemmisto liikkeellä Silakkamarkkinoiden aikaan!

Vipu pitää Vasemmistoliiton telttaa Kauppatorilla Silakkamarkkinaviikonloppuna lauantaina 22. lokakuuta klo 10-14.

Tule paikalle puhumaan politiikkaa!

Silakkamarkkinoilla silloin ennen

Tiedote
14.10.2016
Julkaisuvapaa

VAS Andersson keräsi suomalaisten kokemuksia subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta:

Päivähoito-oikeuden rajaaminen ajaa perheitä ahdinkoon

Hallitus ajoi viime vuoden loppupuolella läpi subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamisen. Sen seurauksena kunnat ovat elokuun alusta lähtien voineet päättää varhaiskasvatusoikeuden rajaamisesta 20 tuntiin viikossa, mikäli vanhemmat eivät työskentele tai opiskele päätoimisesti. Rajaus koskee siten perheitä, joissa toinen vanhempi on esimerkiksi työtön tai kotona hoitovapaalla.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson keräsi sosiaalisen median kautta suomalaisten kokemuksia siitä, miten päivähoito-oikeuden rajaus vaikeuttaa tavallisten suomalaisten perheiden arkea. Anderssonille lähetetyt kokemukset ovat surullista luettavaa.

– Harva hallituksen linjaus hankaloittaa näin suoraan ihmisten arkielämää. Päivähoito-oikeuden rajaus vaikeuttaa paitsi perhe-elämän pyörittämistä, myös työnhakua ja keikkatöiden tekemistä. Rajaus lisää joustamattomuutta, eikä vastaa perheiden ja lasten todellisia tarpeita, Andersson sanoo.

Anderssonin keräämissä kokemuksissa oululainen odottava äiti kertoo tuntemuksistaan kahden lapsen hoitamisesta:

“Avomieheni jätti minut yllättäen kuukausi sitten, joten vauvan syntymän myötä minusta on tulossa 2 pienen lapsen yksinhuoltaja. Esikoispoikani päivähoito-oikeus kapenee vauvan myötä 20h/viikossa ja luulen, että mielenterveyteni ja kestävyyteni alkaa olemaan melkoisella koetuksella. Kokemuksesta tiedän sen vauvaelämän rankkuuden.”

Lahdessa rajaus on johtanut uusiin ryhmäjakoihin: 

“Vanhempainillassa selvisi, että työttömien lapset ovat omassa ryhmässä ja niillä ei ole esim. aamupiiriä, eivätkä hoitajat ehdi leikkiä/askarrella työttömien vanhempien lasten kanssa yhtä paljon kuin työssäkäyvien vanhempien lasten kanssa. Hoitajat selittivät sen sillä, että osa-aikaiset lapset on niin eri-ikäisiä että niille on vaikea keksiä yhteistä tekemistä.”

Akateeminen pätkätyöläinen odottaa kauhulla paluuta työelämään toisen lapsen syntymän jälkeen:
”Vaikeaa tulee olemaan yhtälö, jossa työpaikka (oletettavasti sijaisuus) selviää luultavasti muutaman päivän/viikon varoitusajalla, mutta ennen paikan varmistumista meillä ei ole mitään mahdollisuutta saada hoitopaikkaa pienemmälle pojalle eikä senkään jälkeen välttämättä samasta paikasta kuin isoveljelle. Ilman ko. rajausta pikkuveljen kanssa päiväkotiura voitaisiin aloittaa kevyenä laskuna ja paikka olisi jo jotenkin tuttu jos/kun minä saan yllättäen opettajan töitä. Käytännössä ko. rajaus blokkaa minulta lyhyempien sijaisuuksien tekemisen täysin.”

– Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen kirjoitti Helsingin Sanomissa (7.10.) varhaiskasvatuksen tärkeydestä, mutta unohti mainita, että nykyinen hallitus on heikentänyt sitä useilla päätöksillä. Päivähoito-oikeuden rajaamisen lisäksi ryhmäkokoja on kasvatettu ja ensi vuodelle on luvassa varhaiskasvatusoikeuden poistaminen esikoululaisilta. Grahn-Laasosen kirjoitus oli häikäilemättömän epärehellinen, Andersson sanoo.

– Subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta luopuminen rajoittaa perheiden valinnanvapautta varhaiskasvatuksen järjestämisessä. Perheet osaavat itse parhaiten arvioida, mikä varhaiskasvatuksen muoto ja pituus perheen elämäntilanteeseen sopii. Kaikille perheille on taattava elämäntilanteesta riippumaton kokopäiväinen varhaiskasvatus, Andersson vaatii.

Liitteenä Li Anderssonin sosiaalisen median kautta keräämiä suomalaisten perheiden kokemuksia subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen vaikutuksista. Perheiden yhteystietoja voi mahdollisia haastatteluja varten pyytää Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän tiedottajalta, p. 050 322 6554.

Lisätiedot:

Li AnderssonVasemmistoliiton puheenjohtaja
p. 09 432 3007

Perttu Iso-MarkkuVasemmistoliiton eduskuntaryhmän tiedottaja
p. 050 322 6554

---

Perttu Iso-Markku

Eduskuntaryhmän tiedottaja | Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä

Riksdagsgruppens informatör | Vänsterförbundets riksdagsgrupp

Parliamentary Group Press Officer | Left Alliance Parliamentary Group

puh. | tlf. | ph. +358 (0) 50 322 6554

perttu.iso-markku@eduskunta.fi

Ja tässä toinen Uusi Päivä-lehden artikkeli.

Onnen Fortunaa ei pidä myydä

Turku saa keskustaan uuden  ylpeyden aiheen, Onnen jumalattaren helmen, jos suunnitelma Fortunan pihakorttelista toteutuu.Tarkoituksena on luoda elävä kaupunkikulttuurin keidas kahviloineen, putiikkeineen ja avata se kaikenlaiselle luovalle toiminnalle muutenkin. Kortteli on ilman muuta Turun historian tärkein ja sen vuoksi sitä ei saa myydä pala palalta, vaan se tulee säilyttää ja korjata kaupungin omana, arvokkaana omaisuutena.

Fortunan historia kertoo menneistä vuosisadoista, asutuksen pystyttämisestä Aurajoen rannoille, hienostoporvarien puutarhakokeiluista, silloisesta kaupunkisuunnitelusta, seuraelämän ja myöhemmin kunnallisten palveluiden tyyssijasta.

Fortunakortteli sai nimettiin onnen jumalattaren mukaan siksi, että se säilyi 1827 suurpalossa ja Turun palon leviäminen pysähtyi juuri sinne. 

Suunnitelma sen korjaamisesta on kulttuuriteko. Idea korttelin kehittämisestä moderniksi helmeksi on loistava ja historialliset rakennukset komppaavat sitä mitä parhaiten.

On sääli, jos Turun  kaupunki ei pidä kiinni näin ylivoimaisen tärkeästä kohteesta ja korjaa rakennuksia ja pidä niitä itsellään. Turun vasemmistoliiton valtuustoryhmä esitti kesäkuussa kaupunginvaltuuston kokouksessa, ettei taloja myydä. Muut poliittiset ryhmät eivät tähän esitykseen lähteneet mukaan.

Olisi ensiarvoisen tärkeää nostaa tämä historiallinen kohde uudeksi ylpeyden aiheeksemme liiketoiminnan, matkailun ja kulttuurin jokirannassa.

Satsaus Fortunakortteliin ei ole liikaa vaan nimenomaan järkevää tulevaisuuden suunnittelua.

Riikka Oksanen

1.varavaltuutettu vas

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan varajäsen

Kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen