Raportti rakennus- ja lupalautakunnan kokouksesta 5.4.

Asialistalla olivat mm. lausunto Turun sataman päätuloväylän ja satama-altaan ruoppausmassojen läjityskelpoisuuden arvioinnista liittyen Hirvensalon pohjoiskärkeen, Latokariin rakennettavan kerrostaloalueen valmisteluun. Käsittelyssä oli myös Jaanintien varrella Munkkionkujalla asukkaita jo vuosikausia häirinneiden työmaaparakkien kohtalo, sekä rakennuslupa Portsaan rakennettavalle päiväkodille.

Ruoppausmassa- asia tuli meille muutamaa tuntia ennen kokousta. Ympäristönsuojelun lausunnossa todettiin mm. ettei Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisella ole huomauttamista koskien töiden aloittamista mahdollisista valituksista huolimatta. Sanamuoto antoi aihetta huoleen ja myös vaikutelman kiireestä. Kiire ja ympäristöarvot kohtaavat useimmiten huonosti. Koska kaupunkiympäristölautakunnalle oli esitetty 27.3.2018, että Latokarin alueen esirakentamiseen voidaan hakea vesi- ja ympäristölupa, niin tein esityksen jossa rakennus- ja lupalautakunta päättää esittää, että koska alueen käyttöönottoon kuluu vuosia, tulee alueen esirakentamiseen hakea vesi- ja ympäristölupa. Lisäsin siinä, ettei töiden aloittaminen ole perusteltua ennen lupaprosessin valmistumista.

Minusta oli keskeistä linjata kunnollisen proseduurin puolesta. Esitystä ei kannatettu ja jätin lausuntoon eriävän mielipiteen. Nyt viime viikolla kaupunkiympäristölautakunta palautti uuteen valmisteluun esityksen vesi- ja ympäristöluvan hakemisesta, hommiin ei siis vielä ennen Hirvensalon osayleiskaavan valmistumista ryhdytä. Se oli kyllä valtava helpotus. Olisi parasta, jos suunnitelmissa edettäisiin asia kerrallaan ja oikeassa järjestyksessä.

Edellisessä kokouksessa työmaaparakkiasia oli jätetty pöydälle, kuten 22.3. kokouksesta tekemästäni raportista selviää. Lautakunnan paikan päällä tammikuussa suorittaman katselmuksen ja asukkaiden kanssa käymieni keskustelujen perusteella minulle ei jäänyt epäselväksi, miten hankalassa tilanteessa asukkaat ovat. Munkkionkujan asukkaiden oma aktiivisuus asiassa on ollut esimerkillistä. Esitin edelleen työmaaparakkien poistamista, tällaisenaan kohta kymmenen vuotta paikoillaan olleet, väliaikaisiksi aiotut parakit ovat ihan metsittyneet ja houkuttelevat ylimääräisiä norkoilijoita. Perustavana kysymyksenä asiassa on mielestäni asukkaiden, tavallisten turkulaisten etu. Laakso kannatti, mutta esitys hävisi ja parakit jäävät paikoilleen.

Portsaan, itse asiassa Kakolan jätevedenpuhdistamon lähelle, ollaan rakentamassa suurta päiväkotia. Siihen liittyy massiivinen puunkaato, ja kyseenalaistinkin meille pidetyn esittelyn yhteydessä, miksi pitää kaataa yli 20 puuta. Kyllähän puut muodostavat hienon ja tärkeän kontrastin kallioiselle maastolle. Parkkipaikathan siihen pitkälti ovat syynä, yllätys yllätys. Parkkipaikka-alueesta tulee iso. Oli pakko, tietenkin ystävälliseen sävyyn, tuoda esiin vaihtoehdot lasten kuljettamiselle, kyllähän lapset voitaisiin tuoda joukkoliikenteelläkin. 

Tässä näkyy taas niin hyvin nykyisen yhdyskuntasuunnittelun autokeskeisyys; lasten kuljettamiselle päiväkotiin ei kertakaikkiaan nähdä muuta vaihtoehtoa kuin auto. Olimme ihan samoilla linjoilla vihreiden kanssa, asia tulee uudelleen ensi viikon kokoukseen. Kokonaisuuden tasolla olisi minusta puututtava arkkitehtien koulutukseen, jos sitä kautta saataisiin suunnitelmia ja rakennuslupahakemuksia kehitettyä kestävämmiksi...Luonnon arvostus tai arvostamattomuus lähtee jo lapsista. Ympäristökasvatus on selvästi vielä ihan alkutekijöissään Suomessa. Puhuimme myös sen puolesta Kohti ekologista elämäntapaa- ohjelmapaperissa.

Eva-Liisa Raekallio