Tässä Turun Sanomiin lähetetty mielipidekirjoitus TVT:n puutalojen vuokra-asuntojen myyntiä koskien ja linkki

TS 16.5.2014

Luopuuko TVT puutaloista?

Puutalopiha on yhteisöllinen asumismuoto, jossa on yhteinen pihapiiri ja jossa naapuriapu toimii. Puutaloasunnoissa asuu kaikenikäisiä ja yhteisiä pihatapahtumia ja talkoita järjestetään. Oikeus viihtyisään puutaloasumiseen on kaikilla, ei vain varakkailla.

TVT Asunnot Oy järjesti asukkaiden kuulemistilaisuuden Itäinen Pitkäkatu 72:n pihassa toukokuun alussa. TVT:n edustajat kertoivat, että heidän pihapiiristään aiotaan myydä puutalot sitä mukaa, kun ne tyhjenevät. Tämä on osa suurta myyntisuunnitelmaa. Mediasta olemme myös lukeneet otsikon: “Turun kaupungin asunto-osakeyhtiö harkitsee puisista vuokrataloista luopumista” (YLE Turku 6.5.).

Tällaista päätöstä TVT:n Asunnot Oy:n ko. vuokra-asuntojen myynnistä ei kuitenkaan löydy mistään julkisista pöytäkirjoista. Esitämme nyt päätöksenteon avaamista ja poliittisten puolueiden julkista kannanottoa asiaan.

TVT vetoaa osakeyhtiölakiin tietojen salaamisessa. Kyse on Turun kaupungin asunto-osakeyhtiöstä, josta vastaavat poliittiset puolueet kaupunginvaltuustossa.  Milloin päätökset on valtuustossa tehty? Onko valtuusto antanut vapaat kädet TVT:n hallitukselle?  Kuka tai ketkä asuntojen myyntipäätökset valmistelevat? Turun kaupungin kirjaamolla ei ollut mitään tietoa Itäisen Pitkäkadun puutalojen myynnistä.

Turun Sanomien jutussa 6.5. toimitusjohtaja Forss kertoo, että “jokaisen myytävän asunnon myyntitapa on käsitelty yhteistyötoimikunnassa, jossa asukkaiden edustajat toimivat yhtiön kanssa yhteistyössä”. Asukkaiden edustaja kertoi meille saaneensa tiedon TS:n lehtijutusta.

Eettisyyteen vetoaminen samassa lehtijutussa on toimitusjohtajalta asukkaiden aliarvioimista.  Jos halutaan myydä julkisuudelta pimennossa yksi kerrallaan kaupungin omistamia vuokrapuutaloja, on tästä eettisyys kaukana. Edelleen samassa lehtiartikkelissa toimitusjohtaja toteaa, että “yhtiö käsittelee myyntikohteet aina tapauskohtaisesti”. Mitkä ovat kriteerit tapauskohtaisessa myynnissä?

TVT Asunnot Oy:n toimitusjohtajan mukaan kynnys myydä puutalot on matala, koska niistä saatavat vuokratulot eivät kata ylläpitokustannuksia, kuten lämmitystä, pihojen hoitoa ja korjauksia. Puutaloasuntoja ei ole juurikaan kunnostettu tai korjattu pariinkymmeneen vuoteen, vaikka niistä on maksettu reilusti vuokraa. Vuosittaiset korotukset ainakin Martin puutaloissa ovat joka kerran suuremmat, kuin ilmoitetut “kohtuulliset vuokrankorotukset”. 

Me emme kaipaa viimeisteltyä, kliiniseksi puunattua ja remontoitua arvorakennusta kodiksemme, vaan haluamme elää ja asua nykyisissä viihtyisissä kodeissa ja pihapiireissä. Puutaloissa asuminen on monipuolista sosiaalista asumista, jota TVT:n tulisi ehdottomasti jatkaa myös tulevaisuudessa.

Itäinen Pitkäkatu 70 puutalon vuokra-asunnossa lapsuutensa elänyt kirjailija Jarkko Laine kirjoitti pihastaan kaksi runoa. Hän kirjoitti myös:

“Puutalojen myötä kaikkosivat

mustapalttoiset mummot, toimettomat ukot,

alkusyksyn taivaassa on joskus heidän silmiensä väri”.

Turun kaupungin asunto-osakeyhtiö TVT Oy:n vuokralaisina ja puutalopihan asukkaina olemme huolissamme paitsi omasta asumisturvallisuudestamme, etenkin Turun kaupungin asuntopolitiikasta, asukkaiden oikeuksista ja päätöksenteon salassapidosta.

