Hyvää kesää kaikille kukkien kera!
keskiviikko 28. kesäkuuta 2017
Äärimmäisen hyviä uutisia kauniiseen kesäpäivään :)
Turku edistää kiertotaloutta – rakennushankkeissa uusiomateriaalit käyttöön
Tiedote. Julkaistu: 20.06.2017, 12:16
Turun kiinteistöliikelaitos
Turun kaupunki on mukana edistämässä kiertotaloutta ja
vähentämässä rakennushankkeiden ympäristövaikutuksia yhdessä 20:n muun
Suomen kaupungin kanssa. KEHTO-foorumiin kuuluvat kaupungit ovat
sitoutuneet arvioimaan uusiomateriaalien käytön mahdollisuuksia
luonnonmateriaalien sijaan ja ottamaan uusiomateriaalin käyttöön
infrahankkeissa. Turku kuuluu maanlaajuiseen KEHTO-foorumiin, jonka jäsenet ovat yhdessä sitoutuneet ottamaan uusiomateriaalin käytön ja materiaalitehokkuuden osaksi infrahankkeiden suunnittelu- ja toteutusprosessia. Tavoitteena on edistää kiertotaloutta ja vähentää rakennushankkeiden ympäristövaikutuksia.
Rakentamisessa syntyvä ylijäämämaa kiertoon
Turku on lähtenyt uusiokäytön edistämiseen aktiivisesti mukaan. Lounais-Suomen Jätehuollon ja Turun kaupungin yhteisyritys Kiertomaa Oy:n toiminta-ajatuksena on rakentamisessa syntyvien maa-ainesten uusiokäytön edistäminen.Kiertomaa kehittää maakunnallisesti katu- ja infrarakentamisessa syntyvien ylijäämämaiden maa-ainesten välitystä ja jatkojalostusta. Työn alla on virtuaalisen maa-ainespankin rakentaminen.
-Lähestymme ensin maarakennusalan yksityisiä urakoitsijoita ja yksityisiä omakotitalon rakentajia, kuuntelemme heidän toiveitaan ja rakennamme sovellusta sen pohjalta, kertoo Kiertomaa Oy:n toimitusjohtaja Patrik Jalonen.
Kiertomaa on saanut merkittävän tuen maa-ainesten uudelleenkäytön ja kierrätyksen edistämiseen. Kiertomaan pilottihanke on osa EU:n rahoittamaa, LIFE-ohjelmaan kuuluvaa CIRCWASTE-hanketta.
Kierrätyslasia, purkuasfalttia ja purkubetonia käytetään uusiomateriaalina infrahankkeissa
Turun kaupunki käyttää jo uusiomateriaaleja rakennus- ja infrahankkeissaan. Esimerkiksi kierrätyslasista valmistettua vaahtolasia käytetään kevennystäytteenä.-Kevennystäyttöjä tehdään Turussa infrarakenteihin heikommin kantaville maapohja-alueille, joissa painavamman kiviaineksen käyttö muodostaisi maapohjan haitallisia painumia, kertoo infrapalvelujen johtaja Tapio Siirto Kiinteistötoimialalta.
Asuntokatujen ja kevyen liikenteen väylien päällystämisessä on alettu lisäämään kierrätysasfalttien käyttöä ja kaupungin omista purkurakennuksista syntynyttä betonimurskaa käytetään infrahankkeiden rakennekerroksissa.
Purkuasfaltin uusiokäyttö vähentää merkittävästi uuden öljytuotteen käyttöä materiaalissa ja pienentää hiilijalanjälkeä. Samalla Turun kaupunki haluaa menekkiä lisäämällä vaikuttaa ympäristöystävällisempien päällystetuotteiden käytön yleistymiseen koko Varsinais-Suomen alueella. Toimenpiteet ovat myös osa kaupungin strategista tavoitetta kohti hiilineutraalia Turkua vuonna 2040.
KEHTO-Foorumi - Kehittämishankkeita teknisten palvelujen laadun parantamiseksi
Kehto-foorumi on kolmivuotisen Tekes-rahoitteisen tutkimus- ja kehittämishankkeen tuloksena vuonna 2012 perustettu, nykyään 21 kaupungin teknisen toimialan edustajien ja Kuntaliiton muodostama kehittämisyhteisö. Se on viiden vuoden aikana toteuttanut verkostomaisesti toistakymmentä erilaajuista tutkimus- ja kehittämishanketta kuntien teknisten palvelujen laadun ja tuottavuuden parantamiseksi. Kehto-kaupungit ovat Espoo, Helsinki, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kotka, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Oulu, Pori, Rauma, Rovaniemi, Salo, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vaasa ja Vantaa.Lisätietoja:
Toimialajohtaja Jouko Turto, Turun kaupunki, Kiinteistötoimiala
Infrapalvelujen johtaja Tapio Siirto, Turun kaupunki, Kiinteistötoimiala
Toimitusjohtaja Patrik Jalonen, Kiertomaa Oy
puh. 020 728 2133, patrik.jalonen@lsjh.fi
http://kuntatekniikka.fi/kehto/
Humalistonkadun pyöräily-yhteyden rakentaminen alkaa
Tiedote. Julkaistu: 28.06.2017, 16:16
Turun kiinteistöliikelaitos
Humalistonkadulle rakennetaan uusi pyöräily-yhteys
Ratapihankadulta Yliopistonkadulle. Syyskuun loppuun mennessä
valmistuvan yhteyden myötä toteutuu yhtäjaksoinen pyöräilyreitti
rautatieasemalta jokirantaan. Humalistonkadun yhteys rakennetaan osin pyörätienä, osin pyöräkaistana, joka tehdään punaisesta asfaltista ajoradan reunaan. Pyöräily-yhteys tulee pääsääntöisesti molemmille puolille Humalistonkatua.Työt alkavat heinäkuun ensimmäisellä viikolla, ja jatkuvat syyskuun loppuun. Pääosin työ on kivityötä, sekä betonilaattojen ja reunakivien laittoa. Varsinainen ajoradan päällystystyö tehdään syyskuun aikana.
