Viherpunainen vasemmisto ry (Vipu): toukokuuta 2018

keskiviikko 30. toukokuuta 2018

Vipun pitkäaikainen aktiivi, ekologisen kaupunkisuunnittelun ja - kaavoituksen puolesta vuosia lautakunnissa työskennellyt Wellu Koivisto mukana uusimmassa, joukkoliikenneaiheisessa Vasen Suora- ohjelmassa!

https://m.mixcloud.com/RadioRobinHood/vasen-suora-2952018/

Turun Vasemmistoliitto osallistuu kuljetuksen järjestämiseen punavankileirin satavuotismuistotilaisuuteen Suomen suurimmalle joukkohaudalle lauantaina 9.6. Tämä on matka, jolle varmasti kannattaa lähteä. Ilmoittautumistiedot tässä tiedotteessa, sen ehtii tehdä 6.6. mennessä.

Lähtö Turun linja-autoasemalta klo 09.00, takaisinlähtöaika Tammisaaresta klo 13.30 kenttälounaan jälkeen. Omavastuuhinta 10 e / hlö. Varattomille tai vähävaraisille matka on maksuton.

Ilmoittautumiset ke 6.6. mennessä 49:n toimistolle Tuureporinkatu 17 C, Turku, p. 044 518 9449 (ei tekstiviestejä) tai susanna.merinen@teollisuus49.fi.

Tapahtumasta tarkemmin:

TIE TAMMISAAREEN

Sata vuotta sitten itsenäistynyt kansakuntamme ajautui heti itsenäisyytensä alkutaipaleella traagiseen kansalaissotaan vuonna 1918.

Kansalaissodan päätyttyä perustettiin eri puolille Suomea leirejä, joihin koottiin hävinneen osapuolen vankeja. Näistä yksi oli Dragsvikin kasarmialueella lähellä Tammisaarta. Olot vankileirillä muodostuivat poikkeuksellisen surkeiksi ja kuolleisuus korkeaksi. Tauteihin, nälkään ja kurjuuteen kuoli leirillä muutamassa kuukaudessa tuhansia ihmisiä. Kuolleet haudattiin varuskunnan lähellä olevalle kankaalle. Hautapaikka on Suomen suurin joukkohauta.

Järjestämme Dragsvikin punavankimuistomerkillä 9.6.2018 klo 11 kansalaissodan 100-vuotismuistotilaisuuden. Muistotilaisuus on kansallinen ja kaikille avoin. Tapahtuma kokoaa yhteen ihmiset ja järjestöt, jotka haluavat vaalia vuoden 1918 tapahtumien muistoa. Muistopuheen tilaisuudessa pitää arkkipiispa Kari Mäkinen.

100-vuotismuistovuoden alla olemme selvittäneet kaikkien haudassa lepäävien vainajien henkilöllisyydet ja uudelleen kaiverrutamme talven aikana näiden yli 3000 vainajan tiedot hautamuistomerkkiin.

Muistotilaisuudessa 9.6.2018 paljastetaan myös 100-vuotismuistovuoden johdosta tehty pysyvä muistolaatta. Muistolaatan tarkoituksena on tarjota hiljentymispaikka niille ihmisille, joiden omaiset ja läheiset ovat kansalaissodan yhteydessä surmattu ja joilla ei ole tunnettua hautapaikkaa.

- Tammisaaren punavankimuistomerkin hoitoyhdistys

torstai 17. toukokuuta 2018

Valtuustoaloite 14.5.2018

Elina Sandelin ja minä teimme aloitteen valtuustossa koskien torikauppaa korvaavia toimintoja. Toriparkkihässäkkä kaikkine murheineen vaikuttaa jo nyt myyntiin; kauppiaat etsivät kuumeisesti korvaavia paikkoja. Asia koskee mm. Shams-falafelejä, joiden myynti ja sitä kautta monen toimeentulo on uhattuna.

Aloitteemme:

Korvaavien myyntipaikkojen osoittaminen torikauppiaille

Arkeologiset kaivaukset ja toriparkin rakentamisen valmistelut ovat johtaneet siihen, että osa torilla toimineista yrittäjistä ovat jäämässä ilman myyntipaikkaa. Tilanne on turmiollinen torilla harjoitetulle elinkeinotoiminnalle ja vaatii kaupungilta akuutteja toimenpiteitä tilanteen ratkaisemiseksi.

