keskiviikko 28. kesäkuuta 2017

Hyvää kesää kaikille kukkien kera!


Äärimmäisen hyviä uutisia kauniiseen kesäpäivään :)

Turku edistää kiertotaloutta – rakennushankkeissa uusiomateriaalit käyttöön

Tiedote. Julkaistu: 20.06.2017, 12:16
Turun kiinteistöliikelaitos

Turun kaupunki on mukana edistämässä kiertotaloutta ja vähentämässä rakennushankkeiden ympäristövaikutuksia yhdessä 20:n muun Suomen kaupungin kanssa. KEHTO-foorumiin kuuluvat kaupungit ovat sitoutuneet arvioimaan uusiomateriaalien käytön mahdollisuuksia luonnonmateriaalien sijaan ja ottamaan uusiomateriaalin käyttöön infrahankkeissa. 

Turku kuuluu maanlaajuiseen KEHTO-foorumiin, jonka jäsenet ovat yhdessä sitoutuneet ottamaan uusiomateriaalin käytön ja materiaalitehokkuuden osaksi infrahankkeiden suunnittelu- ja toteutusprosessia. Tavoitteena on edistää kiertotaloutta ja vähentää rakennushankkeiden ympäristövaikutuksia.

Rakentamisessa syntyvä ylijäämämaa kiertoon

Turku on lähtenyt uusiokäytön edistämiseen aktiivisesti mukaan. Lounais-Suomen Jätehuollon ja Turun kaupungin yhteisyritys Kiertomaa Oy:n toiminta-ajatuksena on rakentamisessa syntyvien maa-ainesten uusiokäytön edistäminen.

Kiertomaa kehittää maakunnallisesti katu- ja infrarakentamisessa syntyvien ylijäämämaiden maa-ainesten välitystä ja jatkojalostusta. Työn alla on virtuaalisen maa-ainespankin rakentaminen.
-Lähestymme ensin maarakennusalan yksityisiä urakoitsijoita ja yksityisiä omakotitalon rakentajia, kuuntelemme heidän toiveitaan ja rakennamme sovellusta sen pohjalta, kertoo Kiertomaa Oy:n toimitusjohtaja Patrik Jalonen.

Kiertomaa on saanut merkittävän tuen maa-ainesten uudelleenkäytön ja kierrätyksen edistämiseen. Kiertomaan pilottihanke on osa EU:n rahoittamaa, LIFE-ohjelmaan kuuluvaa CIRCWASTE-hanketta.

Kierrätyslasia, purkuasfalttia ja purkubetonia käytetään uusiomateriaalina infrahankkeissa

Turun kaupunki käyttää jo uusiomateriaaleja rakennus- ja infrahankkeissaan. Esimerkiksi kierrätyslasista valmistettua vaahtolasia käytetään kevennystäytteenä.
-Kevennystäyttöjä tehdään Turussa infrarakenteihin heikommin kantaville maapohja-alueille, joissa painavamman kiviaineksen käyttö muodostaisi maapohjan haitallisia painumia, kertoo infrapalvelujen johtaja Tapio Siirto Kiinteistötoimialalta.
Asuntokatujen ja kevyen liikenteen väylien päällystämisessä on alettu lisäämään kierrätysasfalttien käyttöä ja kaupungin omista purkurakennuksista syntynyttä betonimurskaa käytetään infrahankkeiden rakennekerroksissa.

Purkuasfaltin uusiokäyttö vähentää merkittävästi uuden öljytuotteen käyttöä materiaalissa ja pienentää hiilijalanjälkeä. Samalla Turun kaupunki haluaa menekkiä lisäämällä vaikuttaa ympäristöystävällisempien päällystetuotteiden käytön yleistymiseen koko Varsinais-Suomen alueella. Toimenpiteet ovat myös osa kaupungin strategista tavoitetta kohti hiilineutraalia Turkua vuonna 2040.

KEHTO-Foorumi - Kehittämishankkeita teknisten palvelujen laadun parantamiseksi

Kehto-foorumi on kolmivuotisen Tekes-rahoitteisen tutkimus- ja kehittämishankkeen tuloksena vuonna 2012 perustettu, nykyään 21 kaupungin teknisen toimialan edustajien ja Kuntaliiton muodostama kehittämisyhteisö. Se on viiden vuoden aikana toteuttanut verkostomaisesti toistakymmentä erilaajuista tutkimus- ja kehittämishanketta kuntien teknisten palvelujen laadun ja tuottavuuden parantamiseksi. Kehto-kaupungit ovat Espoo, Helsinki, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kotka, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Oulu, Pori, Rauma, Rovaniemi, Salo, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vaasa ja Vantaa.

Lisätietoja:
Toimialajohtaja Jouko Turto, Turun kaupunki, Kiinteistötoimiala
Infrapalvelujen johtaja Tapio Siirto, Turun kaupunki, Kiinteistötoimiala
Toimitusjohtaja Patrik Jalonen, Kiertomaa Oy
puh. 020 728 2133, patrik.jalonen@lsjh.fi

http://kuntatekniikka.fi/kehto/

Humalistonkadun pyöräily-yhteyden rakentaminen alkaa

Tiedote. Julkaistu: 28.06.2017, 16:16
Turun kiinteistöliikelaitos

Humalistonkadulle rakennetaan uusi pyöräily-yhteys Ratapihankadulta Yliopistonkadulle. Syyskuun loppuun mennessä valmistuvan yhteyden myötä toteutuu yhtäjaksoinen pyöräilyreitti rautatieasemalta jokirantaan. 

