torstai 23. maaliskuuta 2017

Kuntavaalit käsillä-
Vipulaisten ehdokkaiden esittelyjä

Kunnallisvaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 29.3. ja päättyy 4.4. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 9.4.



Luonnon ja ihmisten puolustaja

Wellu Koivisto on merimies, jolla on takanaan tuhansia meripäiviä. Hän on työskennellyt vuosia useissa kansalaisjärjestöissä niin ympäristön, ihmisoikeuksien kuin rauhankin puolesta. Wellu on ollut mukana Turun kunnallispolitiikassa jo kymmenen vuotta.

40 Wellu Koivisto
Wellu on toiminut laivoissa kansimiehenä, ja edennyt monessa pestissä keittiön ja konehuoneen kautta aina kippariksi asti. Wellu tunnetaan Estellen ja Aputehtaan puuhamiehenä, ja on Wellu ollut aktiivinen Greenpeacessäkin. Hän on osallistunut monena vuonna Ship to Gaza- purjehdukselle, viimeksi kesällä 2015. Ihmisoikeuksien turvaaminen on saanut Wellun yhä uudestaan merelle: "Viimeksi kuljetimme palestiinalaisille lääkkeitä ja elintarvikkeita", hän kertoo.

Wellu pyydettiin aikoinaan ehdokkaaksi kuntavaaleihin, hän on tällä hetkellä Turun kaupunginvaltuustossa varavaltuutettuna, ja kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan jäsen. Sieltä hänellä on usean vuoden kokemus. Wellu vaatii Turkuun asukaslähtöistä ja ympäristöystävällistä kaavoituspolitiikkaa: "Kaavoituksesta ja rakentamisesta päätettäessä pitää kuunnella asukkaita ja asiantuntijoita. Luontoarvojen ja kulttuurihistoriallisen perinnön säilyttäminen on lähtökohta", hän linjaa.

Wellu sanoo, että uusiutuvaa energiaa on painotettava jo kaupunkisuunnittelusta ja kaavoituksesta lähtien:"Kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen monopoliasema antaa kaupungille mahdollisuuden vaatia uusiutuvien energiamuotojen käyttöä uudis- ja korjausrakentamisessa", hän toteaa.

Turun kaupungilla pitää Wellun mukaan olla riittävästi edullisia vuokra-asuntoja eri puolilla kaupunkia:" Kunnallisten vuokra-asuntojen rakentaminen laskee asumisen hintaa lisäämällä tarjontaa, ja antaa työtä", hän sanoo. Wellu laskisi kaupunginvaltuutettuna Turun omistamien vuokra-asuntojen vuokratasoa ja helpottaisi luottotietonsa menettäneiden mahdollisuuksia saada asunto.

Wellu sanoo, että poliittinen aktiivisuus on ollut osa omaa elämää pienestä pitäen. Hänelle tärkeät arvot kuntapolitiikassa ovat samat kuin aina: ympäristön ja ihmisen puolustaminen. "Niin luonto kuin ihmisetkin tarvitsevat puolustajansa", Wellu päättää.



Maaseudun ja kaupungin kasvatti

Veikko Korhonen on toiminut Turun Vasemmistonuorten puheenjohtajana ja on edelleen aktiivinen Vasemmistonuorissa. Hän opiskelee tällä hetkellä korjausrakentamista, ja keskittyy opinnoissaan perinnerakentamiseen. 

41 Veikko Korhonen

Käytännönläheinen vapaaehtoistyö on Veikolle tärkeää, hän on esimerkiksi korjannut paljon polkupyöriä polkupyöräkirpparilla. "Polkupyörien korjaaminen ja kunnostaminen tulee kalliiksi pienituloiselle, ja pyörä on monelle ainoa kulkuneuvo", Veikko valottaa omaa motivaatiotaan. Veikon mukaan on järkevää jakaa tietoa ja auttaa muita ihmisiä kunnostamaan pyöriä itse. Hän edistäisikin kaupunginvaltuutettuna nimenomaan pyöräilyä ja joukkoliikennettä. 

Veikko on ihminen joka tarttuu toimeen, hänelle mikään yhdistys- ja järjestötoiminta ei ole vierasta. "Olen tehnyt Vasemmistonuorissa kaikenlaista talkooremonteista liittokokousedustajan hommiin", hän kertoo. Veikko on nyt varajäsenenä Varsinais-Suomen Vasemmistonuorten hallituksessa, ja on myös koko maan Vasemmistonuorten hallituksen varajäsen.

