Tässä alla uunituore Turun Vasemmistoliiton kannanotto liittyen Turun kaupungin kasvatus- ja opetuslautakunnan vasemmistoliittolaisten jäsenten Riikka Oksasen ja Johannes Yrttiahon taannoiseen esitykseen kouluavustajien palkkaamisesta.

(Jostain syystä teksti kopioitui väriä vaihdellen eikä tilannetta saanut korjattua mutta sisältö on taas tärkein!)





Sopimusryhmät vaarantavat koulutuksen tasa-arvon

Turun kaupunki ei hae valtiolta lisärahaa uusien kouluavustajien palkkaamiseen. Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti Vasemmistoliiton esityksestä äänin 9-4 hakea valtiolta tarjolla ollutta, korvamerkittyä rahaa kouluavustajien palkkaamista varten. Päätös ei kuitenkaan kaupunginhallitukselle kelvannut, vaan se kaatoi lautakunnan päätöksen maanantain kokouksessaan.

Puolet kouluavustajien palkkakuluista olisi rahoittanut kaupunki, ja valtio olisi tullut vastaan rahoittamalla toisen puolen kuluista. Koulunkäyntiavustajien määrää on vähennetty useana vuonna perättäin säästöjen nimissä, mikä on vähentänyt oppilaiden saamaa tukea Turun kouluissa.

”Koulumaailmassa lisätään tällä hetkellä erityisopetuksen integraatiota tavallisiin ryhmiin, mikä sinällään on hyvä. Samaan aikaan on kuitenkin varmistettava se, että oppimistilanteissa on läsnä riittävästi asiansa osaavia ammattilaisia. Koulunkäyntiavustajilla on oma tärkeä roolinsa kouluyhteisössä”, huomauttaa Turun vasemmistoliiton puheenjohtaja Anna Mäkipää, joka on aiemmin työskennellyt erityisopettajana.

”Sopimusryhmät aikovat leikata 10 avustajaa tänä vuonna. Leikkaus vaikeuttaa tukea tarvitsevien oppilaiden koulunkäyntiä ja vaarantaa perusopetuksen tasa-arvon. Kaupunginhallituksen nyt tekemä päätös olla hakematta valtion tukea avustajien palkkaukseen edustaa oikeistolaista koulutuspolitiikkaa, jossa vain huiput kelpaavat", sanoo kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen Johannes Yrttiaho.

Virkamiesarvioiden mukaan Turku olisi voinut saada valtiolta 400 000 euroa koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen korvamerkittyä rahaa.  Kaiken lisäksi kaupungin talous näytti viime vuonna ennakoitua paremmilta, sillä kaupunki teki noin viiden miljoonan edestä ylijäämäisen budjetin. ”Leikkauskuumeessa tulisi arvioida myös leikkausten sosiaalisia vaikutuksia, eikä tuijottaa pelkästään numeroihin. Kouluista säästäminen aiheuttaa moninkertaiset kustannukset tulevaisuudessa,” lopettaa Vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtaja ja kaupunginhallituksen jäsen Li Andersson.

Vasemmisto ei ole sitoutunut Uudistamisohjelma 2:ksi kutsuttuun ryhmien väliseen leikkaus- ja yksityistämisohjelmaan, koska siinä leikataan turkulaisten peruspalveluista. Kasvatus- ja opetuslautakunnan asettama tavoite koulunkäyntiavustajien määrän kasvattamisesta oli askel parempaan suuntaan, mutta Vasemmisto jatkaa työtään sen eteen, että satsaukset turkulaislasten opetukseen saadaan takaisin sille tasolle, joka edelsi nykyistä säästökuuria.

 Lisätiedot:
Anna Mäkipää
050 3074423

Vähän vipulaisen koulutuspolitiikkapohdintaa

 

Osallistuin viime viikonloppuna European Leftin koulutuspoliittisen työryhmän kokoukseen Prahassa Vasemmistoliiton koulutus- ja tiedepoliittisen työryhmän edustajana. Kokous oli perjantaina ja viikonloppuna pidettiin symposiumi "Koulutus naisten näkökulmasta" -Education seen through women's eyes".

Minulla oli siellä esitelmä, minut kutsuttiin viime syksynä puhumaan pohjoismaisen naisen koulutuksen historiasta ja otin tapausesimerkiksi oman isoäitini tädin, jonka tarinan ja taistelun tunnen tietenkin todella hyvin. 

 

Esitelmäni otsikko olikin sitten  "How women got into higher education in Finland- a case study of the first female veterinarian in Europe, Agnes Sjöberg". Koko päivä otettiin videolle ja se on kai tarkoitus julkaista jossain kohtaa.

Puhujia oli eri puolilta Eurooppaa ja oli kunnia olla yksi monista ansioituneista naispuolisista puhujista. Päivän aikana pidetyt puheenvuorot ja käydyt keskustelut kertoivat selvää tarinaa siitä, että koulutuksen ja akateemisen uran rakenteellinen epätasa-arvo on joka tavalla vielä todellisuutta eurooppalaiselle naiselle. Eurooppalaisella vasemmistolla on paljon työtä edessään vielä.

Joitakin mieleen jääneitä esimerkkejä mainitakseni, ranskalainen mikrobiologian professori Janine Guespin kertoi siitä, miten Ranskassa naisten on vaikea edetä akateemisella uralla, miten naispuolisia professoreja on vähän suhteessa naispuolisiin opiskelijoihin. Näin on Suomessakin. Guespin painotti, että Ranskassa yliopistomaailmaa valjastetaan yhä enemmän palvelemaan talouselämän intressejä. Tämäkin pätee Suomeen ja tämä on asia jota olen itsekin pohtinut paljon.

Itävaltalainen filosofi Birge Krondorfer pohti mm. foucaultlaisittain sitä, miten nykyään Itävallassa pidetään yliopiston tehtävän muutosta väistämättömänä ja vain realismina. Hän kritisoi tätä mielestäni todella pätevästi, kuten sitäkin miten naistutkimus on muuttanut nimeään sukupuolentutkimukseksi liian usein feministisen painotuksen kustannuksella. 

 

Kokous ja symposiumi kaiken kaikkiaan loivat uskoa siihen, että eurooppalaisen vasemmiston keskuudessa on halua ja ennen kaikkea voimaa suunnanmuutokseen!

Eva-Liisa Raekallio

 

 

Jo-Anne McArthurin We animals-näyttely jatkuu Galleria Martissa Stålarminkadulla vielä tämän viikon loppuun, 15.3. asti. Se on saanut paljon hyvää palautetta ja palstatilaakin, hienoa että näyttelyä päätettiin jatkaa.

Kävin itse viime viikonloppuna katsomassa sen jo toisen kerran, ja vaikka näyttely on todella vaikuttava ja koskettava, se on sitä tärkeällä ja hyvällä tavalla. Suosittelen lämpimästi piipahdusta Marttiin.