tiistai 16. maaliskuuta 2021

Raportti rakennus-ja lupalautakunnan kokouksesta 11.3.

Asioina mm. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimuksen Topinojan jätekeskuksen tarkkailututkimuksen vuosiraportti vuodelta 2020, Hotelli Seurahuoneen naapuruston aktiivisuutta, Ruissalon luvatonta puunkaatoa, ja rakentamista Kakolaan. 


Ketään ei varmasti yllätä, että kaatopaikalta johtavissa ojissa vesi on hyvin likaista. Vettä tutkitaan mm. bakteerien ja typpikuormituksen osalta, huomiotani kiinnitti ettei tutkimusta tehdä muovipartikkelien osalta. Onhan selvää, että niitä tulee kaatopaikalla. Topinojan ympäristökuormitukseen pitäisi aina laskea mukaan myös muovit. Sitä, ettei niitä tutkita, perustellaan lainsäädännöllä, joka ei siihen velvoita. Olen jo vaikuttanut asiaan kemikaalineuvottelukunnassa. 


Museoviranomaiset halusivat aikoinaan, ettei Hotelli Seurahuoneen koko ulkoseinää reunusteta ämyreillä. Minähän kannatin hotellin remontista päätettäessä kesällä 2017 historiallisuuden kunnioittamista ja mm. seinämaalausten tarkkaa säilymistä, olin museotakin tarkempi. (Museon lausunnot ovat sittemmin muuttuneet tiukemmiksi, olen kirjoittanut aiemminkin siitä, miten museon näkemyksiä arvostavien luottamushenkilöiden työtä helpottaa huomattavasti, kun voi tukeutua museoviranomaisen yksiselitteiseen lausumaan). 


Vihreät eivät ole kovin usein olleet museoväen puolella tai muuten kovin johdonmukaisia rakennusperinnön suojelussa, nyt kaiutinasiassa olivat ja kannatinkin heidän esitystään museon näkökulman mukaan menemisestä 22.8.2019 lautakunnassa, kun lautakunnan lausunto hallinto-oikeudelle oli  käsittelyssä. Huomionarvoista asiassa on, ettei hallinto-oikeudelle menevissä materiaaleissa ollut mainittu lautakunnan alkuperäistä äänestystulosta 7-6. Sanoin kokouksessa ja kirjoitin raportissani, että äänestystulokset on aina oltava mukana, muuten käsitys aiemmasta päätöksenteosta ei välttämättä edusta todellisuutta. Mutta siis, viime torstaina käsittelimme As Oy Humalkiven kantelua oikeuskanslerille asiasta ja lautakunnan selvitystä. Kysyin etukäteen vihreiden kantaa, sitä ei tullut. Kokouksessa selvisi, että lautakunnan päätöksenteko menee oikeuskanslerille. Äkkiseltään voi vaikuttaa, että miksi nostaa meteli kaiuttimista. Kyse on kuitenkin siitä, mikä arvo annetaan vanhalle rakennukselle.


Lautakunta on viranomainen, jolla on mahdollisuus ilmoittaa poliisille luvattomista toimenpiteistä maankäytössä. Sitä mahdollisuutta käytetään liian harvoin, minusta kentälle pitää antaa viesti että rikkomuksista on seurauksia. Esitin poliisille ilmoittamista mm. Turun synagogan viereen tulevan kerrostalon korkeuden ylityksistä, siihen ei kuitenkaan menty. Nyt puunkaato arvokkaalla luonnonsuojelualueella johti poliisille ilmoittamiseen, josta kiitinkin. 


Kakolan aluetta rakennetaan ikävän täyteen. Siksi olisi mielestäni entistä tärkeämpää, että rakennuksissa kunnioitettaisiin alueen historiallisia ominaispiirteitä. Esitin torstaina lupaa hakenutta kerrostaloa uuteen valmisteluun, kaavoituksen kielteinen lausunto oli minusta otettava huomioon. Rakennuksesta oli tulossa kaavamääräyksiä korkeampi. Naapurit olivatkin pyytäneet havainnekuvia, joista korkeus selviäisi. Ei meilläkään ollut päättäjinä kunnollista käsitystä rakennuksen korkeudesta. Kaupunkikuvatyöryhmän lausunnossa vaadittiin, että julkisivumateriaali olisi käsin lyötyä tiiltä. Mitä arvokkaammasta kohteesta on kyse, sitä tärkeämpää on olla tarkka materiaaleissa. Esitin palautusta vedoten kaavoituksen kielteiseen lausuntoon, naapurien pyytämien havainnekuvien saamiseen sekä käsin lyötyjen tiilien saamiseksi julkisivuun. Kannatusta palauttamiselle ei tullut ja jätin eriävän. 