Humalistonkadun yhteys rakennetaan osin pyörätienä, osin pyöräkaistana, joka tehdään punaisesta asfaltista ajoradan reunaan. Pyöräily-yhteys tulee pääsääntöisesti molemmille puolille Humalistonkatua.Työt alkavat heinäkuun ensimmäisellä viikolla, ja jatkuvat syyskuun loppuun. Pääosin työ on kivityötä, sekä betonilaattojen ja reunakivien laittoa. Varsinainen ajoradan päällystystyö tehdään syyskuun aikana.

Koko työmaan ajan Humalistonkadulla on molempiin suuntiin yksi kaista käytössä, ja linja-autoliikenne kulkee normaalisti koko ajan. Osa päällystystyöstä tehdään yöaikaan.
Asiointipysäköintimäärät samoin kuin asukaspysäköintipaikkojen määrä pysyvät Humalistonkadun lähialueella lähes ennallaan muutosten jälkeen.

Pyöräkaistojen ja -teiden myötä asiointipysäköintipaikat vähenevät Humalistonkadun varrelta noin 20 ruudulla, mutta uudet korvaavat paikat toteutetaan Käsityöläiskadulle ja Rauhankadulle. Käsityöläiskadun vinopysäköinti (välillä Rauhankatu–Läntinen Pitkäkatu) muutetaan kohtisuoraksi, jolloin parkkipaikat lisääntyvät merkittävästi. Rauhankadulla (välillä Käsityöläiskatu–Humalistonkatu) taas kaikki parkkipaikat muutetaan maksullisiksi lyhytaikaisen asiointipysäköinnin mahdollistamiseksi. Lisäksi Rauhankadulle (Käsityöläiskatu–Jarrumiehenkatu) lisätään asukaspysäköintipaikkoja.

Lisätietoja:
Jukka Mäenpää, vastaava rakennuttaja, Turun kiinteistöliikelaitos
jukka.maenpaa@turku.fi
040-674 3740


Ja vielä tämä. Oikeaan suuntaan ollaan menossa. Vipu julkaisi mielipiteen Humalistonkadun pyörätien kiireellisyydestä jo kolme vuotta sitten, 2014.

 https://viherpunainen.blogspot.fi/2014/11/tassa-alla-turun-sanomille-jo-21.html#more

Varsinais-Suomen Vasemmistoliiton ympäristöopintokerho oli jo viime keväänä hereillä aurinkosähkön osalta :)

 http://www.turku.fi/uutinen/2017-06-28_aurinkoenergian-tuotanto-kasvaa-turussa-tiedon-ja-palveluiden-puute-hidastavat

http://varsinais-suomi.vasemmisto.fi/yleinen/aurinkosahkoa-kotiin/


keskiviikko 31. toukokuuta 2017



Viimeiset terveiset nuorisolautakunnan kokouksesta 30.5. ja 18.5.

Eilen oli viimeinen nuorisolautakunta. Olin töissä kaupunkilaisilla viimeiseen asti. Esityslistalla oli mm. Jyrkkälän kirjasto- ja nuorisotalon tilatarveselvitys, vastaus Kalle Virtasen aloitteeseen (nuorisolautakunta 3.11.2016 § 108) koskien ehdotusta Nummen-Hannunniitun-Itäharjun-Kohmon alueen nuorisotilaa, sekä Halisten Huudin katsaus.

En nähnyt myöskään Jyrkkälän kohdalla lisäarvoa nuorisotilan pienentämisessä kuten oli laita aiemmin tänä vuonna Runosmäen monitoimitaloratkaisussakin. Olisi ollut helppoa noudattaa Jyrkkälä- kysymyksessä lautakunnan Turku-sopimukseen perustuvaa strategiaa nuorisotilojen pienentämisestä, jolla luodaan samalla tilannetta jossa nuorisotyöntekijöiden lisäpalkkaamiselle ei nähdä mahdollisuuksia tilojen pienuuden takia...Mutta esitin peruskorjausratkaisua, uudisrakennusvaihtoehdossa nuorisotilaksi olisi jäänyt 175 neliötä kun nyt sitä on yli 600 neliötä. Jyrkkälässä on vilkasta tilojen ulosvuokrausta ja nekin tulot jäävät uudisrakennusratkaisussa saamatta.

Tässä ote pöytäkirjasta.

*******************************
Ehdotus: Nuorisolautakunta päättää hyväksyä tilatarveselvityksen uudisrakennusvaihtoehdon mukaisena.
Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.
Raekallion tekemä muutosehdotus raukesi kannatuksen puuttuessa.
Muutosehdotus oli seuraava:
Esitän, että Jyrkkälässä toteutetaan tilojen peruskorjaus. Uudisrakennusvaihtoehdossa nuorisotilan neliömäärä pienenisi ratkaisevasti. Nuorisotilan neliömäärän säilyminen nykyisellään palvelisi nuoria parhaiten mahdollistamalla monipuolisen nuorisotyön, ja kaikkien nuorisoryhmien täysipainoisen palvelun.
Raekallio jätti päätökseen eriävän mielipiteen.