Edellä esitettyyn perustuen esitämme, että kaupunki osoittaa välittömästi lisää hyviä myyntipaikkoja keskeisille sijainneille kaupungin keskustaan, esimerkiksi jokirantaan.

Turussa 14.5.2018

Riikka Oksanen

Kaupunginvaltuutettu (vas.)

Elina Sandelin

Kaupunginvaltuutettu (vas.)

Riikka Oksanen

Tiedote vapaa julkaistavaksi 17.5.

Kansalaisjärjestöt pettyneitä eduskunnan CETA-päätökseen

Suomen eduskunta hyväksyi keskiviikkona 16.5.2018 EU:n ja Kanadan välisen laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen (CETA) äänin 141-42. Sopimusta tukivat paitsi hallituspuolueiden edustajat, myös kaikki läsnäolleet SDP:n, RKP:n, KD:n ja Liike Nytin edustajat. Sopimusta vastaan äänestivät kaikki Vasemmistoliiton, Vihreiden ja Perussuomalaisten läsnäolleet edustajat.

Suomen Attac, Maan ystävät ja kansalaistoimijoiden ja -järjestöjen muodostama TTIP-verkosto ovat pettyneitä päätökseen. "Suomen eduskunta on päätöksellään myynyt Suomen luonnonvarat globaaleille suuryrityksille ja mahdollistanut niille työehtojen polkemisen. Työntekijöille tärkeät työehdot on saavutettu taistelulla ja tämä työ tehtiin nyt tyhjäksi. Suomen vuosisatainen historia siirtomaana toistaa itseään", Attacin puheenjohtaja Eva-Liisa Raekallio toteaa. Maan ystävien aktiivi Ville-Veikko Hirvelä huomauttaa, että "eduskunnan ratkaisu alistaa ympäristöä, ilmastonmuutosta ja ihmisoikeuksia koskevat sitoumuksemme ylikansallisten sijoittajien tuotto-odotusten toteutumiselle".

Kansalaisjärjestöt ovat käyneet aktiivista kampanjaa CETA:a vastaan. Sosiaalinen media on ollut kovassa käytössä, ja vielä äänestyspäivän aamuna TTIP-verkosto järjesti tempauksen eduskuntatalon edessä. "Tempauksella halusimme muistuttaa päättäjiä siitä, että CETA merkitsee kahletta kaikelle tulevalle lainsäädäntötyölle, myös sote-uudistuksen odotettavissa oleville korjauksille. Myös eduskunnan ulkoasiainvaliokunta myönsi tämän vaatiessaan, että Suomen kaivoslainsäädäntö uudistetaan ennen CETA:n sijoitussuojaosion voimaanastumista. Yksittäisen lain kertaluonteinen korjaaminen ei kuitenkaan riitä - ongelma on tämä sopimus, joka lainsäätäjien päätösvaltaa uhkaa", TTIP-verkoston Marissa Varmavuori sanoo.

CETA-sopimus tai sen käsittely eivät ole saaneet mediassa tilaa. Vielä äänestyksen aattona ja samana päivänä uutiset täyttyivät vasta myöhemmin kesällä tapahtuvasta sote-äänestyksestä sekä yhden hallituspuolueen logonpaljastustilaisuudesta. Kansalaisjärjestöt ja yhteistyöverkostot ovat korvaamattoman arvokkaita toimijoita yhteiskunnassa, jossa objektiivisen ja kriittisen tiedon saaminen on yhä vaikeampaa.

Lisätiedot:

Eva-Liisa Raekallio

Suomen Attacin puheenjohtaja

eva-liisa.raekallio@attac.fi

040-2473913

Ville-Veikko Hirvelä

Maan ystävien aktiivi

villeveikkoh1@gmail.com

045-2380890

Marissa Varmavuori

TTIP-verkoston aktiivi

marissa.varmavuori@gmail.com

050-5422067

torstai 10. toukokuuta 2018

EUn ja Kanadan välinen vapaakauppasopimus CETA on Suomen eduskunnan käsittelyssä vailla juuri minkäänlaista julkista keskustelua, saati avointa ja demokraattista päätöksentekoprosessia. Vasemmistoliitto ja vihreät ovat jättäneet vastalauseen sopimuksesta. Attac kirjoitti eduskunnan äänestyksen alla kansanedustajille kirjeen joka lähetettiin 7.5.

Arvoisa kansanedustaja,

Suomen eduskunnan täysistunnossa 8.5.2018 käsiteltävien asioiden listalla on EU:n ja Kanadan välinen CETA-vapaakauppasopimus. Vetoamme Teihin, jotta äänestäisitte sopimusta vastaan. Attac ry:n jäseninä olemme seuranneet EU-kauppapolitiikkaa järjestötoimijana joitakin vuosia ja uskoaksemme voimme esittää pyynnöllemme perusteet.

CETA (Comprehensive Economic and Trade Agreement) on niin sanottu toisen sukupolven kauppasopimus, ja kattaa alueita, joita aiemmat kauppasopimukset eivät ole kattaneet. Siihen sisältyvä erittäin problemaattinen investointisuojamekanismi tuo Suomelle ja muille Euroopan maille uhkia, joihin on suhtauduttava vakavasti.

Yhtä lailla demokratian kannalta ongelmallista sopimuksessa on CETA:an sisältyvä sääntely-yhteistyön mekanismi, jossa yrityksiä on kuultava kaikkia merkittäviä poliittisia päätöksiä tehtäessä ja jonka myötä yritys- ja sijoittajasektori saa mahdollisuuden viivyttää päätöksentekoa sääntely-yhteistyöhön sisältyvän hinta-laatusuhde -analyysin avulla, jossa yritykset, joita uudistus koskisi, suorittaisivat itse nämä arviot. Heikennys on merkittävä nykyisin vaikutusarvioihin pohjautuviin analyyseihin nähden. Samankaltainen mekanismi oli suunnitteilla EU:n ja Yhdysvaltojen kauppasopimus TTIP[1]:hen ja siitä ja sen ongelmista ovat kirjoittaneet vapaakauppasopimuksia tutkinut ja ne tunteva meksikolainen tutkija Manuel Perez Rocha[2] , sekä yhdysvaltalaisen kansalaisjärjestön Public Citizenin Robert Weisman [3].

Poliittisen vallan kaventaminen on ollut CETA:n ytimessä sopimusneuvotteluiden alkuvaiheilta asti. Neuvotteluprosessi ei ollut avoin, mitä näin tärkeä päätös edellyttäisi. Haluatteko Te kansanedustajana olla ratifioimassa sopimusta, joka kaventaa myös omaa päätösvaltaanne?

CETA:an sisältyvää ISDS[4]-tyyppistä investointisuojamekanismia kevennettiin hiukan sen saaman laajan kritiikin vuoksi. Samalla prosessin nimi muutettiin, ollen nyt ICS (Investment Court System). ICS sisältää jopa valitusoikeuden, mutta ei ole kuitenkaan merkittävällä tavalla erilainen ISDS:ään verrattuna. Eurooppalainen yrityksiä ja poliittista päätöksentekoa tutkiva järjestö testasi viisi aiempaa tapausta, joista jokainen menisi oikeuskäsittelyyn ICS:n myötäkin[5].

Useimmiten nämä oikeuskäsittelyt ovat koskeneet valtioiden yritystä suojella ympäristöään, maitaan tai oikeuksiaan järjestää julkisia palveluja. Ylikansallisten yhtiöiden valmiuksia toimia hyvinvointimme edistämiseksi tehtyjä päätöksiä vastaan lisääntyisivät CETA:n myötä merkittävästi. Euroopan korkein oikeuselin ECJ (European Court of Justice) tutkiikin parhaillaan, onko CETA:an sisältyvä ICS EU-lakien mukainen. Vähintä, mitä voisi vaatia, on odottaa tuota päätöstä ennen kuin Suomen eduskunta ratifioi sopimuksen.