Eva-Liisa Raekallio


keskiviikko 10. maaliskuuta 2021

Kooste Vipun tilaisuudesta ”Miten hoidetaan nuorten kasvava ahdistus ja syrjäytymisuhka?”

Helmikuun 24. päivänä pidetty tilaisuus  oli jatkoa yhdistyksen  viime vuosina järjestämille mielenterveyspalvelut -aiheisille keskusteluilloille.Nyt osallistuttiin pääosin etänä Teams-palvelun kautta ja alustajina olivat nuorisotyön asiantuntijat Tommi Grönroos ja Matti Kapanen.



Varsinais-Suomen etsivän nuorisotyön koordinaattori Tommi Grönroos, on Valo- valmennus yhdistyksestä ja vastaa työssään etsivästä nuorisotyöstä ja hänen vastuullaan on 50 etsivänuorisotyöntekijää ja 20 eri organisaatiot.


Tommi kertoi, että kuluva vuosi on alleviivannut kaikkia nuorten ongelmia, ne ovat syventyneet, monimuotoistuneet ja laajenneet. Käynnissä on yhteiskunnallinen polarisoituminen ja se koskettaa kaikkia. Asiaan liitetty ”nuorisoilmiö” -termi hämmästyttää Tommia sanana, sillä kyse on hänen mielestään koko yhteiskuntaa koskettavasta ilmiöstä.


Nuoret heijastelevat koko yhteiskuntaa, ja heidän parissaan tämä jakautuminen ääripäihin on nähtävissä erityisen vahvana.Turussakin on kasvava joukko nuoria, joilla pahoinvointi on lisääntynyt, ongelmat ovat moninaistuneet ja kasvaneet. Huomattavissa on myös ongelmien ylisukupolvisuus: kyse voi olla jopa kolmen, neljän sukupolven ongelmista saman perheen sisällä. Keskiväli hiipuu ja on suuri joukko hyvin pärjääviä nuoria ja sitten erittäin huonosti pärjääviä, vaikeassa tilanteessa olevia nuoria.


Etäkoulutuksen aiheuttamat haasteet


Tällä hetkellä etäkoulutus aiheuttaa erilaisia ongelmia ja huolestuttaa kaikkia. Miten tässä mennään eteenpäin ja kuinka tilanne puretaan? Ongelmat heijastuvat mm. siten, että nuorten lähetteiden määrä mielenterveyspuolella on lisääntynyt 18 %. Yli 18 % näistä on korkeakoulu- tai ammattikorkean opiskelijoita. Ahdistus ja häiriöt koskettavat kaikkia.


Grönroosin mielestä se on ymmärrettävää, sillä elämme yhä epävarmemmassa ja vähemmän ennustettavassa maailmassa. Nuorten maailma keskittyy kasvuun ja kun näinä aikoina ei voi erilaisista rajoituksista johtuen peilata omaa elämäänsä muihin saman ikäisiin kavereihin, se aiheuttaa yksinäisyyttä ja ahdistusta. Yksinäisyyden kokeminen on suuri ongelma.

Lisähuolta tulee siitä, että Varsinais-Suomessa alle 25-vuotiaiden työttömyys on lisääntynyt 

35,3 %. Syy on se, että nuorille tarjotut työpaikat ovat ratkaisevasti vähentyneet.

Nuoria Varsinais-Suomessa on 43 tuhatta, ja Grönroosin käsityksen mukaan ulkopuolisia heistä oli aiemmin n. 2000, nyt luku on kaksinkertaistunut.


Ratkaisuja tähän haetaan mm. etsivän nuorisotyön kautta. Tässä työssä luodaan uskoa elämän perusasioihin ja autetaan monin tavoin. Tällä haavaa työssä on mukana 10 työntekijää.

Turun kaupungin mukaantuloa eli taloudellista tukea kaivataan kipeästi tähän työhön. Se on nykyään miinusmerkkistä ja toimenpiteet eivät riitä pelastamaan nuoria. Turun kaupungin tuesta onneksi neuvotellaan, kertoo Grönroos.


Avi on jo puuttunut riittämättömiin resursseihin. Ellei Turun kaupunki lähde mukaan, jää jäljelle 6 etsivää Turkuun. Vertailuluku muihin kaupunkeihin on huono, vrt. esim. Tampere 30 kpl, Jyväskylä 15. Turulla on tätä nykyä saman verran etsiviä kuin Salossa. Palvelun tuottaja ei saa siis tänä päivänä edes lämmitä kättä kaupungilta. Jos vertailee 11 suurinta kaupunkia, Turku on mittareilla kaikista huonoimmassa tilanteessa sekä etsivän nuorisotyön kohdalla että myös muiden nuorisotyön palveluiden suhteen.