********************************
Viime lautakunnan kokoukseen tuotu vastaus nuorisotila-aloitteeseen oli mitäänsanomaton. Se tuotiin uudelleen muotoiltuna eiliseen kokoukseen, ja vasta nyt oli selvitetty aloitteessa esilletuotua Tammitien kiinteistön mahdollisuutta nuorisotilana. Siinä ei kuitenkaan oltu selvitetty mitään mahdollisuuksia vedoten jälleen resurssien riittävyyteen. Se mitä kaupunki haluaa tukea on valintakysymys. Tässä ensin eilen käsitelty vastaus, jossa valmistelemani muutosesitys hävisi äänin 11-2. Vasemmistoliitto oli ainoana puolueena aloitteen tehneiden ja todellisen demokratian puolella.

******************
Vastaus Kalle Virtasen aloitteeseen (nuorisolautakunta 3.11.2016 § 108) koskien ehdotusta Nummen-Hannunniitun-Itäharjun-
Kohmon alueen nuorisotilaa
-
Nlk § 63
Nuorisopalvelujohtaja Annina Lehtiö-Vainio, nuorisopalvelupäällikkö Minna Saarinen ja osastopäällikkö Kerstin Paananen

Nuorisolautakunnalle tuotiin tiedoksi lautakunnan kokouksessa 3.11.2016 § 108 Kalle Virtasen kuntalaisaloite koskien uuden nuorisotilan perustamista Nummen-Hannunniitun-Itäharjun-Kohmon alueelle. Aloitteen mukana oli puoltava vetoomus, jonka oli allekirjoittanut 242 henkilöä. Lisäksi alueen yhdistyksistä Hannunniitun koulun vanhempaintoimikunta ry, Nummenmäen Pientalot ry, Itäharjun Omakotiyhdistys ry ja Kohmon Omakotiyhdistys ry ovat antaneet aloitteelle tukensa.

Alueelle toivottua nuorisotilaa perustellaan runsaalla lasten ja nuorten määrällä ja sillä että Kuuvuoren nuorisotilan siirryttyä Halisiin vuoden 2017 alussa jää alue ilman nuorisopalvelujen toimipaikkaa. Lähimmät nuorisotilat sijaitsevat Lausteella, Varissuolla ja Halisissa.
Aloitteessa ehdotetaan uuden nuorisotilan perustamista tyhjänä olevaa kiinteistöön osoitteessa Tammitie 3. Nuorisolautakunta päätti 3.11.2016 kokouksessa lähettää aloitteen valmisteltavaksi ja että se tuodaan lautakunnan käsittelyyn toukokuussa 2017.

Aloitteessa nuorisotilaksi ehdotettu Tammitien kiinteistö ei ole Turun kaupungin tila. Tontti on kaupungin omistuksessa, mutta vuokrattu ulkopuoliselle yritykselle. Kiinteistön käyttötarkoitus on liike- ja tavaratalorakennus. Tilojen käyttöönotto nuorisotilaksi voi edellyttää tilan käyttötarkoituksen muutosta. Rakennus ei todennäköisesti sovellu sellaisenaan nuorisotilaksi, vaan se vaatisi muutostöitä. Mikäli toiminnallisia muutoksia tulisi tehtäväksi, ei tilaa voida hankkia ilman kilpailutusta. Tontti kuuluu osaksi käynnistettyä asemakaavamuutosta (”Tammitien kulma”), jonka tarkoituksena on muuttaa Vanhan Hämeentien puoleista rakennuskantaa uudisrakentamalla asuintaloja

Aloite ei johda toimenpiteisiin, sillä nuorisopalveluilla ei ole taloudellisia eikä henkilöstöresursseja uuteen nuorisotilaan ja -toimintaan Nummen-Hannunniitun-Kohmon-Itäharjun alueella.
Tammitien kiinteistöstä on matkaa lähimmälle Halisten nuorisotilalle 1,6 km. Hannunniitun koululta on Halisten nuorisotilalle matkaa 2,5 km ja Varissuon nuorisotilalle 2,8 km. Kesäaikaan Nummen-Hannunniitun-Itäharjun-Kohmon nuoret voivat kutsua alueelle Nuokkaribiilin. Nuokkaribiilin kyydissä kulkevat ammattitaitoiset ohjaajat ja monipuoliset toimintavälineet nuorten käyttöön. Lisätietoja Nuokkaribiilistä https://www.turku.fi/vapaa-aika/nuorisotilat/nuokkaribiili

Toimialajohtaja Minna Sartes:
Ehdotus: Nuorisolautakunta päättää antaa edellä esitetyn vastauksen aloitteeseen ja merkitsee aloitteen käsitellyksi. Aloite ei aiheuta tällä hetkellä muita toimenpiteitä.
Päätös: Ehdotus hyväksyttiin äänestyksen jälkeen äänin 11-2.
Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä päätökseksi tulleen esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Niskanen, Wiren, Raiskila, Peltonen, Saarinen, Valkama, Asikainen, Shintami, Tähti, Karlsson ja Azizi.
Raekallion Polon kannattaman tekemän muutosehdotuksen puolesta äänestivät Raekallio ja Polo.