Koko työmaan ajan Humalistonkadulla on molempiin suuntiin yksi kaista käytössä, ja linja-autoliikenne kulkee normaalisti koko ajan. Osa päällystystyöstä tehdään yöaikaan.
Asiointipysäköintimäärät samoin kuin asukaspysäköintipaikkojen määrä pysyvät Humalistonkadun lähialueella lähes ennallaan muutosten jälkeen.
Pyöräkaistojen ja -teiden myötä asiointipysäköintipaikat vähenevät Humalistonkadun varrelta noin 20 ruudulla, mutta uudet korvaavat paikat toteutetaan Käsityöläiskadulle ja Rauhankadulle. Käsityöläiskadun vinopysäköinti (välillä Rauhankatu–Läntinen Pitkäkatu) muutetaan kohtisuoraksi, jolloin parkkipaikat lisääntyvät merkittävästi. Rauhankadulla (välillä Käsityöläiskatu–Humalistonkatu) taas kaikki parkkipaikat muutetaan maksullisiksi lyhytaikaisen asiointipysäköinnin mahdollistamiseksi. Lisäksi Rauhankadulle (Käsityöläiskatu–Jarrumiehenkatu) lisätään asukaspysäköintipaikkoja.
Lisätietoja:
Jukka Mäenpää, vastaava rakennuttaja, Turun kiinteistöliikelaitos
jukka.maenpaa@turku.fi
040-674 3740
Ja vielä tämä. Oikeaan suuntaan ollaan menossa. Vipu julkaisi mielipiteen Humalistonkadun pyörätien kiireellisyydestä jo kolme vuotta sitten, 2014.
https://viherpunainen.blogspot.fi/2014/11/tassa-alla-turun-sanomille-jo-21.html#more
Varsinais-Suomen Vasemmistoliiton ympäristöopintokerho oli jo viime keväänä hereillä aurinkosähkön osalta :)
http://www.turku.fi/uutinen/2017-06-28_aurinkoenergian-tuotanto-kasvaa-turussa-tiedon-ja-palveluiden-puute-hidastavat
http://varsinais-suomi.vasemmisto.fi/yleinen/aurinkosahkoa-kotiin/
keskiviikko 31. toukokuuta 2017
Viimeiset terveiset nuorisolautakunnan kokouksesta 30.5. ja 18.5.
Eilen oli viimeinen nuorisolautakunta. Olin töissä kaupunkilaisilla viimeiseen asti. Esityslistalla oli mm. Jyrkkälän kirjasto- ja nuorisotalon tilatarveselvitys, vastaus Kalle Virtasen aloitteeseen (nuorisolautakunta 3.11.2016 § 108) koskien ehdotusta Nummen-Hannunniitun-Itäharjun-Kohmon alueen nuorisotilaa, sekä Halisten Huudin katsaus.
Eilen oli viimeinen nuorisolautakunta. Olin töissä kaupunkilaisilla viimeiseen asti. Esityslistalla oli mm. Jyrkkälän kirjasto- ja nuorisotalon tilatarveselvitys, vastaus Kalle Virtasen aloitteeseen (nuorisolautakunta 3.11.2016 § 108) koskien ehdotusta Nummen-Hannunniitun-Itäharjun-Kohmon alueen nuorisotilaa, sekä Halisten Huudin katsaus.
En
nähnyt myöskään Jyrkkälän kohdalla lisäarvoa nuorisotilan
pienentämisessä kuten oli laita aiemmin tänä vuonna Runosmäen
monitoimitaloratkaisussakin. Olisi ollut helppoa noudattaa Jyrkkälä-
kysymyksessä lautakunnan
Turku-sopimukseen perustuvaa strategiaa nuorisotilojen pienentämisestä,
jolla luodaan samalla tilannetta jossa nuorisotyöntekijöiden
lisäpalkkaamiselle ei nähdä mahdollisuuksia tilojen pienuuden
takia...Mutta esitin peruskorjausratkaisua, uudisrakennusvaihtoehdossa
nuorisotilaksi olisi jäänyt 175 neliötä kun nyt sitä on yli 600 neliötä.
Jyrkkälässä on vilkasta tilojen ulosvuokrausta ja nekin tulot jäävät
uudisrakennusratkaisussa saamatta.
Tässä ote pöytäkirjasta.
*******************************
Ehdotus: Nuorisolautakunta päättää hyväksyä tilatarveselvityksen uudisrakennusvaihtoehdon mukaisena.
Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.
Raekallion tekemä muutosehdotus raukesi kannatuksen puuttuessa.
Muutosehdotus oli seuraava:
Esitän, että Jyrkkälässä toteutetaan tilojen peruskorjaus.
Uudisrakennusvaihtoehdossa nuorisotilan neliömäärä pienenisi
ratkaisevasti. Nuorisotilan neliömäärän säilyminen nykyisellään
palvelisi nuoria parhaiten mahdollistamalla monipuolisen nuorisotyön, ja
kaikkien nuorisoryhmien täysipainoisen palvelun.
Raekallio jätti päätökseen eriävän mielipiteen.