Nuorten mielenterveyspalveluiden lähetteiden määrä on noussut, eivätkä jonot vedä tällä hetkellä. Lisäksi alan työntekijöiden vaihtuvuus on suurta ja se aiheuttaa ongelmia, hoitoketjujen katkeamista jne. Nuori uupuu, kun ongelmia ja omaa tilannetta joutuu toistelemaan aina uudestaan eri henkilöille.


Nuorten mielenterveyspalvelut ja niiden laatu ovat heikolla tolalla. Parannuksiakin on kuitenkin tullut, mm.10 psykiatrista sairaanhoitajaa toisen asteen koulutukseen. Heidän saldonsa oli puolessa vuodessa yli 500 lähetettä mielenterveyspalveluihin. Kyse on keskivaikeista asioista. Näin todeten tilanne on kriittinen, jos puhutaan syrjäytymisvaarassa olevista nuorista.


Pandemia osuu näihin päihderiippuvaisiin, mielenterveysongelmaisiin nuoriin pahiten.

Resurssointi on tärkeää eri tukipalveluihin, kouluihin, nuorisotyöhön ja etsivään nuorisotyö.

Mielenterveys ja päihdeongelmat kulkevat käsi kädessä, toteaa Grönroos.

Lopuksi Tommi Grönroos totesi, että yksi pelastettu nuori säästää yhteiskunnan kuluja 1,5 miljoonaa euroa.  ”Pelasta ja säästä miljoonia,” olkoon tavoitteena.


Kouluissa tilanne on parantunut jonkin verran satsausten myötä 


Illan toinen vieraamme Matti Kapanen kertoi työstään psykiatrisena sairaanhoitajana kouluissa. 

Heitä on nyt 10 kpl Turun kouluissa, yläasteella. Toiminta on uutta ja hyvä parannus aiempaan tilanteeseen, jossa nuorten ongelmia hoidettiin riittämättömin resurssein. Kouluissa toimivat edelleen psykologit, kuraattorit ja terveydenhoitajat,ja he voivat nyt keskittyä omiin työtehtäviinsä ehkä paremmin.


Kapanen toteaa, Grönroosin tapaan, että nuorten pahoinvointi lisääntyy koko ajan merkittävästi ja siitä kertoo kasvava määrä lähetteitä (n. 20-38 %) nuorisopsykiatrisiin palveluihin. Tavoite on, että nuori pääsee kolmen viikon sisällä tapaamaan hoitajaa koulun lääkärin tai terveyssisaren lähetteellä.

Koronan aikaisia huolia on tullut lisää ja Kapasen mukaan kolmasosa hänen asiakkaistaan lähti keväällä jonnekin eli katosi. Totaalisulku koulussa esim. Peltolan ammattikoulussa on  huono asia ja poisputoamisia tulee varmaan lisää.


Kapanen kritisoi toisen asteen etäopiskelua yleisestikin: aiemman hallituksen linjaama siirtyminen enemmän etäopetukseen näkyi oppilaissa. Se ei sovi ammattiopetukseen, ainakaan kaikille nuorille, sillä he tarvitsevat koulun ja lähiopetuksen. Nyt etäopiskelussa pitää huomata, että kotona olo voi alkaa olla tukalaa ja opiskelu mahdotonta monestakin syystä.


Kapanen jatkaa pandemian aikana vastaanottoja vaihtelevasti. Toisilla oppilailla ja hoitajilla voi etävastaanotto toimia, mutta Kapanen pyrkii työssään pitämään kiinni läsnäolovastaanotosta. Joskus käydään kävelyllä puistossa ja muitakin ulkona tapahtuvia tapaamisia voi nuoren kanssa järjestää.

Kapanen toivoo, että koulujen Korona-aikaista tukea jatketaan, sillä tarvetta olisi. Yleisestikin on ilahduttavaa, että psykiatristen hoitajien palvelu on otettu hyvin vastaan kouluissa ja toiminta jatkuu, Kapanen toteaa lopuksi.


Koonnut Riikka Oksanen

lauantai 6. maaliskuuta 2021

Kuntavaalit siirtyvät kesäkuulle

Vaalit on päätetty vaikean koronatilanteen vuoksi siirtää pidettäviksi kesäkuun 13. päivä. Vipulaiset jatkavat kampanjointia reippaasti, ja työ kaupungin luottamustehtävissä jatkuu! Kannattaa lukea tätä blogia ja Facebook- sivujamme, jotta pysyy kärryillä vaalikampanjoinnista, ja myös kaupunginvaltuustossa ja lautakunnissa vaikuttavien vipulaisten toimista pitkittyneen vaalikeväänkin aikana.