Muutosehdotus oli seuraava:

Nuorisolautakunnalle tuotiin tiedoksi lautakunnan kokouksessa 3.11.2016 § 108 Kalle Virtasen kuntalaisaloite koskien uuden nuorisotilan perustamista Hannunniitun alueelle. Aloitteen mukana oli puoltava vetoomus, jonka oli allekirjoittanut 242 henkilöä. Lisäksi alueen yhdistyksistä Hannunniitun koulun vanhempaintoimikunta ry, Nummenmäen Pientalot ry, Itäharjun Omakotiyhdistys ry ja Kohmon Omakotiyhdistys ry ovat antaneet aloitteelle tukensa.

Hannunniitun alueelle toivottua nuorisotilaa perustellaan alueen runsaalla lasten ja nuorten määrällä ja sillä että Kuuvuoren nuorisotilan siirtyessä Halisiin vuoden 2017 alussa jää Hannunniitun-Itäharjun-Kohmon alue ilman nuorisopalvelujen toimipaikkaa. Lähimmät nuorisotilat sijaitsevat Lausteella, Varissuolla ja Halisissa. Aloitteessa ehdotetaan uuden nuorisotilan perustamista tyhjänä olevaa kiinteistöön osoitteessa Tammitie 3. Nuorisolautakunta päätti 3.11.2016 kokouksessa lähettää aloitteen valmisteltavaksi ja että se tuodaan lautakunnan käsittelyyn 3.5.2017 mennessä.

Nuorisolautakunta päättää käynnistää Turun kaupungin tarve- ja hankeselvitysprosessin uuden nuorisotilan perustamiseksi alueelle, ja siinä yhteydessä kartoittaa kaupungin tilat sekä muut vaihtoehdot. Mahdollisuus tarjota alueen nuorille prosessin aikana tila Kuuvuoren nuorisotilan paikalle kesän 2017 aikana valmistuvasta ylioppilastalosta selvitetään.

*****************

Eilen käytiin läpi myös katsaus Halisten Huudin kuluneeseen kevääseen. Avointa nuorten toimintaa on vähintään kolmena päivänä viikossa. Kysyin kokouksessa, voisiko tila olla edes yhden päivän viikossa enemmän auki. Taas sain vastaukseksi resurssit. Totesin että kyse on myös toimintojen arvostamisesta; mitä kaupunki haluaa tukea.

******************


Minun piti tosiaan lähteä 18.5. lautakunnasta tosi aikaisin, enkä ollut kuulemassa kaupungin toimista seuraavien nuorisovaltuustovaalien äänestysvilkkauden lisäämiseksi, jotka käytiin läpi suullisesti ilmoitusasioissa. Sain tiedot nuorisotoimenjohtajalta, kiitos vielä hänelle! Turun aktiivinen toiminta kaikkien turkulaisnuorten osallistamiseksi oli minun ja Saskan tavoitteena siitä lähtien kun saimme edellisten vaalien numerot käsiimme ja teimme aloitteen.


Oli myös todella hyvä, että kyselin huhtikuun seminaarissa toimien perään. Olen yhtäältä iloinen, että työllämme oli merkitystä, kuitenkin olisin toivonut että kiertue olisi ulottunut nimenomaan nuorisotiloihin, sen lisäksi että mennään kouluihin. Kiertue oli minun ideani. Koska kyllähän nuoret ovat kummassakin paikassa, olisi ollut paljon tehokkaampaa mennä myös nuorisotiloihin. Lisäksi koen, että alkuperäisen idean mukaan olisi ollut tärkeää toteuttaa kiertue yhteistyönä. Nyt se on nykyisen nuorisovaltuuston toteuttama, ja kiertueen objektiivisuuden vuoksi olisi ollut tärkeää että se olisi toteutettu pedagogisesti, nuorisotoimen ja sivistystoimen kesken. 


Tottakai olen tosi iloinen että kaupunki on nyt eri otteella mukana, toivon että turkulaisnuoret lähtisivät sankoin joukoin ehdolle marraskuun vaaleihin ja myöskin ilman muuta äänestäisivät :)



Eva-Liisa Raekallio 




maanantai 22. toukokuuta 2017

Retki Rauvolanlahdelle ja Vaarniemeen 5.6.

Varsinais-Suomen Vasemmistoliiton ympäristöopintokerho järjestää luonto- ja linturetken Turun ja Kaarinan rajalla maanantaina 5.6. klo 17-20. Upeita varsinais-suomalaisia maisemia voi tulla tutkimaan kahdella tavalla, lyhyempää 2 km reittiä tai tulla mukaan pidemmälle reitille, jonka pituus on n. 5 km.

Kokoonnumme kaikki 5.6. klo 17 Turun bussilinjan 13 päätepysäkille Uittamolle, jossa voi vielä pohtia kummalle reitille lähtee. Oppaina kummallakin reitillä toimivat alueen hyvin tuntevat, kokeneet luontotuntijat- ja harrastajat Mikko Lemmetyinen ja Reijo Salmi. Porukat kulkevat eri polkua ja tapaavat Vaarniemen lintutornilla. Sieltä jatkamme kaikki yhdessä Vaarniemen kallion nuotiopaikalle, jossa voi syödä omia eväitä ja grillata purtavaa. Siellä on näkötorni ja hieno näköala saaristoon. Retkellä näkee monipuolisesti sekä merenrantaruovikkoa että kalliometsää. Jyrkkä nousu Vaarniemen kalliolle vaatii hyviä ja käytännöllisiä kenkiä, portaat ovat toki hyväkuntoiset ja leveät.