Veikko innostui poliittisesta vaikuttamisesta alun pitäen seitsemän vuotta sitten, Maksuton koulutus 2010- mielenosoituksessa: "Siitä sain kipinän tutkia asioita, ja koulutus ja julkinen liikenne tuntuivat heti oikeilta", hän kertoo ja sanoo, että kansansivistys lähtee yleisesti laadukkaasta koulutuksesta, ja kaikille ilmaisesta ja saavutettavasta kirjastolaitoksesta. Veikko kritisoi toisen asteen ja ammatillisen koulutuksen leikkauksia:" Ne jättävät vastuun oppimisesta opiskelijoiden harteille, opetuksesta leikkaaminen ei opiskelijan kannalta vaan toimi", hän lataa. 

Ympäristöasiat tulivat mukaan, kun Veikko huomasi että oma nuoruus metsätöissä ja maaseudulla toi tiettyä näkemystä jota ei suurissa kaupungeissa kasvaneilla ihmisillä yleensä ollut. Hän haluaa että ympäristöasiat otetaan Turussa vihdoin vakavasti, ja että jahkailu loppuu.

Turun kaupunginvaltuustossa tämä vasemmistonuori tekisi työtä koko kaupunkikuvan puolesta. Perinnerakentamisen koulutus on vahvistanut hänen haluaan suojella vanhoja taloja. "Tässä riittää Turussa työsarkaa", Veikko tiivistää. Hän parantaisi Turun mielenterveyspalveluita: "Ihmisten pitää saada apua silloin kun he sitä tarvitsevat", Veikko linjaa.



Tutkijantyötä ja turvapaikanhakijoiden kotouttamista

Nana Blomqvist tekee päätyönään väitöskirjaa Åbo Akademissa. Hän analysoi siinä kaupallisesta seksistä käytyä keskustelua. Nana on julkaissut aiheesta artikkeleita jo vuodesta 2012 lähtien. Nana on myös tehnyt turvapaikanhakijoiden kotouttamiseksi sekä palkallista että vapaaehtoistyötä.

12 Nana Blomqvist
Nanan työ turvapaikanhakijoiden parissa alkoi samaan aikaan kun hakijoiden määrä oli suurimmillaan, syksyllä 2015. Nana on toiminut erilaisissa tehtävissä turvapaikanhakijatilanteeseen liittyen, hän on esimerkiksi ollut turvapaikanhakijoiden traumakartoitushankkeen tutkimushankekoordinaattorina. Raporttia siitä viimeistellään juuri nyt. Lisäksi Nana on koordinoinut psykologian opiskelijoiden keskustelutukitoimintaa turvapaikanhakijoille ja järjestänyt heille koulutuksia ja tapahtumia Åbo Akademilla. "Turvapaikkapäätöksen odottaminen käy voimille, silloin on todella tärkeää saada päiviin mielekästä sisältöä", hän kertoo työstään.

Nana toimii tällä hetkellä vapaaehtoisena kansalaisjärjestöissä, jotka kartoittavat turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ja ottavat sen puutteisiin kantaa julkisesti, käyden vuoropuhelua lainsäätäjien, kansanedustajien ja eduskuntaryhmien kanssa. Hän yhdistää teoriaa ja käytäntöä myöhemmin tänä vuonna julkaistavilla artikkeleilla kidutettujen ja seksuaalivähemmistöjen oikeusturvasta turvapaikanhakuprosessissa. "Oikeusturva ei ole taattu kenellekään turvapaikanhakijalle, erityisten haavoittuvien hakijoiden oikeusturva on erityisen ongelmallinen", Nana toteaa. 

Hänen mukaansa aihe kaipaa lisää tutkimusta nimenomaan tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa: ”Turvapaikanhakijoiden oikeusturva vaarantuu liian helposti, eikä erityisen haavoittuvaisten hakijoiden asemasta hakuprosessissa ole puhuttu tarpeeksi". Tällä hetkellä Nana yrittää kehittää laajempaa, rahoitettua kotouttamishanketta turvapaikanhakijoille. "Heillähän ei ole lakiin perustuvaa oikeutta kotouttamispalveluihin", Nana sanoo.

Nana haluaa kaupunginvaltuutettuna ajaa sujuvaa kaupunki-infrastruktuuria, sellaista joka palvelisi Turun asukkaita, myös ja etenkin pyörällä ja julkisilla liikkuvia. Nana kiinnittäisi huomiota kaavoitukseen ja asuntotarjontaan niin, että painopisteenä olisi toimiva asuminen. Nana haluaa valtuustossa myös varmistaa, ettei soteuudistuksessa kanavoida verovaroja yksityisille, vaan että verovarat käytetään yhteiskunnallisesti kestävällä tavalla. "Terveyspalveluita pitää kehittää kansan hyväksi, ei yhtiöiden hyväksi", Nana linjaa.

Nana peräänkuuluttaa Turkuun julkisia WC-tiloja, jotta puistot ja kadunkulmat lakkaavat toimimasta yleisinä vessoina. Nana toimisi valtuustossa myös kestävän pakolaispolitiikan puolesta: "Kuntapaikkojen täytyy olla ajan tasalla, jotteivät kiintiöpakolaiset jää leireihinsä, ja ettei täältä turvapaikan saanut jää vastaanottokeskukseen turhan pitkäksi aikaa", hän painottaa.