Riikka Oksanen
Marja Mäenpää
Kaarina Koskinen

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/630235/Luopuuko+TVT+puutaloista

Tässä tekemäni aloite viime valtuustossa. Aiheesta on jonkin verran tänään 23.4. 14 Turun Sanomissa, kun kerrotaan Moision kirjaston tulevaisuudesta. Onneksi jotain palveluja jää.

Valtuustoaloite Maarian ja Moision kirjastojen säilyttämiseksi

Kulttuurilautakunta päätti 16.3.2011 käsitellessään Yli-Maarian koulun yhteyteen tulevaa kirjastoa, että se korvaa nykyiset Maarian ja Moision kirjastot.

Ehdotan, että asia otetaan uuteen käsittelyyn ja päätöksestä poistetaan näiden kirjastojen lakkautus.
Maarian ja Moision kirjastot ovat toiminnallaan perustelleet olemassaolonsa jatkossakin.

Ne ovat molemmat aktiivisesti ja virkeästi käytössä. On selkeä palveluiden huononnus alueen eri-ikäisille asukkaille, jos nämä lähipalvelut poistuvat. Kirjastopalvelut ovat parasta lähipalvelua.

Turussa 7.4.2014

Riikka Oksanen

Kestävän elämäntavan lähteillä

Tässä 11.4. ilmestyneessä Turun ylioppilaslehdessä julkaistu juttuni. Lyhentämätön versio tulee myös, kunhan saadaan tekniikka pelaamaan. 

TIEDOTE
Kasvatus- ja opetuslautakunta
2.4.2014

Yksityinen päivähoito eriarvoistaa - ei perusteita palvelusetelin korotuksille 

Turun kasvatus- ja opetuslautakunta päätti kokouksessaan keskiviikkona korottaa päivähoidon palvelusetelin kattohintaa 3-6 vuotiaiden lasten osalta 28 eurolla 815 euroon. Alle 3-vuotiailta kattohinta nousi 1230,65 euroon. Päätökset syntyivät äänestysten jälkeen. Päätösten kustannusvaikutus vuositasolla on nykyisillä asiakasmäärillä 370 000 euroa. Yksityisten päiväkotien asiakasmäärät kasvavat tänä vuonna mahdollisesti parilla sadalla, joten on todennäköistä, ettei kustannusarvio tule kestämään.

Lautakunnan Vasemmistoliiton edustajien mielestä korotus ei kaupungin taloudellisessa tilanteessa ollut perusteltu ja he esittivätkin korotuksista pidättäytymistä. He muistuttavat, että päivähoitoyrittäjät ovat vuoden 2009 jälkeen, jolloin setelit päätettiin ottaa käyttöön ja niiden arvo 3-6 -vuotiailla oli 705 euroa, saaneet kattohintaan 110 euron korotuksen - kattohintaa on siis tänä aikana korotettu 15 prosentilla. 

Lisäksi yksityisen päivähoidon kulut ylittivät budjetin miljoonilla vuonna 2013 ja kuluvalle vuodelle palveluseteliin osoitettiin taas merkittävästi lisärahaa. Kaikki tämä tapahtuu kunnallisen päivähoidon kustannuksella.

-  Palveluseteli ei kohtele perheitä tasa-arvoisesti. Yrittäjä saa aina valita asiakkaansa ja noin puolet päivähoitoyrittäjistä myös perii kunnallisia päivähoitomaksuja korkeampia asiakasmaksuja. Vain harvoilla perheille on taloudellisesti mahdollista viedä lapsensa yksityiseen päiväkotiin. Kunnallinen päivähoito sen sijaan kohtelee lapsia tasa-arvoisesti, ja juuri kunta on velvollinen järjestämään lapselle hoitopaikan. Yrittäjä sen sijaan voi vapaasti harrastaa ns. kermankuorintaa ja valita asiakkaansa, Vasemmistoliiton edustajat muistuttavat.

Vasemmistoliiton edustajat huomauttavat lisäksi, että yrittäjät saavat erityistä etua, kun heille maksetaan palveluseteli vuoden jokaiselta 12 kuukaudelta riippumatta siitä, pitävätkö he päiväkotia auki kesän kaikkina kuukausina. Monessa tapauksessa päiväkoti on kesällä suljettuna.