Ilmoittautumiset 30.5. mennessä ympäristöopintokerhon ohjaajalle Eva-Liisa Raekalliolle, eraekallio@gmail.com tai puhelimella 040-2473913. Retkelle tarvitaan autokuskeja osallistujia kuljettamaan. Laitathan viestiä, mikäli pääset mukaan ja voit tulla omalla autolla. Kerrothan viestissäsi, montako kyytiisi mahtuu ja voitko olla alusta loppuun asti mukana.

Retkelle mukaan siis omat eväät, luontoretkelle sopivat vaatteet ja kengät, ja kiikareista on paljon iloa myös.

Tervetuloa kesäistä luontoa katselemaan!

keskiviikko 29. maaliskuuta 2017

Vipun uudet upeat vaaliteesit julkaistu!!

Ne löytyvät tästä blogista, klikkaamalla linkkiä oikeasta yläkulmasta.
Kuntavaalit alkoivat tänään-
Vipulaisten ehdokkaiden esittelyjä

Kunnallisvaalien ennakkoäänestys alkoi tänään keskiviikkona 29.3. ja päättyy 4.4. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 9.4.



Luonnon ja ihmisten puolustaja

Wellu Koivisto on merimies, jolla on takanaan tuhansia meripäiviä. Hän on työskennellyt vuosia useissa kansalaisjärjestöissä niin ympäristön, ihmisoikeuksien kuin rauhankin puolesta. Wellu on ollut mukana Turun kunnallispolitiikassa jo kymmenen vuotta.

40 Wellu Koivisto
Wellu on toiminut laivoissa kansimiehenä, ja edennyt monessa pestissä keittiön ja konehuoneen kautta aina kippariksi asti. Wellu tunnetaan Estellen ja Aputehtaan puuhamiehenä, ja on Wellu ollut aktiivinen Greenpeacessäkin. Hän on osallistunut monena vuonna Ship to Gaza- purjehdukselle, viimeksi kesällä 2015. Ihmisoikeuksien turvaaminen on saanut Wellun yhä uudestaan merelle: "Viimeksi kuljetimme palestiinalaisille lääkkeitä ja elintarvikkeita", hän kertoo.

Wellu pyydettiin aikoinaan ehdokkaaksi kuntavaaleihin, hän on tällä hetkellä Turun kaupunginvaltuustossa varavaltuutettuna, ja kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan jäsen. Sieltä hänellä on usean vuoden kokemus. Wellu vaatii Turkuun asukaslähtöistä ja ympäristöystävällistä kaavoituspolitiikkaa: "Kaavoituksesta ja rakentamisesta päätettäessä pitää kuunnella asukkaita ja asiantuntijoita. Luontoarvojen ja kulttuurihistoriallisen perinnön säilyttäminen on lähtökohta", hän linjaa.

Wellu sanoo, että uusiutuvaa energiaa on painotettava jo kaupunkisuunnittelusta ja kaavoituksesta lähtien:"Kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen monopoliasema antaa kaupungille mahdollisuuden vaatia uusiutuvien energiamuotojen käyttöä uudis- ja korjausrakentamisessa", hän toteaa.

Turun kaupungilla pitää Wellun mukaan olla riittävästi edullisia vuokra-asuntoja eri puolilla kaupunkia:" Kunnallisten vuokra-asuntojen rakentaminen laskee asumisen hintaa lisäämällä tarjontaa, ja antaa työtä", hän sanoo. Wellu laskisi kaupunginvaltuutettuna Turun omistamien vuokra-asuntojen vuokratasoa ja helpottaisi luottotietonsa menettäneiden mahdollisuuksia saada asunto.

Wellu sanoo, että poliittinen aktiivisuus on ollut osa omaa elämää pienestä pitäen. Hänelle tärkeät arvot kuntapolitiikassa ovat samat kuin aina: ympäristön ja ihmisen puolustaminen. "Niin luonto kuin ihmisetkin tarvitsevat puolustajansa", Wellu päättää.



Maaseudun ja kaupungin kasvatti

Veikko Korhonen on toiminut Turun Vasemmistonuorten puheenjohtajana ja on edelleen aktiivinen Vasemmistonuorissa. Hän opiskelee tällä hetkellä korjausrakentamista, ja keskittyy opinnoissaan perinnerakentamiseen. 

41 Veikko Korhonen

Käytännönläheinen vapaaehtoistyö on Veikolle tärkeää, hän on esimerkiksi korjannut paljon polkupyöriä polkupyöräkirpparilla. "Polkupyörien korjaaminen ja kunnostaminen tulee kalliiksi pienituloiselle, ja pyörä on monelle ainoa kulkuneuvo", Veikko valottaa omaa motivaatiotaan. Veikon mukaan on järkevää jakaa tietoa ja auttaa muita ihmisiä kunnostamaan pyöriä itse. Hän edistäisikin kaupunginvaltuutettuna nimenomaan pyöräilyä ja joukkoliikennettä. 