Kynän varresta, banderollin takaa

Eva-Liisa Raekallio toimii Attacin jäsenlehden, Hiekanjyvien päätoimittajana ja on Suomen Attacin hallituksen jäsen. Hän tekee pätkätöitä kouluttajana ja opiskelee Turun yliopistossa. Eva-Liisa on aiemmin toiminut mm. Vasemmisto-opiskelijat ry:n pääsihteerinä, Turun Vasemmisto-opiskelijat Avanti ry:n puheenjohtajana sekä Varsinais-Suomen Vasemmistonuorten jäsenlehden päätoimittajana.

78 Eva-Liisa Raekallio
Eva-Liisa kiinnostui politiikasta Turun yliopiston ylioppilaskunnassa, ja taisteli TYYn ravintolavaliokunnassa 2008-2009 reilun kahvin kampusruokaloihin. Reilun kahvin puolustaminen oli Eva-Liisan mukaan nimenomaan taistelua, paljon vaikeampaa kuin ehkä nykyään voisi luulla. "Reilua kahvia vastustettiin milloin mistäkin syystä, taustalta paljastui myös selvää rasismia ja kolonialismin piirteitä. Ravintolavaliokunnassa ymmärsin, että se, mitä meille tarjotaan, on kiinni poliittisesta tahdosta. Tämä näkyi myös suhtautumisessa kasvis- ja vegaaniruokaan sekä luomuun", hän kertoo.

Vaikuttaminen sekä kynän varresta, että banderollin takaa on tuttua Eva-Liisalle. Kun yliopistojen rahoituspohjan heikentänyttä yliopistolakia ajettiin läpi, Eva-Liisa veti Turun opiskelijatoimintaverkostoa osana valtakunnallista opiskelijatoimintaa. "Me ennen kaikkea keskustelimme koulutuspolitiikan suunnasta ja halusimme keskustelulle tilaa", hän muistelee. Eva-Liisa on jatkanut keskustelua Vasemmistoliiton koulutus-ja tiedepoliittisessa työryhmässä, ja vetänyt kaksi lukupiiriä Turussa koulutuspolitiikasta, viimeisimmän keväällä 2016 yhteistyössä Attacin kanssa. Hän on kirjoittanut aiheesta myös mm. 2011 ilmestyneeseen Yhteinen yliopisto- kirjaan.

Tällä hetkellä Eva-Liisa on Varsinais-Suomen Vasemmistoliiton ympäristöopintokerhon ohjaaja, hän on vetänyt kaikille avoimia, ympäristöaiheisia keskustelutilaisuuksia ja tapahtumia jo pari vuotta. "Olen iloinen, kun voin hyödyntää Greenpeacen feissarina ja Suomen feissauskoordinaattorina saatua tietoa ympäristöasioista",  Eva-Liisa sanoo. Hän veti myös piirin "Kohti ekologista elämäntapaa"- ohjelmatyötä. Eva-Liisa on Turun nuorisolautakunnan jäsen ja kiinteistöliikelaitoksen johtokunnan varajäsen.  "Olemme toimineet Vasemmistoryhmämme voimin nuorisolautakunnassa nuorisotyön leikkauksia vastaan, ja tehneet paljon työtä turkulaisnuorten osallisuuden ja tasa-arvon parantamiseksi nuorisovaltuustovaaleissa. Valtakunnallisissa vaaleissa näkyvä äänestysaktiivisuuden jakautuminen näkyy jo nuorilla, tähän pitää puuttua", Eva-Liisa korostaa. 

Hänen mukaansa isoja, monipuolisen nuorisotyön mahdollistavia nuorisotiloja pitää rakentaa lisää ja niiden aukioloja on pidennettävä ja säännöllistettävä. Nuorisotyöntekijöitä on palkattava lisää pysyviin työsuhteisiin. "Turku ei saa säästää lapsista ja nuorista", Eva-Liisa linjaa. Hän toimisi kaupunginvaltuutettuna asunnottomuuden poistamiseksi. "Kaupungin vuokra-asuntojen hintatason ja koko järjestelmän on oltava sellainen, että asunnotonkin voi saada kodin", hän vaatii.  Soteuudistuksessa Eva-Liisa korostaa terveyspalveluyritysten yhteiskuntavastuuta. Hän puolustaisi kaupunginvaltuustossa vähävaraisten ihmisten oikeuksia: "Mikäli uudistus toteutuu, se parantaa jo valmiiksi hyvätuloisten asemaa, mutta minä pidän pienituloisten puolta" hän tiivistää. 