Suomi on ollut viisas pyytäessään CETA:an poikkeuksia. Muun muassa terveyssektoria on suojattu joillakin tämänkaltaisilla poikkeuksilla. Silti mahdollisesti voimaan tuleva Sote-uudistus aiheuttaa sen, että yksityisille toimijoille annetaan nopea väylä haastaa Suomen valtio oikeuteen, jos esimerkiksi niiden tulevat voitot ovat vaarantuneet valtion muuttuneen politiikan myötä. Yrityksiä varten perustetttavaa oikeuselintä ja suoraa väylää oikeusprosesseilla rahastamiseen ei tule luoda. Myös kaivossektorilla nähtäisiin todennäköisesti ylikansallisten yhtiöiden nostamia oikeuskäsittelyjä CETA:n myötä. Esimerkkitapaus Viiankiaapa todistaa, että Suomen erämaat tai sen koskematon luonto eivät paina vaakakupissa paljoakaan työttömyyden kanssa kamppailevan maakunnan taloudellisiin etuihin verrattuna[6].

Kansalaistemme edun mukainen demokraattinen päätöksenteko tulee aina asettaa ylikansallisten yhtiöiden kilpailukyvyn edelle. Lisäksi sopimusta tulee arvioida sen mukaan, mitkä sen vaikutukset ovat jokaisen sopijavaltion osalta, ei vain yksittäisen maan, joka on osittain onnistunut mahdollisesti suojaamaan omaa etuaan poikkeuksin.

CETA-sopimusasiakirjassa esitetään selkein sanoin, että veronkiertoon olisi puututtava. Kuitenkin toisaalla sopimuksessa, määrittelemällä termi “verosopimus” väljästi, mahdollistetaan verosuunnittelu varmistamalla suotuisa verotuskohtelu yritykselle ja yrityksen osakkeenomistajille[7]. Verotus on vain yksi esimerkki siitä, miten CETA hyödyttää suuryrityksiä ja -sijoittajia ja parantaa niiden mahdollisuuksia kaventaen samalla pien- ja keskisuurien yritysten toimintamahdollisuuksia.

Kauppaa voidaan tehdä paremmilla ehdoilla ja hyvinvointia vaarantamatta. Suomalaiset ammattiliitot ja kansalaisjärjestöt kokosivat yhteen vaihtoehtoisen kauppapolitiikan 10 Askelta kestävämpään ja oikeudenmukaisempaan kauppapolitiikkaan -julkaisun syksyllä 2017. Ehdotuksessa nostetaan esille muun muassa vastuullinen yritystoiminta, ihmisoikeudet, ympäristön ja ilmaston etu, veronkierron suitsiminen ja työntekijöiden oikeudet.[8] CETA vastaa huonosti näihin tavoitteisiin.

Aikamme polttavimpia kysymyksiä eivät ole voimmeko saada naudanlihaa, autoja tai hummeria vielä edullisemmin tai voidaanko ylikansallisten yritysten kilpailukykyä ja sijoittajansuojaa parantaa entisestään. Ekonomisen ja sosiaalisen tasa-arvon ja näiden myötä vakaiden yhteiskuntien turvaaminen, niiden määrällinenkin kasvattaminen ja ilmaston lämpenemisen tuomia uhkia vastaan kamppaileminen sen sijaan ovat. Olettehan Tekin mukana varmistamassa, ettemme kulje täysin väärään suuntaan yhteiskuntana.

Suomen eduskunnalla on mahdollisuus varjella demokratiaamme ja uskaltaa olla ottamatta askelta epädemokraattisempaan talouteen. Ääni hyvinvoinnin turvaamiselle ja demokraattisemmalle taloudelle on myös ensiarvoisen tärkeä päätös erityisesti vaalien alla. Täten pyydämme Teitä äänestämään CETA-sopimusta vastaan kaikkien meidän hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Ystävällisin terveisin,

Suomen Attac

Lisätietoja tarvittaessa antavat:

Eva-Liisa Raekallio, puheenjohtaja

Puhelin: 040-2473913

Sähköposti: eva-liisa.raekallio@attac.fi

Johanna Kähäri

Puhelin: 040-6819158

Sähköposti: johanna.kahari@gmail.com

Anya Granskog

Sähköposti: anyara.g@hotmail.com

________________