Viherpunainen vasemmisto ry (Vipu)

EUn ja Kanadan välinen vapaakauppasopimus CETA on Suomen eduskunnan käsittelyssä vailla juuri minkäänlaista julkista keskustelua, saati avointa ja demokraattista päätöksentekoprosessia. Vasemmistoliitto ja vihreät ovat jättäneet vastalauseen sopimuksesta. Attac kirjoitti eduskunnan äänestyksen alla kansanedustajille kirjeen joka lähetettiin 7.5.

Arvoisa kansanedustaja,

Suomen eduskunnan täysistunnossa 8.5.2018 käsiteltävien asioiden listalla on EU:n ja Kanadan välinen CETA-vapaakauppasopimus. Vetoamme Teihin, jotta äänestäisitte sopimusta vastaan. Attac ry:n jäseninä olemme seuranneet EU-kauppapolitiikkaa järjestötoimijana joitakin vuosia ja uskoaksemme voimme esittää pyynnöllemme perusteet.

CETA (Comprehensive Economic and Trade Agreement) on niin sanottu toisen sukupolven kauppasopimus, ja kattaa alueita, joita aiemmat kauppasopimukset eivät ole kattaneet. Siihen sisältyvä erittäin problemaattinen investointisuojamekanismi tuo Suomelle ja muille Euroopan maille uhkia, joihin on suhtauduttava vakavasti.

Yhtä lailla demokratian kannalta ongelmallista sopimuksessa on CETA:an sisältyvä sääntely-yhteistyön mekanismi, jossa yrityksiä on kuultava kaikkia merkittäviä poliittisia päätöksiä tehtäessä ja jonka myötä yritys- ja sijoittajasektori saa mahdollisuuden viivyttää päätöksentekoa sääntely-yhteistyöhön sisältyvän hinta-laatusuhde -analyysin avulla, jossa yritykset, joita uudistus koskisi, suorittaisivat itse nämä arviot. Heikennys on merkittävä nykyisin vaikutusarvioihin pohjautuviin analyyseihin nähden. Samankaltainen mekanismi oli suunnitteilla EU:n ja Yhdysvaltojen kauppasopimus TTIP[1]:hen ja siitä ja sen ongelmista ovat kirjoittaneet vapaakauppasopimuksia tutkinut ja ne tunteva meksikolainen tutkija Manuel Perez Rocha[2] , sekä yhdysvaltalaisen kansalaisjärjestön Public Citizenin Robert Weisman [3].

Poliittisen vallan kaventaminen on ollut CETA:n ytimessä sopimusneuvotteluiden alkuvaiheilta asti. Neuvotteluprosessi ei ollut avoin, mitä näin tärkeä päätös edellyttäisi. Haluatteko Te kansanedustajana olla ratifioimassa sopimusta, joka kaventaa myös omaa päätösvaltaanne?

CETA:an sisältyvää ISDS[4]-tyyppistä investointisuojamekanismia kevennettiin hiukan sen saaman laajan kritiikin vuoksi. Samalla prosessin nimi muutettiin, ollen nyt ICS (Investment Court System). ICS sisältää jopa valitusoikeuden, mutta ei ole kuitenkaan merkittävällä tavalla erilainen ISDS:ään verrattuna. Eurooppalainen yrityksiä ja poliittista päätöksentekoa tutkiva järjestö testasi viisi aiempaa tapausta, joista jokainen menisi oikeuskäsittelyyn ICS:n myötäkin[5].

Useimmiten nämä oikeuskäsittelyt ovat koskeneet valtioiden yritystä suojella ympäristöään, maitaan tai oikeuksiaan järjestää julkisia palveluja. Ylikansallisten yhtiöiden valmiuksia toimia hyvinvointimme edistämiseksi tehtyjä päätöksiä vastaan lisääntyisivät CETA:n myötä merkittävästi. Euroopan korkein oikeuselin ECJ (European Court of Justice) tutkiikin parhaillaan, onko CETA:an sisältyvä ICS EU-lakien mukainen. Vähintä, mitä voisi vaatia, on odottaa tuota päätöstä ennen kuin Suomen eduskunta ratifioi sopimuksen.