********************************
Viime
lautakunnan kokoukseen tuotu vastaus nuorisotila-aloitteeseen oli
mitäänsanomaton. Se tuotiin uudelleen muotoiltuna eiliseen kokoukseen,
ja vasta nyt oli selvitetty aloitteessa esilletuotua Tammitien
kiinteistön mahdollisuutta nuorisotilana. Siinä ei kuitenkaan oltu
selvitetty mitään mahdollisuuksia vedoten jälleen resurssien
riittävyyteen. Se mitä kaupunki haluaa tukea on valintakysymys. Tässä
ensin eilen käsitelty vastaus, jossa valmistelemani muutosesitys hävisi
äänin 11-2. Vasemmistoliitto oli ainoana puolueena aloitteen tehneiden
ja todellisen demokratian puolella.
******************
Vastaus Kalle Virtasen aloitteeseen (nuorisolautakunta 3.11.2016 §
108) koskien ehdotusta Nummen-Hannunniitun-Itäharjun-
-
Nlk § 63
Nuorisopalvelujohtaja Annina Lehtiö-Vainio, nuorisopalvelupäällikkö Minna Saarinen ja osastopäällikkö Kerstin Paananen
Nuorisolautakunnalle tuotiin tiedoksi lautakunnan kokouksessa 3.11.2016 § 108 Kalle Virtasen kuntalaisaloite koskien uuden nuorisotilan perustamista Nummen-Hannunniitun-Itäharjun- Kohmon
alueelle. Aloitteen mukana oli puoltava vetoomus, jonka oli
allekirjoittanut 242 henkilöä. Lisäksi alueen yhdistyksistä Hannunniitun
koulun vanhempaintoimikunta ry, Nummenmäen Pientalot ry, Itäharjun
Omakotiyhdistys ry ja Kohmon Omakotiyhdistys ry ovat antaneet
aloitteelle tukensa.
Alueelle toivottua nuorisotilaa perustellaan runsaalla lasten ja nuorten määrällä ja sillä että Kuuvuoren nuorisotilan siirryttyä Halisiin vuoden 2017 alussa jää alue ilman nuorisopalvelujen toimipaikkaa. Lähimmät nuorisotilat sijaitsevat Lausteella, Varissuolla ja Halisissa.
Aloitteessa ehdotetaan uuden nuorisotilan perustamista tyhjänä olevaa kiinteistöön osoitteessa Tammitie 3. Nuorisolautakunta päätti 3.11.2016 kokouksessa lähettää aloitteen valmisteltavaksi ja että se tuodaan lautakunnan käsittelyyn toukokuussa 2017.
Aloitteessa nuorisotilaksi ehdotettu Tammitien kiinteistö ei ole Turun kaupungin tila. Tontti on kaupungin omistuksessa, mutta vuokrattu ulkopuoliselle yritykselle. Kiinteistön käyttötarkoitus on liike- ja tavaratalorakennus. Tilojen käyttöönotto nuorisotilaksi voi edellyttää tilan käyttötarkoituksen muutosta. Rakennus ei todennäköisesti sovellu sellaisenaan nuorisotilaksi, vaan se vaatisi muutostöitä. Mikäli toiminnallisia muutoksia tulisi tehtäväksi, ei tilaa voida hankkia ilman kilpailutusta. Tontti kuuluu osaksi käynnistettyä asemakaavamuutosta (”Tammitien kulma”), jonka tarkoituksena on muuttaa Vanhan Hämeentien puoleista rakennuskantaa uudisrakentamalla asuintaloja
Aloite ei johda toimenpiteisiin, sillä nuorisopalveluilla ei ole taloudellisia eikä henkilöstöresursseja uuteen nuorisotilaan ja -toimintaan Nummen-Hannunniitun-Kohmon- Itäharjun alueella.
Tammitien kiinteistöstä on matkaa lähimmälle Halisten nuorisotilalle 1,6 km. Hannunniitun koululta on Halisten nuorisotilalle matkaa 2,5 km ja Varissuon nuorisotilalle 2,8 km. Kesäaikaan Nummen-Hannunniitun-Itäharjun- Kohmon nuoret voivat kutsua alueelle
Nuokkaribiilin. Nuokkaribiilin kyydissä kulkevat ammattitaitoiset
ohjaajat ja monipuoliset toimintavälineet nuorten käyttöön. Lisätietoja
Nuokkaribiilistä https://www.turku.fi/vapaa- aika/nuorisotilat/ nuokkaribiili
Nuorisolautakunnalle tuotiin tiedoksi lautakunnan kokouksessa 3.11.2016 § 108 Kalle Virtasen kuntalaisaloite koskien uuden nuorisotilan perustamista Nummen-Hannunniitun-Itäharjun-
Alueelle toivottua nuorisotilaa perustellaan runsaalla lasten ja nuorten määrällä ja sillä että Kuuvuoren nuorisotilan siirryttyä Halisiin vuoden 2017 alussa jää alue ilman nuorisopalvelujen toimipaikkaa. Lähimmät nuorisotilat sijaitsevat Lausteella, Varissuolla ja Halisissa.
Aloitteessa ehdotetaan uuden nuorisotilan perustamista tyhjänä olevaa kiinteistöön osoitteessa Tammitie 3. Nuorisolautakunta päätti 3.11.2016 kokouksessa lähettää aloitteen valmisteltavaksi ja että se tuodaan lautakunnan käsittelyyn toukokuussa 2017.
