Taistelussa taiteen, kulttuurin ja/tai puutalojen puolesta mikään ei ole merkityksetöntä 

Taistelussa taiteen, kulttuurin ja/tai puutalojen puolesta mikään ei ole merkityksetöntä ja liian pientä ollakseen tärkeää, sillä kokonaisuus muodostuu juuri palasista.

19. huhtikuuta pidetyssä kaupunginvaltuustossa oli kyselytunti ja pari kpl valtuutettujen kysymyksistä käsitteli aihetta turkulaisen kulttuurin tiloista.

Vastauksena näihin Jarkko Virtanen (omistajaohjausjohtaja) totesi asian olevan selvityksessä ja etenevän päätöstä kohti vielä tämän kevään aikana.

Kysyin jatkokysymyksenä häneltä miksi ihmeessä kaupunki on myymässä yhdistysten ja kulttuurin (mm. Teatteri Mondo) käytössä olleen Uudenmaankatu 17 kiinteistön, jos kulttuuritiloja kerran tarvitaan, eikö tämä ole aivan älytöntä. 

Virtanen vetosi myynnissä olevien tilojen huonoon kuntoon ja korjauksen kalleuteen. Kyllä on raskasta aina kuulla tuo selitys. Korjauksia pitää tehdä ajoissa, se on kiinteistön omistajan velvollisuus jo lainkin mukaan. 

Nyt seisotetaan tilaa tyhjillään ja myydään se kiinteistöbisnekseen. Näitä on nyt viime aikoina myyty useita, samalla perusteella, osa asuntoja. Kiinteistöfirmat kiittää ja kuittaa tilin. Toki voi olla hieman vaativaa saada kaikki laiminlyönyt osat taloista kuntoon nopeasti ja myytyä eteenpäin, mutta ripeästi pintaremontti ja myyntiinlaitto on tapahtunut viimeisimmässä asuntokohteessa täällä Martissa.

Tämä arvokas ja kaunis kulttuuritila olisi tarpeen jatkossakin säilyttää Turun omistuksessa. Toki suurempaa ratkaisua kaivataan vielä monien taiteentekijöiden tilojen järjestelyissä, mutta aloitetaan nyt tästä eikä myydä sitä.

Riikka Oksanen

      Hienot vaaliteesimme ja ehdokkaat!

Kuvassa Ari-Pekka Saven, Eva-Liisa Raekallio, Jukka Timonen, Max Rauvola ja Riikka Oksanen

Turkulaisten peruspalvelut kuntoon. Turun on huolehdittava pienituloisimpien asukkaidensa hyvinvoinnista. Peruspalvelujen kattavuutta ja laatua on parannettava, ja palvelumaksut on poistettava. Kunnan omaa palvelutuotantoa on vahvistettava, ja yksityistämisvimman loputtava. Kaupungin henkilökunnan työssäuupumiseen pitää puuttua.

Asukkaiden äänen pitää kuulua päätöksenteossa myös pormestari-Turussa. Pormestarimallissa käy niin, ettei luottamushenkilöiden vähentyessä ja työmäärän kasvaessa enää ehditä aidosti perehtyä turkulaisten asioihin. Onkin varmistettava, että asukkaiden ääni kuuluu päätöksenteossa myös pormestarin johtamassa Turussa.

Lapsista säästäminen on lyhytnäköistä politiikkaa. Kunnallisia päiväkoteja ja kouluja pitää olla tarpeeksi ja tasaisesti ympäri kaupunkia. Ryhmäkoot on pidettävä kurissa. Kyse on paitsi lasten oikeuksista täysipainoiseen kasvatukseen ja opetukseen, myös alan ammattilaisten kuten lastenhoitajien, kouluavustajien ja opettajien työpaikoista. Turun on jatkossakin pidettävä huoli subjektiivisen päivähoito-oikeuden toteutumisesta.

