Raportti rakennus- ja lupalautakunnan kokouksesta 20.2.

Long time no see. Jeps, on hetki vierähtänyt edellisestä rapsasta mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Näiden kirjoittamisessa on iso työ ja on ollut tosi kovaa kiirettä viime kuukausina. Luottamushenkilön vastuu tehtävästään on mielestäni kuitenkin niin suuri että pitää yrittää löytää tähän jatkossakin aina aikaa; hienon ja tärkeän perinteeni pitää jatkua :) Olikin kiinnostava kokous, asialista oli lyhyt mutta ytimekäs: esillä oli mm. Urheilupuiston massiivinen puunkaato, talousjätevesien käsittelyvaatimuksista poikkeaminen sekä Sepänkatu kakkosessa luvatta tehtyä luokkatilojen yhdistämistä.

Urheilupuistosta esitettiin kaadettavaksi yli 50 puuta. Perusteluna vanha tuttu lahoaminen ja huonokuntoisuus. Minusta se, jos puissa esiintyy lahoamista, on merkki luonnon normaalista kiertokulusta jolle myös kaupungissa pitää olla tilaa. Urheilupuisto on hienosti säilynyt ekologinen alue ollakseen kaupunkipuisto. 

Olen aina arvostanut luonnontilaa mutten perustanut lautakunnan kokouksessa tekemääni esitystä ekologisen monimuotoisuuden rikkoutumiseen puunkaadon myötä, koska sellainen ei menisi missään tapauksessa läpi. Sen sijaan perustin esitykseni siihen joka on yhtälailla totta, että koska kyse on turkulaisille erittäin tärkeästä virkistysalueesta ja vieläpä kansallisesta kaupunkipuistosta, ennen kaatopäätöstä pitäisi järjestää yleisötilaisuus asiasta, kuten eräässä naapurihuomautuksessa tuotiin esiin. Esitys raukesi kannattamattomana ja jätin eriävän. Laitan esityksen omana postauksenaan kun se on vähän pitkä. Mutta tein paljon taustatyötä siihen.

Tämäkin ympäristönsuojelumääräyksistä poikkeaminen meni virkamiespäätöksenä lautakunnan ulkoistettua päätösvoimansa :( Pukinsalmen lähellä sijaitsevassa kiinteistössä on vuonna 1940 rakennettu jätevesien käsittelyjärjestelmä ja se on hakijan mukaan hyvässä kunnossa. Järjestelmän toimivuutta ei ole kuitenkaan tutkittu jolloin hakijan kannalle olisi voitu saada vahvistus. Nyt ollaan vain hakijan oman ilmoituksen varassa. 

Kiinteistön haltijan tulee virkamiespäätöksen mukaan huolehtia, että jätevedet johdetaan ja käsitellään niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kiinteistölle myönnettiinkin lupa poiketa ympäristönsuojelulain mukaisesti talousjätevesien käsittelyvaatimuksista viiden vuoden määräajaksi koska vaatimuksista kiinnipitäminen katsottiin kohtuuttomaksi kustannuksineen. Myönnetty lupa raukeaa, jos kiinteistön käyttö muuttuu siten että kuormitus lisääntyy tai kiinteistön omistus tai hallinta vaihtuu. Mitenkään kuormituksen lisäämistä ei kuitenkaan aiottaisi tutkia. 

Ympäristönsuojelulaki on liian lepsu kun se antaa mahdollisuuden poiketa kyseisistä määräyksistä. Jos asia olisi tuotu lautakunnalle, olisin esittänyt tiukempaa linjaa. Talousjäteveden käsittelyvaatimukset muodostavat tason, josta poikkeamiseen tulisi olla vedenpitävät perustelut. Henkilökohtaisesti kohtuuttomiksi katsotut vaatimukset ja kustannukset eli subjektiiviset perustelut eivät mielestäni täytä vedenpitävyyden kriteeriä, niillä perusteleminen johtaa helposti siihen että käsittelyvaatimuksista tullaan aina poikkeamaan. Mikä estää, ettei joustamisesta tule sääntöä. Luottamushenkilökäsittelyn kautta siihen olisi edes mahdollisuus. Pitkän tähtäimen ratkaisuna olisi taksojen huojentaminen, ympäristön hyväksi toimiminen ei saa olla kallista. 

Sepänkatu kakkosessa oli jaettu luokkatiloja 2. ja 3. kerroksessa luvatta. Kysyessäni asiaa siihen ei osattu vastata. Pyysin viime kokouksessa lautakunnalle 1.2. valmistuneita tutkimustuloksia, luvattiin yhteenveto vetoamalla siihen, että tutkimustuloksia ja materiaalia on niin paljon. Arvostaisin kyllä tutkimustuloksia kokonaisuutena ja samalla tilaisuutta muodostaa oma johtopäätös. Tämän päivän kokouksessa tarkempaa aikataulua ei vielä yhteenvedon saamiseen tullut.

Eva-Liisa Raekallio