Aloitteessa nuorisotilaksi ehdotettu Tammitien kiinteistö ei ole Turun kaupungin tila. Tontti on kaupungin omistuksessa, mutta vuokrattu ulkopuoliselle yritykselle. Kiinteistön käyttötarkoitus on liike- ja tavaratalorakennus. Tilojen käyttöönotto nuorisotilaksi voi edellyttää tilan käyttötarkoituksen muutosta. Rakennus ei todennäköisesti sovellu sellaisenaan nuorisotilaksi, vaan se vaatisi muutostöitä. Mikäli toiminnallisia muutoksia tulisi tehtäväksi, ei tilaa voida hankkia ilman kilpailutusta. Tontti kuuluu osaksi käynnistettyä asemakaavamuutosta (”Tammitien kulma”), jonka tarkoituksena on muuttaa Vanhan Hämeentien puoleista rakennuskantaa uudisrakentamalla asuintaloja
Aloite ei johda toimenpiteisiin, sillä nuorisopalveluilla ei ole taloudellisia eikä henkilöstöresursseja uuteen nuorisotilaan ja -toimintaan Nummen-Hannunniitun-Kohmon-
Tammitien kiinteistöstä on matkaa lähimmälle Halisten nuorisotilalle 1,6 km. Hannunniitun koululta on Halisten nuorisotilalle matkaa 2,5 km ja Varissuon nuorisotilalle 2,8 km. Kesäaikaan Nummen-Hannunniitun-Itäharjun-
Toimialajohtaja Minna Sartes:
Ehdotus: Nuorisolautakunta päättää antaa edellä esitetyn vastauksen aloitteeseen ja merkitsee aloitteen käsitellyksi. Aloite ei aiheuta tällä hetkellä muita toimenpiteitä.
Ehdotus: Nuorisolautakunta päättää antaa edellä esitetyn vastauksen aloitteeseen ja merkitsee aloitteen käsitellyksi. Aloite ei aiheuta tällä hetkellä muita toimenpiteitä.
Päätös: Ehdotus hyväksyttiin äänestyksen jälkeen äänin 11-2.
Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä päätökseksi tulleen
esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Niskanen, Wiren,
Raiskila, Peltonen, Saarinen, Valkama, Asikainen, Shintami, Tähti,
Karlsson ja Azizi.
Raekallion Polon kannattaman tekemän muutosehdotuksen puolesta äänestivät Raekallio ja Polo.
Muutosehdotus oli seuraava:
Nuorisolautakunnalle tuotiin tiedoksi lautakunnan
kokouksessa 3.11.2016 § 108 Kalle Virtasen kuntalaisaloite koskien uuden
nuorisotilan perustamista Hannunniitun alueelle. Aloitteen mukana oli
puoltava vetoomus, jonka oli allekirjoittanut 242 henkilöä. Lisäksi
alueen yhdistyksistä Hannunniitun koulun vanhempaintoimikunta ry,
Nummenmäen Pientalot ry, Itäharjun Omakotiyhdistys ry ja Kohmon
Omakotiyhdistys ry ovat antaneet aloitteelle tukensa.
Hannunniitun alueelle toivottua nuorisotilaa perustellaan
alueen runsaalla lasten ja nuorten määrällä ja sillä että Kuuvuoren
nuorisotilan siirtyessä Halisiin vuoden 2017 alussa jää
Hannunniitun-Itäharjun-Kohmon alue ilman nuorisopalvelujen toimipaikkaa.
Lähimmät nuorisotilat sijaitsevat Lausteella, Varissuolla ja Halisissa.
Aloitteessa ehdotetaan uuden nuorisotilan perustamista tyhjänä olevaa
kiinteistöön osoitteessa Tammitie 3. Nuorisolautakunta päätti 3.11.2016
kokouksessa lähettää aloitteen valmisteltavaksi ja että se tuodaan
lautakunnan käsittelyyn 3.5.2017 mennessä.
Nuorisolautakunta päättää käynnistää Turun kaupungin
tarve- ja hankeselvitysprosessin uuden nuorisotilan perustamiseksi
alueelle, ja siinä yhteydessä kartoittaa kaupungin tilat sekä muut
vaihtoehdot. Mahdollisuus tarjota alueen nuorille prosessin aikana tila
Kuuvuoren nuorisotilan paikalle kesän 2017 aikana valmistuvasta
ylioppilastalosta selvitetään.
*****************
Eilen
käytiin läpi myös katsaus Halisten Huudin kuluneeseen kevääseen.
Avointa nuorten toimintaa on vähintään kolmena päivänä viikossa. Kysyin
kokouksessa, voisiko tila olla edes yhden päivän viikossa enemmän auki.
Taas sain vastaukseksi resurssit. Totesin että kyse on myös toimintojen
arvostamisesta; mitä kaupunki haluaa tukea.
******************
Minun piti tosiaan lähteä 18.5. lautakunnasta tosi aikaisin, enkä ollut kuulemassa kaupungin toimista
seuraavien nuorisovaltuustovaalien äänestysvilkkauden lisäämiseksi, jotka
käytiin läpi suullisesti ilmoitusasioissa. Sain tiedot nuorisotoimenjohtajalta,
kiitos vielä hänelle! Turun aktiivinen toiminta kaikkien turkulaisnuorten
osallistamiseksi oli minun ja Saskan tavoitteena siitä lähtien kun saimme
edellisten vaalien numerot käsiimme ja teimme aloitteen.
Oli myös todella hyvä,
että kyselin huhtikuun seminaarissa toimien perään. Olen yhtäältä iloinen, että
työllämme oli merkitystä, kuitenkin olisin toivonut että kiertue olisi
ulottunut nimenomaan nuorisotiloihin, sen lisäksi että mennään kouluihin.
Kiertue oli minun ideani. Koska kyllähän nuoret ovat kummassakin paikassa,
olisi ollut paljon tehokkaampaa mennä myös nuorisotiloihin. Lisäksi koen, että
alkuperäisen idean mukaan olisi ollut tärkeää toteuttaa kiertue yhteistyönä.
Nyt se on nykyisen nuorisovaltuuston toteuttama, ja kiertueen objektiivisuuden
vuoksi olisi ollut tärkeää että se olisi toteutettu pedagogisesti,
nuorisotoimen ja sivistystoimen kesken.