Suomi on ollut viisas pyytäessään CETA:an poikkeuksia. Muun muassa terveyssektoria on suojattu joillakin tämänkaltaisilla poikkeuksilla. Silti mahdollisesti voimaan tuleva Sote-uudistus aiheuttaa sen, että yksityisille toimijoille annetaan nopea väylä haastaa Suomen valtio oikeuteen, jos esimerkiksi niiden tulevat voitot ovat vaarantuneet valtion muuttuneen politiikan myötä. Yrityksiä varten perustetttavaa oikeuselintä ja suoraa väylää oikeusprosesseilla rahastamiseen ei tule luoda. Myös kaivossektorilla nähtäisiin todennäköisesti ylikansallisten yhtiöiden nostamia oikeuskäsittelyjä CETA:n myötä. Esimerkkitapaus Viiankiaapa todistaa, että Suomen erämaat tai sen koskematon luonto eivät paina vaakakupissa paljoakaan työttömyyden kanssa kamppailevan maakunnan taloudellisiin etuihin verrattuna[6].

Kansalaistemme edun mukainen demokraattinen päätöksenteko tulee aina asettaa ylikansallisten yhtiöiden kilpailukyvyn edelle. Lisäksi sopimusta tulee arvioida sen mukaan, mitkä sen vaikutukset ovat jokaisen sopijavaltion osalta, ei vain yksittäisen maan, joka on osittain onnistunut mahdollisesti suojaamaan omaa etuaan poikkeuksin.

CETA-sopimusasiakirjassa esitetään selkein sanoin, että veronkiertoon olisi puututtava. Kuitenkin toisaalla sopimuksessa, määrittelemällä termi “verosopimus” väljästi, mahdollistetaan verosuunnittelu varmistamalla suotuisa verotuskohtelu yritykselle ja yrityksen osakkeenomistajille[7]. Verotus on vain yksi esimerkki siitä, miten CETA hyödyttää suuryrityksiä ja -sijoittajia ja parantaa niiden mahdollisuuksia kaventaen samalla pien- ja keskisuurien yritysten toimintamahdollisuuksia.

Kauppaa voidaan tehdä paremmilla ehdoilla ja hyvinvointia vaarantamatta. Suomalaiset ammattiliitot ja kansalaisjärjestöt kokosivat yhteen vaihtoehtoisen kauppapolitiikan 10 Askelta kestävämpään ja oikeudenmukaisempaan kauppapolitiikkaan -julkaisun syksyllä 2017. Ehdotuksessa nostetaan esille muun muassa vastuullinen yritystoiminta, ihmisoikeudet, ympäristön ja ilmaston etu, veronkierron suitsiminen ja työntekijöiden oikeudet.[8] CETA vastaa huonosti näihin tavoitteisiin.

Aikamme polttavimpia kysymyksiä eivät ole voimmeko saada naudanlihaa, autoja tai hummeria vielä edullisemmin tai voidaanko ylikansallisten yritysten kilpailukykyä ja sijoittajansuojaa parantaa entisestään. Ekonomisen ja sosiaalisen tasa-arvon ja näiden myötä vakaiden yhteiskuntien turvaaminen, niiden määrällinenkin kasvattaminen ja ilmaston lämpenemisen tuomia uhkia vastaan kamppaileminen sen sijaan ovat. Olettehan Tekin mukana varmistamassa, ettemme kulje täysin väärään suuntaan yhteiskuntana.

Suomen eduskunnalla on mahdollisuus varjella demokratiaamme ja uskaltaa olla ottamatta askelta epädemokraattisempaan talouteen. Ääni hyvinvoinnin turvaamiselle ja demokraattisemmalle taloudelle on myös ensiarvoisen tärkeä päätös erityisesti vaalien alla. Täten pyydämme Teitä äänestämään CETA-sopimusta vastaan kaikkien meidän hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Ystävällisin terveisin,

Suomen Attac

Lisätietoja tarvittaessa antavat:

Eva-Liisa Raekallio, puheenjohtaja

Puhelin: 040-2473913

Sähköposti: eva-liisa.raekallio@attac.fi

Johanna Kähäri

Puhelin: 040-6819158

Sähköposti: johanna.kahari@gmail.com

Anya Granskog

Sähköposti: anyara.g@hotmail.com

________________