- Palvelusetelin kuukausittaiset kustannukset kaupungille ovat nykyisellä asiakasmäärällä noin 800 000 euroa. Siten kesäsuluista maksaminen on taloudellisesti - ja moraalisesti - merkittävä kysymys, josta tulisi käydä vakavaa keskustelua, Vasemmistoliiton edustajat toteavat.

Vasemmistoliiton edustajat olisivat yhdessä sdp:n kanssa halunneet näistä seikoista ja korotusten taloudellisista vaikutuksista kunnollisesti valmistellun esityksen ja esittivät asian palauttamista valmisteluun, mutta palautusesitys kaatui äänin 5-6. Sdp esitti, että palveluseteliä olisi korotettu 806 euroon, mutta esitys kaatui äänin 5-6. Porvaririntama piti myös lopullisessa äänestyksessä, kun Vasemmistoliiton esitys korotuksista pidättäytymisestä (ks. alla) kaatui äänin 5-6 sen saadessa tukea vain sdp:n edustajilta.

Turun alueelliselle vanhempainyhdistykselle puhe- ja läsnäolo-oikeus

Lautakunta käsitteli myös Turun alueellisen vanhempainyhdistyksen Turvaryn esitystä, jossa se toivoi edustajalleen läsnäolo- ja puheoikeutta lautakunnan kokouksissa. Koulujen johtokuntien lakkauttaminen vuonna 2012 on lisännyt painetta vanhempien vaikutusmahdollisuuksien parantamiseen. Vasemmistoliitto ehdotti asian palauttamista, jotta olisi voitu valmistella laajempi osallistamismalli, mutta lautakunnan enemmistöllä ei ollut tähän valmiuksia. Vasemmistoliiton edustajat esittivätkin (ks. alla), että yhdistyksen edustajalle olisi annettu kokouksissa puhe- ja läsnäolo-oikeus, kuten helmikuussa annettiin Turun nuorisovaltuuston edustajille. Esitys kaatui äänin 8-2, sdp:n Liukkonen äänesti tyhjää.

- Erityisen ikävältä tuntuu, että avoimuuden nimiin kernaasti vannovat vihreät eivät olleet valmiita hyväksymään vanhempainyhdistyksen esitystä, eivätkä edes laajemman osallistamismallin valmistelua, Vasemmistoliiton edustajat harmittelevat.

Lisätiedot:

Johannes Yrttiaho
kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen (vas)

Rikka Oksanen
kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen (vas)

--

Asia 8, palvelustelin kattohinta:
"Lautakunta päättää, ettei palvelusetelin arvoa koroteta nykyisessä taloudellisessa tilanteessa. Palvelusetelituottajat saavat jo nyt ylimääräistä tuloa, sillä kaupunki maksaa palvelusetelin vuoden jokaiselta kuukaudelta (n. 800000,-/kk), myös niiltä kesäkuukausilta, kun toimintaa ei ole ja päiväkoti on kiinni. Lisäksi lautakunta huomauttaa, että kaupunginhallitus on edellyttänyt lautakunnalta noin 200000,- lisäleikkauksia kuluvalle vuodelle."

Asia 9, Turvaryn aloite:
"Lautakunta päättää myöntää Turun alueellisen vanhempainyhdistyksen edustajalle puhe- ja läsnäolo-oikeuden lautakunnan kokouksissa. Käytäntöä jatketaan kokeiluna lautakunnan loppukauden ajan. Lautakunta päättää pyytää yhdistystä nimeämään edustajan ja tälle varaedustajan."

Kohti punavihreää Eurooppaa-ympäristöseminaari 25.3.

Kohti punavihreää Eurooppaa

Varsinais-Suomen Vasemmistoliiton ekologiaohjelmaryhmä järjestää tiistaina 25.3. klo 18 ympäristöseminaarin
"Kohti punavihreää Eurooppaa" Turun yliopiston luentosalissa Pub 1, osoitteessa Assistentinkatu 7, Turku.

Alustajina on kaksi Vasemmistoliiton eurovaaliehdokasta.

Ensimmäisenä alustaa Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Annika Lapintie aiheenaan " EU:n maatalouspolitiikka ja Itämeren tulevaisuus".

Seuraavana on vuorossa Vasemmistonuorten puheenjohtaja, Turun valtuustoryhmän puheenjohtaja Li Andersson, alustuksensa otsikkona "EU:n ilmastopolitiikka ja paikallisten energiaratkaisujen rooli ilmastokriisin ratkaisussa" 

Tervetuloa!