Tottakai olen tosi iloinen
että kaupunki on nyt eri otteella mukana, toivon että turkulaisnuoret
lähtisivät sankoin joukoin ehdolle marraskuun vaaleihin ja myöskin ilman muuta
äänestäisivät :)
Eva-Liisa Raekallio
maanantai 22. toukokuuta 2017
Retki Rauvolanlahdelle ja Vaarniemeen 5.6.
Varsinais-Suomen Vasemmistoliiton ympäristöopintokerho järjestää luonto- ja linturetken Turun ja Kaarinan rajalla maanantaina 5.6. klo 17-20. Upeita varsinais-suomalaisia maisemia voi tulla tutkimaan kahdella tavalla, lyhyempää 2 km reittiä tai tulla mukaan pidemmälle reitille, jonka pituus on n. 5 km.
Kokoonnumme kaikki 5.6. klo 17 Turun bussilinjan 13 päätepysäkille Uittamolle, jossa voi vielä pohtia kummalle reitille lähtee. Oppaina kummallakin reitillä toimivat alueen hyvin tuntevat, kokeneet luontotuntijat- ja harrastajat Mikko Lemmetyinen ja Reijo Salmi. Porukat kulkevat eri polkua ja tapaavat Vaarniemen lintutornilla. Sieltä jatkamme kaikki yhdessä Vaarniemen kallion nuotiopaikalle, jossa voi syödä omia eväitä ja grillata purtavaa. Siellä on näkötorni ja hieno näköala saaristoon. Retkellä näkee monipuolisesti sekä merenrantaruovikkoa että kalliometsää. Jyrkkä nousu Vaarniemen kalliolle vaatii hyviä ja käytännöllisiä kenkiä, portaat ovat toki hyväkuntoiset ja leveät.
Ilmoittautumiset 30.5. mennessä ympäristöopintokerhon ohjaajalle Eva-Liisa Raekalliolle, eraekallio@gmail .com tai puhelimella 040-2473913. Retkelle tarvitaan autokuskeja osallistujia kuljettamaan. Laitathan viestiä, mikäli pääset mukaan ja voit tulla omalla autolla. Kerrothan viestissäsi, montako kyytiisi mahtuu ja voitko olla alusta loppuun asti mukana.
Retkelle mukaan siis omat eväät, luontoretkelle sopivat vaatteet ja kengät, ja kiikareista on paljon iloa myös.
Tervetuloa kesäistä luontoa katselemaan!
keskiviikko 29. maaliskuuta 2017
Kuntavaalit alkoivat tänään-
Vipulaisten ehdokkaiden esittelyjä
Kunnallisvaalien ennakkoäänestys alkoi tänään keskiviikkona 29.3. ja päättyy 4.4. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 9.4.
Luonnon ja ihmisten puolustaja
Wellu Koivisto on merimies, jolla on takanaan tuhansia
meripäiviä. Hän on työskennellyt vuosia useissa kansalaisjärjestöissä niin
ympäristön, ihmisoikeuksien kuin rauhankin puolesta. Wellu on ollut mukana
Turun kunnallispolitiikassa jo kymmenen vuotta.
![]() |
| 40 Wellu Koivisto |
Wellu on toiminut laivoissa kansimiehenä, ja
edennyt monessa pestissä keittiön ja konehuoneen kautta
aina kippariksi asti. Wellu tunnetaan Estellen ja Aputehtaan puuhamiehenä,
ja on Wellu ollut aktiivinen Greenpeacessäkin. Hän on osallistunut monena
vuonna Ship to Gaza- purjehdukselle, viimeksi kesällä 2015. Ihmisoikeuksien
turvaaminen on saanut Wellun yhä uudestaan merelle: "Viimeksi kuljetimme
palestiinalaisille lääkkeitä ja elintarvikkeita", hän kertoo.
Wellu pyydettiin aikoinaan ehdokkaaksi
kuntavaaleihin, hän on tällä hetkellä Turun kaupunginvaltuustossa
varavaltuutettuna, ja kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan jäsen.
Sieltä hänellä on usean vuoden kokemus. Wellu vaatii
Turkuun asukaslähtöistä ja ympäristöystävällistä kaavoituspolitiikkaa:
"Kaavoituksesta ja
rakentamisesta päätettäessä pitää kuunnella asukkaita ja asiantuntijoita.
Luontoarvojen ja kulttuurihistoriallisen perinnön säilyttäminen on lähtökohta", hän linjaa.
Wellu sanoo, että uusiutuvaa energiaa on
painotettava jo kaupunkisuunnittelusta ja kaavoituksesta lähtien:"Kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen
monopoliasema antaa kaupungille mahdollisuuden vaatia uusiutuvien energiamuotojen
käyttöä uudis- ja korjausrakentamisessa", hän toteaa.
Turun kaupungilla pitää Wellun mukaan olla
riittävästi edullisia vuokra-asuntoja eri puolilla kaupunkia:" Kunnallisten vuokra-asuntojen rakentaminen
laskee asumisen hintaa lisäämällä tarjontaa, ja antaa työtä", hän sanoo. Wellu laskisi
kaupunginvaltuutettuna Turun omistamien vuokra- asuntojen
vuokratasoa ja helpottaisi luottotietonsa menettäneiden mahdollisuuksia saada
asunto.
Wellu sanoo, että poliittinen aktiivisuus on
ollut osa omaa elämää pienestä pitäen. Hänelle tärkeät arvot kuntapolitiikassa
ovat samat kuin aina: ympäristön ja ihmisen puolustaminen. "Niin luonto kuin ihmisetkin tarvitsevat
puolustajansa", Wellu
päättää.
Maaseudun ja kaupungin kasvatti
Veikko Korhonen on toiminut Turun Vasemmistonuorten
puheenjohtajana ja on edelleen aktiivinen Vasemmistonuorissa. Hän opiskelee
tällä hetkellä korjausrakentamista, ja keskittyy opinnoissaan
perinnerakentamiseen.