Veikko on ihminen joka tarttuu toimeen, hänelle mikään yhdistys- ja järjestötoiminta ei ole vierasta. "Olen tehnyt Vasemmistonuorissa kaikenlaista talkooremonteista liittokokousedustajan hommiin", hän kertoo. Veikko on nyt varajäsenenä Varsinais-Suomen Vasemmistonuorten hallituksessa, ja on myös koko maan Vasemmistonuorten hallituksen varajäsen.

Veikko innostui poliittisesta vaikuttamisesta alun pitäen seitsemän vuotta sitten, Maksuton koulutus 2010- mielenosoituksessa: "Siitä sain kipinän tutkia asioita, ja koulutus ja julkinen liikenne tuntuivat heti oikeilta", hän kertoo ja sanoo, että kansansivistys lähtee yleisesti laadukkaasta koulutuksesta, ja kaikille ilmaisesta ja saavutettavasta kirjastolaitoksesta. Veikko kritisoi toisen asteen ja ammatillisen koulutuksen leikkauksia:" Ne jättävät vastuun oppimisesta opiskelijoiden harteille, opetuksesta leikkaaminen ei opiskelijan kannalta vaan toimi", hän lataa. 

Ympäristöasiat tulivat mukaan, kun Veikko huomasi että oma nuoruus metsätöissä ja maaseudulla toi tiettyä näkemystä jota ei suurissa kaupungeissa kasvaneilla ihmisillä yleensä ollut. Hän haluaa että ympäristöasiat otetaan Turussa vihdoin vakavasti, ja että jahkailu loppuu.

Turun kaupunginvaltuustossa tämä vasemmistonuori tekisi työtä koko kaupunkikuvan puolesta. Perinnerakentamisen koulutus on vahvistanut hänen haluaan suojella vanhoja taloja. "Tässä riittää Turussa työsarkaa", Veikko tiivistää. Hän parantaisi Turun mielenterveyspalveluita: "Ihmisten pitää saada apua silloin kun he sitä tarvitsevat", Veikko linjaa.



Tutkijantyötä ja turvapaikanhakijoiden kotouttamista

Nana Blomqvist tekee päätyönään väitöskirjaa Åbo Akademissa. Hän analysoi siinä kaupallisesta seksistä käytyä keskustelua. Nana on julkaissut aiheesta artikkeleita jo vuodesta 2012 lähtien. Nana on myös tehnyt turvapaikanhakijoiden kotouttamiseksi sekä palkallista että vapaaehtoistyötä.

12 Nana Blomqvist
Nanan työ turvapaikanhakijoiden parissa alkoi samaan aikaan kun hakijoiden määrä oli suurimmillaan, syksyllä 2015. Nana on toiminut erilaisissa tehtävissä turvapaikanhakijatilanteeseen liittyen, hän on esimerkiksi ollut turvapaikanhakijoiden traumakartoitushankkeen tutkimushankekoordinaattorina. Raporttia siitä viimeistellään juuri nyt. Lisäksi Nana on koordinoinut psykologian opiskelijoiden keskustelutukitoimintaa turvapaikanhakijoille ja järjestänyt heille koulutuksia ja tapahtumia Åbo Akademilla. "Turvapaikkapäätöksen odottaminen käy voimille, silloin on todella tärkeää saada päiviin mielekästä sisältöä", hän kertoo työstään.

Nana toimii tällä hetkellä vapaaehtoisena kansalaisjärjestöissä, jotka kartoittavat turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ja ottavat sen puutteisiin kantaa julkisesti, käyden vuoropuhelua lainsäätäjien, kansanedustajien ja eduskuntaryhmien kanssa. Hän yhdistää teoriaa ja käytäntöä myöhemmin tänä vuonna julkaistavilla artikkeleilla kidutettujen ja seksuaalivähemmistöjen oikeusturvasta turvapaikanhakuprosessissa. "Oikeusturva ei ole taattu kenellekään turvapaikanhakijalle, erityisten haavoittuvien hakijoiden oikeusturva on erityisen ongelmallinen", Nana toteaa. 

Hänen mukaansa aihe kaipaa lisää tutkimusta nimenomaan tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa: ”Turvapaikanhakijoiden oikeusturva vaarantuu liian helposti, eikä erityisen haavoittuvaisten hakijoiden asemasta hakuprosessissa ole puhuttu tarpeeksi". Tällä hetkellä Nana yrittää kehittää laajempaa, rahoitettua kotouttamishanketta turvapaikanhakijoille. "Heillähän ei ole lakiin perustuvaa oikeutta kotouttamispalveluihin", Nana sanoo.

Nana haluaa kaupunginvaltuutettuna ajaa sujuvaa kaupunki-infrastruktuuria, sellaista joka palvelisi Turun asukkaita, myös ja etenkin pyörällä ja julkisilla liikkuvia. Nana kiinnittäisi huomiota kaavoitukseen ja asuntotarjontaan niin, että painopisteenä olisi toimiva asuminen. Nana haluaa valtuustossa myös varmistaa, ettei soteuudistuksessa kanavoida verovaroja yksityisille, vaan että verovarat käytetään yhteiskunnallisesti kestävällä tavalla. "Terveyspalveluita pitää kehittää kansan hyväksi, ei yhtiöiden hyväksi", Nana linjaa.

