Heräsin perjantaina tavallista aiemmin ehtiäkseni Hesaan kemikaalineuvottelukunnan kokoukseen, oli tosi kiva yllätys kun mielipiteeni olikin julkaistu jo nyt. Laitoin jutun Turun Sanomiin tiistaina, samalla kun sain sen valmiiksi SLL:n piirin uutiskirjeeseen. Muutin alkuperäistä tekstiäni, kaikkien Attacin puheenjohtajien yhteistä mielipidettä jonkin verran, kenties suurin tai ainakin merkittävin muutos oli lauseen "vapaakauppasopimuksen käsittely ei ole saanut mediassa tilaa" poistaminen. Kas kas.

Laitan perjantaisen mielipiteen tähän myös leipätekstinä, noita lehdessä ilmestyneitä mielipiteitä on poistunut arkistoista. Olisi ollut parempi, että alkuperäinen, meidän kaikkien Attacin puheenjohtajien mielipide olisi julkaistu. Se on myös tässä alla.

Eva-Liisa Raekallio

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/3975928/Lukijalta+Vapaakauppasopimus+meni+lapi++ymparisto+haviaa

*********************

Vapaakauppasopimus meni läpi- ympäristö häviää

Suomen eduskunta hyväksyi keskiviikkona 16.5.2018 EU:n ja Kanadan välisen laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen (CETA) äänin 141-42. Sopimusta tukivat paitsi hallituspuolueiden edustajat, myös kaikki läsnäolleet SDP:n, RKP:n, KD:n ja Liike Nytin edustajat. Vapaakauppasopimusta vastaan äänestivät kaikki Vasemmistoliiton, Vihreiden ja Perussuomalaisten läsnäolleet edustajat.CETA astuu voimaan kun kaikki EU:n jäsenmaat ovat sen ratifioineet, Suomen osalta sopimuksen hyväksymisen seuraukset ovat joka tapauksessa ilmeiset. 

 

CETA mahdollistaa suuryrityksille Suomen luonnonvarojen esteettömän hyväksikäytön, ja muodostaa vakavan uhkan pitkän taistelun jälkeen saavutetuille, työntekijän kannalta aivan oleellisille työehdoille. Sopimuksen kerrotaan edistävän kestävän kehityksen tavoitteita. Tämä on ilmiselvässä ristiriidassa sen kanssa, että kanadalaisilla sijoittajilla on CETAn tarjoaman investointisuojan ICS (Investment Court System)- perusteella mahdollisuus haastaa Suomen valtio oikeuteen sijoittajien oikeuksien rikkomisesta. Erittäin ongelmallista sopimuksessa on myös siihen sisältyvä sääntely- yhteistyön mekanismi, jossa yrityksiä on kuultava kaikkia merkittäviä poliittisia päätöksiä tehtäessä, ja jonka myötä yritys- ja sijoittajasektorille annetaan mahdollisuus viivyttää päätöksentekoa. 

Ympäristönsuojelua ja työntekijöiden oikeuksia ei sopimuksessa edistetä retorista tasoa pidemmälle, koska niitä koskevien normien rikkominen ei johda selkeään sanktiomenettelyyn. Ympäristö- työvoima- työterveys- ja työturvallisuusstandardien taso tuleekin väistämättä laskemaan, kun kansallinen lainsäädäntö loogisesti ajatellen sovitetaan investointisuojan raameihin. Suomi on luonnonvaroiltaan rikas maa. Kanada on tunnettu kaivosyhtiöistään. Suomen kaivossektorilla tullaankin eduskunnan päätöksen myötä varmasti näkemään useita ylikansallisten yhtiöiden nostamia oikeuskäsittelyjä. SLL nosti Viiankiaavan Sodankylässä viime vuonna yhdeksi Suomen itsenäisyyden juhlavuoden sadasta luontohelmikohteesta. Viiankiaapa todistaa, ettei Suomen erämaiden suurenmoisen monipuolinen, uhanalaisillekin eläin- ja kasvilajeille turvapaikan mahdollistava luonto merkitse paljoakaan siinä vaiheessa, kun kääntöpuolena on sijoittajien rikastuminen. 