Käytännönläheinen vapaaehtoistyö on Veikolle
tärkeää, hän on esimerkiksi korjannut paljon polkupyöriä polkupyöräkirpparilla.
"Polkupyörien korjaaminen ja
kunnostaminen tulee kalliiksi pienituloiselle, ja pyörä on monelle ainoa
kulkuneuvo", Veikko
valottaa omaa motivaatiotaan. Veikon mukaan on järkevää jakaa tietoa ja auttaa
muita ihmisiä kunnostamaan pyöriä itse. Hän edistäisikin
kaupunginvaltuutettuna nimenomaan pyöräilyä ja joukkoliikennettä.
Veikko on ihminen joka tarttuu toimeen, hänelle
mikään yhdistys- ja järjestötoiminta ei ole vierasta. "Olen tehnyt Vasemmistonuorissa kaikenlaista
talkooremonteista liittokokousedustajan hommiin", hän kertoo. Veikko on nyt varajäsenenä
Varsinais-Suomen Vasemmistonuorten hallituksessa, ja on myös koko maan
Vasemmistonuorten hallituksen varajäsen.
Veikko innostui poliittisesta vaikuttamisesta
alun pitäen seitsemän vuotta sitten, Maksuton koulutus 2010- mielenosoituksessa:
"Siitä sain kipinän tutkia
asioita, ja koulutus ja julkinen liikenne tuntuivat heti oikeilta", hän kertoo ja sanoo, että
kansansivistys lähtee yleisesti laadukkaasta koulutuksesta, ja
kaikille ilmaisesta ja saavutettavasta kirjastolaitoksesta. Veikko kritisoi
toisen asteen ja ammatillisen koulutuksen leikkauksia:" Ne jättävät vastuun oppimisesta opiskelijoiden
harteille, opetuksesta leikkaaminen ei opiskelijan kannalta vaan toimi", hän lataa.
Ympäristöasiat tulivat mukaan, kun Veikko huomasi
että oma nuoruus metsätöissä ja maaseudulla toi tiettyä näkemystä jota ei
suurissa kaupungeissa kasvaneilla ihmisillä yleensä ollut. Hän haluaa että
ympäristöasiat otetaan Turussa vihdoin vakavasti, ja että
jahkailu loppuu.
Turun kaupunginvaltuustossa tämä
vasemmistonuori tekisi työtä koko kaupunkikuvan puolesta.
Perinnerakentamisen koulutus on vahvistanut hänen haluaan suojella vanhoja
taloja. "Tässä riittää
Turussa työsarkaa", Veikko
tiivistää. Hän parantaisi Turun mielenterveyspalveluita: "Ihmisten pitää saada apua silloin kun he sitä
tarvitsevat", Veikko
linjaa.
Tutkijantyötä ja turvapaikanhakijoiden
kotouttamista
Nana Blomqvist tekee päätyönään väitöskirjaa Åbo Akademissa.
Hän analysoi siinä kaupallisesta seksistä käytyä keskustelua. Nana on
julkaissut aiheesta artikkeleita jo vuodesta 2012 lähtien. Nana on myös tehnyt
turvapaikanhakijoiden kotouttamiseksi sekä palkallista että vapaaehtoistyötä.
![]() |
| 12 Nana Blomqvist |
Nanan työ turvapaikanhakijoiden parissa alkoi
samaan aikaan kun hakijoiden määrä oli suurimmillaan, syksyllä 2015. Nana on
toiminut erilaisissa tehtävissä turvapaikanhakijatilanteeseen liittyen, hän on
esimerkiksi ollut turvapaikanhakijoiden traumakartoitushankkeen
tutkimushankekoordinaattorina. Raporttia siitä viimeistellään juuri nyt.
Lisäksi Nana on koordinoinut psykologian opiskelijoiden keskustelutukitoimintaa
turvapaikanhakijoille ja järjestänyt heille koulutuksia ja tapahtumia Åbo
Akademilla. "Turvapaikkapäätöksen
odottaminen käy voimille, silloin on todella tärkeää saada päiviin mielekästä
sisältöä", hän kertoo
työstään.
Nana toimii tällä hetkellä vapaaehtoisena
kansalaisjärjestöissä, jotka kartoittavat turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ja
ottavat sen puutteisiin kantaa julkisesti, käyden vuoropuhelua lainsäätäjien,
kansanedustajien ja eduskuntaryhmien kanssa. Hän yhdistää teoriaa ja käytäntöä
myöhemmin tänä vuonna julkaistavilla artikkeleilla kidutettujen ja
seksuaalivähemmistöjen oikeusturvasta turvapaikanhakuprosessissa. "Oikeusturva ei ole taattu kenellekään
turvapaikanhakijalle, erityisten haavoittuvien hakijoiden oikeusturva on erityisen
ongelmallinen", Nana
toteaa.
Hänen mukaansa aihe kaipaa lisää tutkimusta
nimenomaan tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa: ”Turvapaikanhakijoiden oikeusturva vaarantuu
liian helposti, eikä erityisen haavoittuvaisten hakijoiden asemasta
hakuprosessissa ole puhuttu tarpeeksi". Tällä hetkellä Nana yrittää kehittää
laajempaa, rahoitettua kotouttamishanketta turvapaikanhakijoille. "Heillähän ei ole lakiin perustuvaa oikeutta
kotouttamispalveluihin",
Nana sanoo.
Nana haluaa kaupunginvaltuutettuna ajaa sujuvaa
kaupunki-infrastruktuuria, sellaista joka palvelisi Turun asukkaita, myös ja
etenkin pyörällä ja julkisilla liikkuvia. Nana kiinnittäisi huomiota
kaavoitukseen ja asuntotarjontaan niin, että painopisteenä olisi toimiva
asuminen. Nana haluaa valtuustossa myös varmistaa, ettei soteuudistuksessa
kanavoida verovaroja yksityisille, vaan että verovarat käytetään
yhteiskunnallisesti kestävällä tavalla. "Terveyspalveluita pitää kehittää kansan
hyväksi, ei yhtiöiden hyväksi",
Nana linjaa.
Nana peräänkuuluttaa Turkuun julkisia WC-tiloja,
jotta puistot ja kadunkulmat lakkaavat toimimasta yleisinä vessoina. Nana
toimisi valtuustossa myös kestävän pakolaispolitiikan puolesta: "Kuntapaikkojen täytyy olla ajan tasalla,
jotteivät kiintiöpakolaiset jää leireihinsä, ja ettei täältä turvapaikan saanut
jää vastaanottokeskukseen turhan pitkäksi aikaa", hän painottaa.
Kynän
varresta, banderollin takaa
Eva-Liisa Raekallio toimii Attacin jäsenlehden, Hiekanjyvien
päätoimittajana ja on Suomen Attacin hallituksen jäsen. Hän tekee
pätkätöitä kouluttajana ja opiskelee Turun yliopistossa. Eva-Liisa on aiemmin toiminut mm. Vasemmisto-opiskelijat
ry:n pääsihteerinä, Turun Vasemmisto-opiskelijat Avanti ry:n puheenjohtajana sekä
Varsinais-Suomen Vasemmistonuorten jäsenlehden päätoimittajana.
![]() |
| 78 Eva-Liisa Raekallio |
Eva-Liisa kiinnostui politiikasta Turun yliopiston
ylioppilaskunnassa, ja taisteli TYYn ravintolavaliokunnassa 2008-2009
reilun kahvin kampusruokaloihin. Reilun kahvin puolustaminen oli
Eva-Liisan mukaan nimenomaan taistelua, paljon vaikeampaa kuin ehkä nykyään
voisi luulla. "Reilua kahvia
vastustettiin milloin mistäkin syystä, taustalta paljastui myös selvää rasismia
ja kolonialismin piirteitä. Ravintolavaliokunnassa ymmärsin,
että se, mitä meille tarjotaan, on kiinni poliittisesta tahdosta. Tämä
näkyi myös suhtautumisessa kasvis- ja vegaaniruokaan sekä luomuun", hän kertoo.
Vaikuttaminen sekä kynän varresta,
että banderollin takaa on tuttua Eva-Liisalle. Kun yliopistojen
rahoituspohjan heikentänyttä yliopistolakia ajettiin läpi, Eva-Liisa veti Turun
opiskelijatoimintaverkostoa osana valtakunnallista opiskelijatoimintaa. "Me ennen kaikkea keskustelimme
koulutuspolitiikan suunnasta ja halusimme keskustelulle tilaa", hän muistelee. Eva-Liisa on jatkanut
keskustelua Vasemmistoliiton koulutus-ja tiedepoliittisessa työryhmässä, ja
vetänyt kaksi lukupiiriä Turussa koulutuspolitiikasta, viimeisimmän keväällä
2016 yhteistyössä Attacin kanssa. Hän on kirjoittanut aiheesta myös
mm. 2011 ilmestyneeseen Yhteinen yliopisto- kirjaan.
Tällä hetkellä Eva-Liisa on Varsinais-Suomen
Vasemmistoliiton ympäristöopintokerhon ohjaaja, hän on vetänyt kaikille
avoimia, ympäristöaiheisia keskustelutilaisuuksia ja tapahtumia jo pari
vuotta. "Olen iloinen, kun
voin hyödyntää Greenpeacen feissarina ja Suomen feissauskoordinaattorina
saatua tietoa ympäristöasioista", Eva-Liisa sanoo. Hän veti
myös piirin "Kohti ekologista elämäntapaa"- ohjelmatyötä.
Eva-Liisa on Turun nuorisolautakunnan jäsen ja kiinteistöliikelaitoksen
johtokunnan varajäsen. "Olemme
toimineet Vasemmistoryhmämme voimin nuorisolautakunnassa nuorisotyön
leikkauksia vastaan, ja tehneet paljon työtä turkulaisnuorten osallisuuden
ja tasa-arvon parantamiseksi nuorisovaltuustovaaleissa. Valtakunnallisissa
vaaleissa näkyvä äänestysaktiivisuuden jakautuminen näkyy jo nuorilla, tähän
pitää puuttua", Eva-Liisa
korostaa.
Hänen mukaansa isoja, monipuolisen
nuorisotyön mahdollistavia nuorisotiloja pitää rakentaa lisää ja niiden
aukioloja on pidennettävä ja säännöllistettävä. Nuorisotyöntekijöitä on
palkattava lisää pysyviin työsuhteisiin. "Turku ei saa säästää lapsista ja nuorista", Eva-Liisa linjaa. Hän toimisi
kaupunginvaltuutettuna asunnottomuuden poistamiseksi. "Kaupungin vuokra-asuntojen hintatason ja koko
järjestelmän on oltava sellainen, että asunnotonkin voi saada kodin", hän vaatii. Soteuudistuksessa Eva-Liisa
korostaa terveyspalveluyritysten yhteiskuntavastuuta. Hän puolustaisi
kaupunginvaltuustossa vähävaraisten ihmisten oikeuksia: "Mikäli uudistus toteutuu, se parantaa
jo valmiiksi hyvätuloisten asemaa, mutta minä pidän pienituloisten
puolta" hän
tiivistää.