Eläinoikeudet ovat aina olleet yhdistyksellemme tärkeitä. Nykyään vipuvoimaa löytyy Turun alueen eläinsuojeluviranomaisistakin, kun Vipun pj Eva-Liisa on rakennus-ja lupalautakunnan jäsenenä ko. viranomainen. Mahdollisuudet toimia eläinten hyväksi vaan ovat hyvin rajalliset, ks. alla. 

Kuntapäättäjät saavat tiedon eläinsuojelurikoksista kansalaisjärjestöltä


Suomessa ajatellaan, että toimialasta vastaavan viranomaisen pitää tietää, mitä kentällä tapahtuu. Kuntapäättäjän pitää yleisen mielipiteen mukaan olla selvillä asioista, onhan kyse kuntalaisia ja siis kenttää edustavasta luottamushenkilöstä. Olisi näiltäkin osin perusteltua päästä myös vaikuttamaan päätöksiin.


Turun rakennus-ja lupalautakunta on rakennusvalvontaviranomainen, sen lisäksi tehtäviimme kuuluvat myös mm. ympäristönsuojelun ja ympäristöterveyden palvelualueet, tätä kautta olemme myös eläinsuojeluviranomainen. Lautakunta on kuitenkin ulkoistanut päätösvaltaansa palvelualueiden virkamiehille tammikuusta 2018 saakka useampaan kertaan. Olen aina esittänyt, että päätösvalta säilyisi meillä luottamushenkilöillä. Saamme tätä nykyä suurimman osan päätöksistä tiedoksi jälkikäteen. 


Tällä on ollut useita negatiivisia seurauksia, päätösvallan ulkoistamisen seuraukset näkyvät myös Paimion suojelukoirakoulutuksen rikosten tultua julkisuuteen helmikuun lopussa (TS 25.2.) Lautakunta päätti reilut kaksi vuotta sitten helmikuussa, ettei ota tiedokseen Turun alueen eläinsuojeluasioita hoitavan valvontaeläinlääkärin tai kaupungineläinlääkärinkään päätöksiä. Esitin, että ne saadaan tiedoksi. Kuntapäättäjän pitää mielestäni tietää, mitä kentällä tapahtuu. Se on minusta vähimmäisedellytys sille, että myös eläinoikeusrikoksiin ja väärinkäytöksiin voidaan puuttua myös kunnissa. Ironista, että joutuu taistelemaan asiasta, joka tuodaan vasta jälkikäteen tiedoksi. Päätöksellä poistettiin meiltä mahdollisuus olla tietoinen Turun alueen eläinsuojelun arjesta. Se tekee viranomaisen työstä vähintäänkin hankalaa.


Oikeutta Eläimille- järjestön paljastus suojelukoirakoulutuksesta osoitti karulla tavalla, miten kuntapäättäjä on kansalaisjärjestön varassa vastuualueeseensa kuuluvassa asiassa. Tilanne ei voi mielestäni jatkua näin. Eläinsuojelurikoksista on langetettava nykyistä paljon kovemmat rangaistukset. Sitä ei ikävä kyllä ratkaista kuntatasolla. Paikallisesti Turkuun tarvitaan lisää valvontaeläinlääkäreitä ja päivystäviä eläinlääkäreitä tekemään raskasta eläinsuojelutyötä, nyt usein uhkaaviinkin tilanteisiin mennään yksin. Tähän tarvitaan kaksi asiaa; rahaa ja se, että rahoituksesta päättävät poliitikot tietävät missä mennään. 


Eva-Liisa Raekallio

Turun rakennus- ja lupalautakunnan jäsen (vas.)

https://www.ts.fi/lukijoilta/5243896/Kuntapaattajat+saavat+tiedon+elainsuojelurikoksista+kansalaisjarjestolta

keskiviikko 3. maaliskuuta 2021

 Vaalikuvassa käyty!

Se otettiin pian varmaan täyttyvällä Itsenäisyydenaukiolla, kuvaajana Pekka Vallila. 

Kuvassa vasemmalta oikealle Ari-Pekka Saven, Eva-Liisa Raekallio, Jukka Timonen, Max Rauvola ja Riikka Oksanen.