Tilanteessa, jossa kaikkien globaalien toimien tulisi tähdätä sosiaalisesti oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän kehittämiseen ja ilmastonmuutoksen hillintään, vapaakauppa on käsittämätön, vuosisatoja vanhoja maailmankaupan rakenteita vahvistava ja ilmastonmuutosta kiihdyttävä ratkaisu. Suomen Luonnonsuojeluliitto on aktiivisesti vastustanut CETAA kuten myös Suomen Attac. Vapaakauppasopimuksen käsittely tai eduskunnan äänestys eivät ole saaneet mediassa tilaa. Luonnonsuojelujärjestöt, kansalaisjärjestöt sekä yhteistyöverkostot ovatkin korvaamattoman arvokkaita toimijoita yhteiskunnassa, jossa objektiivisen ja kriittisen tiedon saaminen on yhä vaikeampaa.

Eva-Liisa Raekallio

SLL:n Varsinais-Suomen piirihallituksen jäsen

Suomen Attacin puheenjohtaja

Vapaakauppasopimus meni läpi- kansalaisjärjestöjen rooli tulee kasvamaan

Suomen eduskunta hyväksyi keskiviikkona 16.5.2018 EU:n ja Kanadan välisen laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen (CETA) äänin 141-42. Sopimusta tukivat paitsi hallituspuolueiden edustajat, myös kaikki läsnäolleet SDP:n, RKP:n, KD:n ja Liike Nytin edustajat. Vapaakauppasopimusta vastaan äänestivät kaikki Vasemmistoliiton, Vihreiden ja Perussuomalaisten läsnäolleet edustajat.

Suomen Attac on järkyttynyt päätöksestä. CETA astuu voimaan kun kaikki EU:n jäsenmaat ovat sen ratifioineet, Suomen osalta sopimuksen hyväksymisen seuraukset ovat joka tapauksessa ilmeiset. CETA mahdollistaa suuryrityksille Suomen luonnonvarojen esteettömän hyväksikäytön, ja muodostaa vakavan uhkan pitkän taistelun jälkeen saavutetuille, työntekijän kannalta aivan oleellisille työehdoille. Sopimuksen kerrotaan edistävän kestävän kehityksen tavoitteita. Tämä on ilmiselvässä ristiriidassa sen kanssa, että kanadalaisilla sijoittajilla on CETAn tarjoaman investointisuojan perusteella mahdollisuus haastaa Suomen valtio oikeuteen sijoittajien oikeuksien rikkomisesta. Ympäristönsuojelua ja työntekijöiden oikeuksia ei sopimuksessa edistetä retorista tasoa pidemmälle, koska niitä koskevien normien rikkominen ei johda selkeään sanktiomenettelyyn.

Ympäristö- työvoima- työterveys- ja työturvallisuusstandardien taso tuleekin väistämättä laskemaan, kun kansallinen lainsäädäntö loogisesti ajatellen sovitetaan investointisuojan raameihin. Tilanteessa, jossa kaikkien globaalien toimien tulisi tähdätä sosiaalisesti oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän kehittämiseen ja ilmastonmuutoksen hillintään, vapaakauppa on käsittämätön, vuosisatoja vanhoja maailmankaupan rakenteita vahvistava ja ilmastonmuutosta kiihdyttävä ratkaisu. 

Kansalaisjärjestöt ovat käyneet aktiivista kampanjaa CETAA vastaan niin sosiaalisessa mediassa kuin järjestämällä tempauksia.  

Vapaakauppasopimus tai sen käsittely ei ole saanut mediassa tilaa. Vielä äänestyksen aattona ja samana päivänä uutiset täyttyivät vasta myöhemmin kesällä tapahtuvasta sote- äänestyksestä sekä puolueiden logonpaljastustilaisuuksista.  Kansalaisjärjestöt ja yhteistyöverkostot ovat korvaamattoman arvokkaita toimijoita yhteiskunnassa, jossa objektiivisen ja kriittisen tiedon saaminen on yhä vaikeampaa. 

Suomen Attacin puheenjohtajat

Omar El-Begawy

Timo Kuusiola

Eva-Liisa Raekallio