Eva-Liisa haluaa laadukkaan kasvis- ja
vegaaniruoan, luomun ja reilun kaupan normiksi Turun ruokaloihin. "TYYn ravintolavaliokunnassa alkanut työ
jatkuisi, kaupunginvaltuustossa on mahdollisuus tällaiseenkin
ilmastotekoon. Kyse on tietenkin samalla eläinoikeuksista", hän toteaa. Eva-Liisa edistäisi
valtuutettuna ekologisesti kestävää Turkua, hänen mukaansa ilmastonmuutosta on
hillittävä jo kaupunkisuunnittelusta, rakentamisesta ja hankinnoista
lähtien, ympäristöystävällistä ja maksutonta joukkoliikennettä unohtamatta.
Pienten puolesta, nyt ja aina
Riikka Oksanen on kulttuurituottaja ja valtiotieteiden
maisteri. Hän on järjestänyt Turussa kulttuuritapahtumia jo vuosikymmeniä, ja
toimii myös Martin Kulttuuriolohuoneen aktiivina. Riikalla on pitkä kokemus
pienten puolustajana Turun kunnallispolitiikassa. Hän on Turun Vasemmistoliiton
osaston, Viherpunainen vasemmisto ry:n puheenjohtaja.
![]() |
| 72 Riikka Oksanen |
Riikka on tehnyt paljon sijaisuuksia
kirjastoissa, viimeksi Ilpoisten lähikirjastossa. Hän tietää kirjastotyöntekijöiden arjen,
kun on itsekin sellainen. Kiinnostus oman kaupungin kulttuurielämään oli
se juttu, joka sai Riikan mukaan politiikkaan 1990-luvun alussa: "Toimin silloin paitsi Down By The Laiturin
festivaaliorganisaattorina ja klubien järjestäjänä, myös Turun Musiikkijuhlien
ohjelmasihteerinä", Riikka
kertoo. Hän sai heti ensimmäisissä vaaleissaan 240 ääntä ja pääsi
kaupunginvaltuuston ensimmäiseksi varavaltuutetuksi ja kulttuurilautakunnan
jäseneksi. "Sillä tiellä
ollaan", Riikka tiivistää.
Riikka on ollut mukana kunnallispolitiikassa nyt
reilu parikymmentä vuotta eri lautakuntien, kuten kulttuuri-, ympäristö-, sekä
ympäristö- ja kaavoituslautakunnan jäsenenä. Sieltä Riikalla on kahdentoista
vuoden vankka kokemus. "Olen
halunnut saada kaupunkimme kaavoituksen vuorovaikutteiseksi asukkaiden ja
päättäjien välillä. Turun tauti estää ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa", hän sanoo.
Riikka on Puu&Talo- yhdistyksen aktiivi,
ja pitänyt erityisen tärkeänä kaupunkimme rakennetun historian ja
puutalojen säilyttämistä: "Luontoarvoista ja kulttuurihistoriallisesta
perinnöstä ei saa kaavoituksessa tinkiä", hän vaatii. Riikka irrottaisi
kaupunginvaltuustossa Turun Fennovoima-yhteistyöstä ja edistäisi
maksutonta joukkoliikennettä, ympäristöystävällisen pikaraitiotien
rakentamista Turkuun, sekä myös arkisin kulkevia yöbusseja.
Tällä hetkellä Riikka on Vasemmistoliiton
valtuustoryhmässä 1. varavaltuutettu, ja on osallistunut melkein
jokaiseen kokoukseen. Hän on puolustanut valtuustossa
lähipalveluja, lähikirjastoja ja niiden työntekijöitä
sekä oikeudenmukaisempaa kaupungin työllisyyspolitiikkaa. "Turkula isten lähipalvelut pitää saada
takaisin", Riikka
linjaa. Hän on tehnyt monta valtuustoaloitetta, esimerkiksi
Turun palkkatukimäärärahoista. Soten vaikutukset huolestuttavat Riikkaa: Miten kunnille jäävät tehtävät hoidetaan, ja
tuleeko kuntalaisille maksujen korotuksia", hän kysyy.
Riikka vaikuttaa Turun kaupungin kasvatus-
ja opetuslautakunnan jäsenenä, sekä kaupunkisuunnittelu- ja
ympäristölautakunnassa varajäsenenä. Hän on kaupungin työllisyystoimikunnan
varajäsen. Riikka on kasvatus- ja opetuslautakunnassa puolustanut
määrätietoisesti lasten ja vanhempien oikeuksia päiväkotien ja koulujen
lakkauttamista vastaan, ja pitänyt opetuksen määrärahojen puolta. Riikan
mukaan yksityinen päivähoito on lisääntynyt kaupungissa
runsaasti:" Palvelusetelijärjestelmä
nielee rahaa, ja myös erityistukea tarvitsevien lasten
päivähoitomahdollisuuksista täytyy pitää huolta", hän toteaa. Riikka jatkaisi
kaupunginvaltuutettuna työtään pienten puolesta, olivat he sitten lapsia tai
aikuisia.
torstai 23. maaliskuuta 2017
Hyppää kyytiin -tulevaisuuden liikennemuodot ja pikaratikka Turkuun
Tervetuloa keskustelemaan aiheesta Turun Ö-baariin, Linnankatu 7, ma 27.3. klo 18. Aiheesta alustavat kuntavaaliehdokkaat Wellu Koivisto, Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan jäsen sekä Riikka Oksanen, Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan varajäsen.
Kommenttipuheenvuoron pitää Turun kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen.
Tervetuloa mukaan!
Järj. Viherpunainen vasemmisto ry.
Tervetuloa keskustelemaan aiheesta Turun Ö-baariin, Linnankatu 7, ma 27.3. klo 18. Aiheesta alustavat kuntavaaliehdokkaat Wellu Koivisto, Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan jäsen sekä Riikka Oksanen, Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan varajäsen.
Kommenttipuheenvuoron pitää Turun kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen.
Tervetuloa mukaan!
Järj. Viherpunainen vasemmisto ry.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)