Nana peräänkuuluttaa Turkuun julkisia WC-tiloja, jotta puistot ja kadunkulmat lakkaavat toimimasta yleisinä vessoina. Nana toimisi valtuustossa myös kestävän pakolaispolitiikan puolesta: "Kuntapaikkojen täytyy olla ajan tasalla, jotteivät kiintiöpakolaiset jää leireihinsä, ja ettei täältä turvapaikan saanut jää vastaanottokeskukseen turhan pitkäksi aikaa", hän painottaa.




Kynän varresta, banderollin takaa

Eva-Liisa Raekallio toimii Attacin jäsenlehden, Hiekanjyvien päätoimittajana ja on Suomen Attacin hallituksen jäsen. Hän tekee pätkätöitä kouluttajana ja opiskelee Turun yliopistossa. Eva-Liisa on aiemmin toiminut mm. Vasemmisto-opiskelijat ry:n pääsihteerinä, Turun Vasemmisto-opiskelijat Avanti ry:n puheenjohtajana sekä Varsinais-Suomen Vasemmistonuorten jäsenlehden päätoimittajana.

78 Eva-Liisa Raekallio
Eva-Liisa kiinnostui politiikasta Turun yliopiston ylioppilaskunnassa, ja taisteli TYYn ravintolavaliokunnassa 2008-2009 reilun kahvin kampusruokaloihin. Reilun kahvin puolustaminen oli Eva-Liisan mukaan nimenomaan taistelua, paljon vaikeampaa kuin ehkä nykyään voisi luulla. "Reilua kahvia vastustettiin milloin mistäkin syystä, taustalta paljastui myös selvää rasismia ja kolonialismin piirteitä. Ravintolavaliokunnassa ymmärsin, että se, mitä meille tarjotaan, on kiinni poliittisesta tahdosta. Tämä näkyi myös suhtautumisessa kasvis- ja vegaaniruokaan sekä luomuun", hän kertoo.

Vaikuttaminen sekä kynän varresta, että banderollin takaa on tuttua Eva-Liisalle. Kun yliopistojen rahoituspohjan heikentänyttä yliopistolakia ajettiin läpi, Eva-Liisa veti Turun opiskelijatoimintaverkostoa osana valtakunnallista opiskelijatoimintaa. "Me ennen kaikkea keskustelimme koulutuspolitiikan suunnasta ja halusimme keskustelulle tilaa", hän muistelee. Eva-Liisa on jatkanut keskustelua Vasemmistoliiton koulutus-ja tiedepoliittisessa työryhmässä, ja vetänyt kaksi lukupiiriä Turussa koulutuspolitiikasta, viimeisimmän keväällä 2016 yhteistyössä Attacin kanssa. Hän on kirjoittanut aiheesta myös mm. 2011 ilmestyneeseen Yhteinen yliopisto- kirjaan.

Tällä hetkellä Eva-Liisa on Varsinais-Suomen Vasemmistoliiton ympäristöopintokerhon ohjaaja, hän on vetänyt kaikille avoimia, ympäristöaiheisia keskustelutilaisuuksia ja tapahtumia jo pari vuotta. "Olen iloinen, kun voin hyödyntää Greenpeacen feissarina ja Suomen feissauskoordinaattorina saatua tietoa ympäristöasioista",  Eva-Liisa sanoo. Hän veti myös piirin "Kohti ekologista elämäntapaa"- ohjelmatyötä. Eva-Liisa on Turun nuorisolautakunnan jäsen ja kiinteistöliikelaitoksen johtokunnan varajäsen.  "Olemme toimineet Vasemmistoryhmämme voimin nuorisolautakunnassa nuorisotyön leikkauksia vastaan, ja tehneet paljon työtä turkulaisnuorten osallisuuden ja tasa-arvon parantamiseksi nuorisovaltuustovaaleissa. Valtakunnallisissa vaaleissa näkyvä äänestysaktiivisuuden jakautuminen näkyy jo nuorilla, tähän pitää puuttua", Eva-Liisa korostaa. 

Hänen mukaansa isoja, monipuolisen nuorisotyön mahdollistavia nuorisotiloja pitää rakentaa lisää ja niiden aukioloja on pidennettävä ja säännöllistettävä. Nuorisotyöntekijöitä on palkattava lisää pysyviin työsuhteisiin. "Turku ei saa säästää lapsista ja nuorista", Eva-Liisa linjaa. Hän toimisi kaupunginvaltuutettuna asunnottomuuden poistamiseksi. "Kaupungin vuokra-asuntojen hintatason ja koko järjestelmän on oltava sellainen, että asunnotonkin voi saada kodin", hän vaatii.  Soteuudistuksessa Eva-Liisa korostaa terveyspalveluyritysten yhteiskuntavastuuta. Hän puolustaisi kaupunginvaltuustossa vähävaraisten ihmisten oikeuksia: "Mikäli uudistus toteutuu, se parantaa jo valmiiksi hyvätuloisten asemaa, mutta minä pidän pienituloisten puolta" hän tiivistää. 