Eva-Liisa haluaa laadukkaan kasvis- ja vegaaniruoan, luomun ja reilun kaupan normiksi Turun ruokaloihin. "TYYn ravintolavaliokunnassa alkanut työ jatkuisi, kaupunginvaltuustossa on mahdollisuus tällaiseenkin ilmastotekoon. Kyse on tietenkin samalla eläinoikeuksista", hän toteaa. Eva-Liisa edistäisi valtuutettuna ekologisesti kestävää Turkua, hänen mukaansa ilmastonmuutosta on hillittävä jo kaupunkisuunnittelusta, rakentamisesta ja hankinnoista lähtien, ympäristöystävällistä ja maksutonta joukkoliikennettä unohtamatta.




Pienten puolesta, nyt ja aina

Riikka Oksanen on kulttuurituottaja ja valtiotieteiden maisteri. Hän on järjestänyt Turussa kulttuuritapahtumia jo vuosikymmeniä, ja toimii myös Martin Kulttuuriolohuoneen aktiivina. Riikalla on pitkä kokemus pienten puolustajana Turun kunnallispolitiikassa. Hän on Turun Vasemmistoliiton osaston, Viherpunainen vasemmisto ry:n puheenjohtaja.

72 Riikka Oksanen
Riikka on tehnyt paljon sijaisuuksia kirjastoissa, viimeksi Ilpoisten lähikirjastossa. Hän tietää kirjastotyöntekijöiden arjen, kun on itsekin  sellainen. Kiinnostus oman kaupungin kulttuurielämään oli se juttu, joka sai Riikan mukaan politiikkaan 1990-luvun alussa: "Toimin silloin paitsi Down By The Laiturin festivaaliorganisaattorina ja klubien järjestäjänä, myös Turun Musiikkijuhlien ohjelmasihteerinä", Riikka kertoo. Hän sai heti ensimmäisissä vaaleissaan 240 ääntä ja pääsi kaupunginvaltuuston ensimmäiseksi varavaltuutetuksi ja kulttuurilautakunnan jäseneksi. "Sillä tiellä ollaan", Riikka tiivistää.

Riikka on ollut mukana kunnallispolitiikassa nyt reilu parikymmentä vuotta eri lautakuntien, kuten kulttuuri-, ympäristö-, sekä ympäristö- ja kaavoituslautakunnan jäsenenä. Sieltä Riikalla on kahdentoista vuoden vankka kokemus. "Olen halunnut saada kaupunkimme kaavoituksen vuorovaikutteiseksi asukkaiden ja päättäjien välillä. Turun tauti estää ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa", hän sanoo. 

Riikka on Puu&Talo- yhdistyksen aktiivi, ja pitänyt erityisen tärkeänä kaupunkimme rakennetun historian ja puutalojen säilyttämistä: "Luontoarvoista ja kulttuurihistoriallisesta perinnöstä  ei saa kaavoituksessa tinkiä", hän vaatii.  Riikka irrottaisi kaupunginvaltuustossa Turun Fennovoima-yhteistyöstä ja edistäisi maksutonta joukkoliikennettä, ympäristöystävällisen pikaraitiotien rakentamista Turkuun, sekä myös arkisin kulkevia yöbusseja. 

Tällä hetkellä Riikka on Vasemmistoliiton valtuustoryhmässä 1. varavaltuutettu, ja on osallistunut melkein jokaiseen kokoukseen. Hän on puolustanut valtuustossa lähipalveluja, lähikirjastoja ja niiden työntekijöitä sekä oikeudenmukaisempaa kaupungin työllisyyspolitiikkaa. "Turkulaisten lähipalvelut pitää saada takaisin", Riikka linjaa. Hän on tehnyt monta valtuustoaloitetta, esimerkiksi Turun palkkatukimäärärahoista. Soten vaikutukset huolestuttavat Riikkaa: Miten kunnille jäävät tehtävät hoidetaan, ja tuleeko kuntalaisille maksujen korotuksia", hän kysyy.

Riikka vaikuttaa Turun kaupungin kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenenä, sekä kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnassa varajäsenenä. Hän on kaupungin työllisyystoimikunnan varajäsen. Riikka on kasvatus- ja opetuslautakunnassa puolustanut määrätietoisesti lasten ja vanhempien oikeuksia päiväkotien ja koulujen lakkauttamista vastaan, ja pitänyt opetuksen määrärahojen puolta. Riikan mukaan yksityinen päivähoito on lisääntynyt kaupungissa runsaasti:" Palvelusetelijärjestelmä nielee rahaa, ja myös erityistukea tarvitsevien lasten päivähoitomahdollisuuksista täytyy pitää huolta", hän toteaa. Riikka jatkaisi kaupunginvaltuutettuna työtään pienten puolesta, olivat he sitten lapsia tai aikuisia. 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti