Raportti rakennus-ja lupalautakunnan kokouksista 14.1. ja 28.1.

Tammikuun ensimmäisen kokouksen asialistalla oli mm. hallinto-oikeuden päätös lautakuntaa äänestyttäneestä ja jo aiemmin kiistanalaisesta Ratapihankatu 18 rakennusluvasta, ja massiivista toimistorakentamista lentokentän läheisyyteen. 

Kerroin 15.10. kokouksen raportissani hetkeä ennen kokousta tulleesta rakennusluvasta, jonka myötä Omaeläinklinikan ja Turun Kuvataidekoulun rakennukset katoavat lopullisesti Ratapihankadulta. Ko. purkuluvat olivat olleet meillä 5.9.2019 kokouksessa, jossa esitin niiden palautusta vedoten siihen, ettei tieto purkamisesta ollut tavoittanut ko. vuokralaisia asianmukaisesti, esitystä ei kannatettu. Mutta siis vuokraisäntä Vaiste haki viime lokakuussa rakennuslupaa tontille rakentuvalle kerrostalolle ja muurille. Lautakunta äänesti tuolloin rakennusoikeuksia rutkasti ylittämeen ja valituksia poikineen luvan läpi 10-3. Nyt saimme tiedoksi hallinto-oikeuden päätöksen, jonka mukaan valitukset oli vedetty pois jonka johdosta kösittely ei jatku oikeudessa. Aikamoista venkoamista yhdellä tontilla. 

Jostain kumman syystä Turun kaupunginvaltuusto on kaavoittanut lentokentän lähistöllä olevaa luonnontilaista metsikköä toimistotiloiksi.  Kaavoituspäätöksissä ei kyllä ekologisuus näyttele juuri minkäänlaista roolia. Tämän pitää muuttua. Meillä oli nyt esillä lisää toimistorakentamista, kohdetta hehkutettiin ekologisen rakentamisen pioneerihankkeena. Vaikka meillä ei ollut mahdollisuuksia vaikuttaa maankäyttö-ja rakennuslain puitteissa, totesin kuitenkin miten suhteellista ekologisuus on, kun sen tieltä raivataan oikeaa hiilinielua. Turussa on kumma käsitys luonnontilaisista metsiköistä; ne nähdään joutavana hukka-alueena joka pitää nopeasti rakentaa täyteen. Sama mentaliteetti liittyy myös Pääskyvuoreen rakentuviin kerrostaloihin. Jo valmiiksi luonnontilainen, elävä maasto pilataan korkeilla kerrostaloilla. 

Näistä jälkimmäisessä tammikuun lopun kokouksessa asioina oli mm. rakennusoikeuttaan ylittänyt kerrostalo juurikin tuolle samaiselle Pääskyvuoren alueelle, Kirstinpuiston puunkaatoa, pihapiirin muutos puunkaadon myötä Brahenkadulla ja Etelä-Suomen AVIn päätös Turun kaupungin Lauttarannan esirakentamiseen liittyvistä vesirakentamistöistä ja jätemateriaalien hyödyntämisestä maa- ja merialueen täytöissä. Minähän esitin aikoinaan, että siitä olisi käynnistetty YVA-eli ympäristövaikutusten arviointimenettely mutta esitys hävisi äänin 11-2. 

On välistä turhauttavaa kun laki ei anna perusteita esittää rakennusluvan hylkäystä rakennusluvan ylittämisissä. Nyt vehreälle alueelle rakennetaan korkeita kerrostaloja, tämä viimeisin on yhdeksänkerroksinen, vaikka kaava määräsi toisin. Asiaan kysyttiin perusteluja, ja vastaukseksi saatiin työsuma poikkeustilan aikana. Otin esiin, ettei asian käsittely aiemmin ole ollut yksimielinen (Vasemmistoliitto esitti alusta pitäen matalampaa rakentamista, häviten kaikki äänestykset lautakunnasta valtuustoon) ja että olisi tärkeää aina huomioida kohde, johon rakennetaan. Turkuun tarvitaan lisää asuntoja. Mutta ei keinoilla millä hyvänsä. Satamaan voi hyvin rakentaa korkeampaa, edellyttäen ettei Turun Linna kärsi, mutta luonnonläheisyyttä ei saavuteta rakentamalla ääriurbaaneja, korkeita kerrostaloja luontoon. Toisaalta poikkeusaikoja voi tulla jatkossa muistakin syistä, en pidä sitä hyvänä perusteluna kaavamääräyksistä lipsumiselle ja toin tämän esiin, toki diplomaattisesti. Kaavamääräyksistä on toki lipsuttu normioloissakin. Olen hirvittävän pahoillani tästä Pääskyvuoriasiasta. Olen itse nauttinut kovasti kävelyretkistä siellä lähimetsissä mutta elämys muuttuu peruuttamattomasti. Olisin kyllä samaa mieltä rakentamisesta minne tahansa luontokohteeseen. 

Kirstinpuistohan on kaavoitettu asunnoiksi ja meillä oli nyt esillä siihen liittyvää puunkaatoa. Olin valmistellut esityksen puiden säilyttämisestä mahdollisuuksien mukaan, minuun oltiin myös ennen kokousta yhteydessä asiasta. Saimme kaksi minuuttia ennen kokouksen alkamista lisäysehdotuksen Turun luonnonsuojeluyhdistykseltä, jonka lisäämistä esitinkin kun sinne asti pääsimme. Sitä ei kannatettu, sitten kokoomus esitti pöytäämistä ja niin päätettiin; asia tulee helmikuun ekaan kokoukseen 11.2. Olisi tietenkin hyvä jos luottamushenkilöihin oltaisiin ajoissa suoraan yhteydessä. On tosi hankalaa lennossa lukea esityksiä.

Brahenkadulla haluttiin kaataa vaahtera, perusteluna jäteastioiden hankala käyttö. Eikä se edes kuvien perusteella ollut hankalaa. Mietin taas asiaa maankäyttö-ja rakennusluvan kautta, se ei toki anna perusteita maisematyöluvan myöntämiseen (puunkaatoon) tuollaisilla perusteilla. Sen sijaan kaupunkikuvan ja maiseman kärsiminen on perusteena maisematyöluvan myöntämättä jättämiselle ja sitä käytinkin esitykseni perusteena. Bryggman-seura oli myös ottanut kantaa vaahteran puolesta. Esitykseni sai hyvin kannatusta mutta hävisi kuitenkin kokoomuksen ja demarien äänien turvin äänin 8-5. Onkin todella tärkeää, että asuinalueensa ja pihapiirinsä kohtalosta huolestuneet asukkaat ottavat kantaa esim. puiden puolesta, muuten asiat eivät päädy meille asukkaiden edustajille, vaan kaikki menee virkamiesten kautta. Kuten se samassa kokouksessa tiedoksi tullut Räntämäen massiivinen puunkaato, johon kysyin perusteluja niitä vielä saamatta. Ihmetyttää kun vastikään myönnettiin Räntämäkeen vastaava maisematyölupa.

Tuosta AVIn läjittämispäätöksestä ei kauheasti ole kerrottavaa, se tuli meille vain tiedoksi. On yritettävä luottaa että homma toimii. Sen verran ehkä voisi todeta, etten vieläkään näe perusteita miksei massiivisesta ja problemaattisesta hankkeesta voinut käynnistää YVA-menettelyä. Raha lienee taustalla. 

Eva-Liisa Raekallio