Kuvassa vasemmalta oikealle: Ari-Pekka Saven, Eva-Liisa Raekallio, Jukka Timonen, Max Rauvola ja Riikka Oksanen.



keskiviikko 24. helmikuuta 2021

Allekirjoita vetoomus koirien puolesta!

Ihmisluonteesta kertoo usein parhaiten se, mitä ihminen tekee itseään heikommassa asemassa oleville. Koskela yksi esimerkki, tässä toisentyyppinen. Valvontaeläinlääkäreitä ja päivystäviä eläinlääkäreitä tarvitaan lisää Turkuun, ettei tilanteisiin tarvitse mennä yksin. Tämä on yksi Vipun vaaliteeseistäkin. Koirakoulutustapaus antaa osviittaa eläinsuojelua työkseen tekevien arjesta. 

Kansalaisjärjestöjen varassa täytyy eläinsuojelukentästä vastaavan viranomaisenkin pitkälti olla, kun rakennus- ja lupalautakunta päätti, ettei ota edes tiedokseen valvontaeläinlääkärin päätöksiä. Huolimatta siitä, että esitin niiden saamista tiedoksi...Kuntapäättäjillä ei siis ole käsitystä eläinsuojelutyön arjesta. Kiitos Oikeutta Eläimille tämänkin paljastamisesta


Eva-Liisa Raekallio


Allaoleva teksti Oikeutta Eläimille- järjestön sivulta.


ALLEKIRJOITA VETOOMUS : https://oikeuttaelaimille.fi/suojelukoira

Olemme julkaisseet kuvamateriaalia, joka paljastaa miten koiria lyödään, potkitaan, kuristetaan ja rangaistaan sähköiskuilla Suomen suurimman rotuyhdistyksen järjestämissä koulutuksissa. 

Vaadimme, että Kennelliitto ja koulutuksesta vastaava Saksanpaimenkoiraliitto puuttuvat väkivallan kulttuuriin välittömästi. Toiminta on keskeytettävä, kunnes harrastajat voivat uskottavasti osoittaa, että koulutusmenetelmiin ja asenteisiin on tullut muutos.

Auta koiria vetoamalla kanssamme koulutuksesta vastaaviin järjestöihin sekä lainsäätäjiin. Allekirjoittamalla ja jakamalla vetoomuksen vaikutat!

Laaja videomateriaali suojelukoirien koulutuskentältä kertoo säännönmukaisesta ja rajusta väkivallasta koiria kohtaan.

Olemme tehneet materiaalin perusteella tutkintapyynnön videolla esiintyvistä, koiria väkivaltaisesti kohdelleista harrastajista ja harjoituksia järjestävästä Saksanpaimenkoiraliiton alayhdistyksestä.

Suojelukoirien koulutus on Saksasta lähtöisin oleva harrastus, jossa pyritään opettamaan koiralle tietyt suojelua jäljittelevät liikkeet ja suorittamaan nämä liikkeet kokeessa. Kokeeseen kuuluvat myös jäljestys- ja tottelevaisuusosiot. Nämä liikkeet voitaisiin opettaa koirille myös nykyaikaisella, positiiviseen vahvistamiseen perustuvalla koulutustavalla. 

Suojeluharjoituksissa ei siis kouluteta poliisikoiria tai muita viranomaiskoiria, vaan kyseessä on harrastus. Harrastus ei ole tekosyy väkivallalle. 

Auta koiria allekirjoittamalla vetoomus ja lue lisää kampanjasta: 

https://oikeuttaelaimille.fi/suojelukoira

keskiviikko 17. helmikuuta 2021

Mielenterveysilta- Miten hoidetaan nuorten yhä kasvava ahdistus ja syrjäytymisuhka Turussa? 








Tätä puidaan ammattilaisten kanssa Vipun järjestämässä tilaisuudessa keskiviikkona 24.2. alkaen klo 17.15. Keskustelu pidetään sähköisesti Teams-alustalla. Mukana ovat psykiatrinen sairaanhoitaja Matti Kapanen, sekä Varsinais-Suomen etsivän nuorisotyön koordinaattori Tommi Grönroos. Keskustelun vetää Turun kaupunginvaltuutettu, kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen Riikka Oksanen. 


Tilaisuuteen otetaan ilmoittautumisia. Jos haluaisit osallistua keskusteluun tai vaan kuunnella puheenvuoroja, laitathan sähköpostia su 21.2. mennessä osoitteeseen 
eva-liisa.raekallio@turku.fi 
Jos sinulla ei ole mahdollisuutta Teamsin käyttöön, olethan erikseen yhteydessä Eva-Liisaan.

Tervetuloa mukaan!
Järj. Viherpunainen vasemmisto ry.