Eva-Liisa haluaa laadukkaan kasvis- ja vegaaniruoan, luomun ja reilun kaupan normiksi Turun ruokaloihin. "TYYn ravintolavaliokunnassa alkanut työ jatkuisi, kaupunginvaltuustossa on mahdollisuus tällaiseenkin ilmastotekoon. Kyse on tietenkin samalla eläinoikeuksista", hän toteaa. Eva-Liisa edistäisi valtuutettuna ekologisesti kestävää Turkua, hänen mukaansa ilmastonmuutosta on hillittävä jo kaupunkisuunnittelusta, rakentamisesta ja hankinnoista lähtien, ympäristöystävällistä ja maksutonta joukkoliikennettä unohtamatta.




Pienten puolesta, nyt ja aina

Riikka Oksanen on kulttuurituottaja ja valtiotieteiden maisteri. Hän on järjestänyt Turussa kulttuuritapahtumia jo vuosikymmeniä, ja toimii myös Martin Kulttuuriolohuoneen aktiivina. Riikalla on pitkä kokemus pienten puolustajana Turun kunnallispolitiikassa. Hän on Turun Vasemmistoliiton osaston, Viherpunainen vasemmisto ry:n puheenjohtaja.

72 Riikka Oksanen
Riikka on tehnyt paljon sijaisuuksia kirjastoissa, viimeksi Ilpoisten lähikirjastossa. Hän tietää kirjastotyöntekijöiden arjen, kun on itsekin  sellainen. Kiinnostus oman kaupungin kulttuurielämään oli se juttu, joka sai Riikan mukaan politiikkaan 1990-luvun alussa: "Toimin silloin paitsi Down By The Laiturin festivaaliorganisaattorina ja klubien järjestäjänä, myös Turun Musiikkijuhlien ohjelmasihteerinä", Riikka kertoo. Hän sai heti ensimmäisissä vaaleissaan 240 ääntä ja pääsi kaupunginvaltuuston ensimmäiseksi varavaltuutetuksi ja kulttuurilautakunnan jäseneksi. "Sillä tiellä ollaan", Riikka tiivistää.

Riikka on ollut mukana kunnallispolitiikassa nyt reilu parikymmentä vuotta eri lautakuntien, kuten kulttuuri-, ympäristö-, sekä ympäristö- ja kaavoituslautakunnan jäsenenä. Sieltä Riikalla on kahdentoista vuoden vankka kokemus. "Olen halunnut saada kaupunkimme kaavoituksen vuorovaikutteiseksi asukkaiden ja päättäjien välillä. Turun tauti estää ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa", hän sanoo. 

Riikka on Puu&Talo- yhdistyksen aktiivi, ja pitänyt erityisen tärkeänä kaupunkimme rakennetun historian ja puutalojen säilyttämistä: "Luontoarvoista ja kulttuurihistoriallisesta perinnöstä  ei saa kaavoituksessa tinkiä", hän vaatii.  Riikka irrottaisi kaupunginvaltuustossa Turun Fennovoima-yhteistyöstä ja edistäisi maksutonta joukkoliikennettä, ympäristöystävällisen pikaraitiotien rakentamista Turkuun, sekä myös arkisin kulkevia yöbusseja. 

Tällä hetkellä Riikka on Vasemmistoliiton valtuustoryhmässä 1. varavaltuutettu, ja on osallistunut melkein jokaiseen kokoukseen. Hän on puolustanut valtuustossa lähipalveluja, lähikirjastoja ja niiden työntekijöitä sekä oikeudenmukaisempaa kaupungin työllisyyspolitiikkaa. "Turkulaisten lähipalvelut pitää saada takaisin", Riikka linjaa. Hän on tehnyt monta valtuustoaloitetta, esimerkiksi Turun palkkatukimäärärahoista. Soten vaikutukset huolestuttavat Riikkaa: Miten kunnille jäävät tehtävät hoidetaan, ja tuleeko kuntalaisille maksujen korotuksia", hän kysyy.

Riikka vaikuttaa Turun kaupungin kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenenä, sekä kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnassa varajäsenenä. Hän on kaupungin työllisyystoimikunnan varajäsen. Riikka on kasvatus- ja opetuslautakunnassa puolustanut määrätietoisesti lasten ja vanhempien oikeuksia päiväkotien ja koulujen lakkauttamista vastaan, ja pitänyt opetuksen määrärahojen puolta. Riikan mukaan yksityinen päivähoito on lisääntynyt kaupungissa runsaasti:" Palvelusetelijärjestelmä nielee rahaa, ja myös erityistukea tarvitsevien lasten päivähoitomahdollisuuksista täytyy pitää huolta", hän toteaa. Riikka jatkaisi kaupunginvaltuutettuna työtään pienten puolesta, olivat he sitten lapsia tai aikuisia. 


torstai 23. maaliskuuta 2017

Hyppää kyytiin -tulevaisuuden liikennemuodot ja pikaratikka Turkuun 




Tervetuloa keskustelemaan aiheesta Turun Ö-baariin, Linnankatu 7, ma 27.3. klo 18. Aiheesta alustavat kuntavaaliehdokkaat Wellu Koivisto, Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan jäsen sekä Riikka Oksanen, Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan varajäsen.

Kommenttipuheenvuoron pitää Turun kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen.

Tervetuloa mukaan!

Järj. Viherpunainen vasemmisto ry.