Turun Sanomien yleisönosastokirjoitus 17.3.2014

Rajaukset ja yksityistäminen päivähoito-oikeuden uhkana



Turun kaupunginvaltuusto päätti helmikuussa varhaiskasvatuksen palveluverkosta ja linjasi palvelun järjestämisen periaatteita. Tärkeimmiksi linjauksiksi nostettiin päivähoidon yksityistäminen ja kustannustehokkuuden hakeminen ohjaamalla lapsia yhä enemmän ns. kevyiden palveluiden, kuten leikkikoulu- ja puistotoiminnan piiriin. Päätös ei tuonut ratkaisuja laittomien päivähoitojonojen purkuun.

Turussa varhaiskasvatusta on pitkään vaivannut liian niukka rahoitus. Uuden päivähoitolain valmistelussa myös lapsen subjektiivinen oikeus kokopäivähoitoon on vaakalaudalla. Vajaat resurssit ja hoidon rajaukset muodostavat vakavan uhan lasten oikeuksille ja yhdenvertaisuudelle.

Varhaiskasvatuksen palveluverkkoa, palveluiden järjestämistapoja ja hoito-oikeutta arvioitaessa on tarkasteltava yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. Työelämän epävarmuus on kasvanut; pätkä-, osa-aika- ja vuokratyöt ovat lisääntyneet. Työelämässä pitää olla valmis jatkuvaan joustamiseen, uudelleenkouluttautumiseen sekä työtehtävien, työajan ja -paikan nopeisiin vaihdoksiin. Työn ja työttömyyden välinen rajakaan ei ole selvä. Keikkatyöt ja työvoimakoulutukset ovat työttömien arkea.

Pienten lasten vanhempia varjostaa taloudellinen epävarmuus ja paine muuttaa perheen arjen elementtejä hyvinkin nopeasti. Näillä tekijöillä on tutkitusti vaikutuksia muutosten keskellä eläviin lapsiin. Turvalliset ja pysyvät hoitosuhteet muodostuvat lapselle yhä tärkeämmiksi. Epävarmuus ja jatkuva muutos ovat tulleet osaksi työelämää, mutta sopivat huonosti varhaiskasvatukseen.

Tammikuussa Turku laati kirjalliset ohjeet päivähoitopaikkojen jakamisesta. Kotona olevien vanhempien lapsia olisi tullut ohjata kokopäivähoidosta lyhennettyihin hoitoaikoihin, osapäivähoitoon sekä leikki- ja puistotoimintaan. Käytännössä ohjeiden suuntaisesti on toimittu jo vuosia, mutta syntyneen kohun vuoksi niitä ei voitu nyt virallistaa - hyvä niin.

Jatkossa on huolehdittava siitä, ettei keskitetystä palveluohjauksesta muodostu välinettä, joka ohjaa todellisuudessa kokopäiväistä hoitopaikkaa tarvitsevia lapsia kevyempiin palveluihin. Mikäli lapsella on tarve päivähoitopaikkaan, osapäiväinen palvelu ei sitä täytä. Kevyet palvelut eivät tarjoa päivähoitopaikan tapaan joustoa perheiden tilanteiden muutoksiin, kuten äkilliseen lapsen hoidon tarpeen kasvuun.

Turku säästi viime vuonna kaupungin omista päivähoitopalveluista 2,9 miljoonaa euroa pitkälti siksi, ettei uusia kunnallisia päivähoitopaikkoja järjestetty. Sen sijaan lapset ohjattiin kevyempiin palveluihin ja yksityisiin päiväkoteihin. Osa jäi jonoon. Yksityisiin hoitopaikkoihin käytettiin viime vuonna 3,3 miljoonaa veroeuroa yli budjetin.

Päivähoidon yksityistämistä perustellaan valinnan vapauden lisäämisellä, mutta keiden valinnan vapaudesta on kyse, kun osa lapsista jää kokonaan ilman paikkaa? Jos yksityinen päiväkoti menee konkurssiin, jää kunnalle velvollisuus järjestää korvaavat hoitopaikat. Yrittäjä ei ole velvollinen takaamaan lapsen subjektiivisen hoito-oikeuden toteutumista, mutta kunta on. Parhaiten oikeus taataan panostamalla kunnan omaan palveluun.


Riikka Oksanen (vas)
1.varavaltuutettu
kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen

Elina Sandelin (vas)
kaupunginvaltuutettu
erityislastentarhanopettaja ma.

Johannes Yrttiaho (vas)
kaupunginvaltuutettu
kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen

Vielä ehdit mukaan vegekurssille!