Nuorista huolehtiminen on panos tulevaisuuteen. Turun nuorisotiloista on pidettävä kiinni, ja isoja, monipuolisen toiminnan mahdollistavia tiloja pitää rakentaa lisää. Nuorisotalojen on oltava auki myös loma-aikoina, ja aukioloaikoja on pidennettävä. Nuorisotyön ammattilaisia on palkattava lisää ja nimenomaan pysyviin työsuhteisiin. Etsivää nuorisotyötä on tuettava, nuorisolautakunta pitää palauttaa.

Turun kaupungin vammaispalveluiden on taattava osallisuus, yhteistyö, estettömyys ja saavutettavuus, sekä koulutus. Lisäksi vammaiskuljetukset on hoidettava vakiotakseilla.

Arvokas vanhuus ei saa olla kiinni kukkaron koosta. Kaikki vanhukset eivät halua eivätkä voi asua kotonaan. On pidettävä huolta, että on tarpeeksi kunnallisia laitospaikkoja ja ammattitaitoista henkilökuntaa. Hyväkuntoisimpien vanhusten kotihoidon laatua tulee valvoa.

Turun kaupungilla pitää olla riittävästi edullisia vuokra-asuntoja eri puolilla kaupunkia. Vuokran pitää olla niin edullinen, että asumistuki kattaa sen. Kunnallisten vuokra-asuntojen rakentaminen laskee asumisen hintaa lisäämällä tarjontaa, ja antaa työtä. Kaavoitettavasta vuokra-asuntotuotannosta pitää vähintään 30% olla kunnallista.

Vaadimme asukaslähtöistä ja ympäristöystävällistä kaavoituspolitiikkaa. Kaavoituksesta ja rakentamisesta päätettäessä on kuunneltava asukkaita ja asiantuntijoita. Luontoarvojen, kulttuurihistoriallisen perinnön ja asukkaiden näkemysten pitää olla päätöksenteon lähtökohtana. Kupittaan siirtolapuutarha pitää säilyttää.

Turun pitää sitoutua hiilineutraaliin tulevaisuuteen koko kaupungin tasolla jo nyt. Energiankulutusta pitää vähentää, ja uusiutuvaa energiaa on painotettava jo kaupunkisuunnittelusta ja kaavoituksesta lähtien. Kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen monopoliasema antaa kaupungille mahdollisuuden vaatia uusiutuvien energiamuotojen käyttöä uudis- ja korjausrakentamisessa. 

Raitiotien rakentaminen Turkuun on ympäristöystävällistä tulevaisuuden liikennepolitiikkaa. Myös muuta raideliikennettä Turun ja maakunnan välillä on lisättävä. Joukkoliikenteen pitää olla helppokäyttöistä ja maksutonta. Runkolinjauudistus ei saa vaikeuttaa bussilla kulkemista. Myös arkisin kulkevat yöbussit parantaisivat liikkumisen turvallisuutta ja sujuvuutta.

Kävelylle ja pyöräilylle on tehtävä lisää turvallista tilaa eri puolilla kaupunkia. Suunnitellut pyörätieosuudet pitää toteuttaa heti, kuten Itäinen Pitkäkatu. Turun keskustan tulee olla viihtyisä, kaupunkilaisten yhteinen tila, jossa ihmiset voivat kohdata toisensa rauhassa käyttäen sujuvaa joukkoliikennettä.

Kasvis- ja lähiruokaa suosittava kaupungin hankinnoissa. Kouluihin ja kaupungin ruokaloihin pitää saada sekä taloudellisista, ekologisista että terveydellisistä syistä lisää monipuolista kasvisruokaa. Laadukkaiden vegaanisten vaihtoehtojen saatavuutta on parannettava. Kaupungin pitää hankinnoissaan ja omassa toiminnassaan suosia myös reilun kaupan tuotteita ja luomua. 

Turulla pitää olla oma eläinklinikka. Kaupungin klinikan tehtävänä on hoitaa pien- ja hyötyeläinten eläinlääkäripalvelut. Turussa pitää olla kaksi valvontaeläinlääkärin virkaa.

Jatkamme yhteistyötä ekologisuutta edistävien yhdistysten ja kansanliikkeiden kanssa. Tavoitteenamme on parantaa näiden vaikuttavuutta kunnallispolitiikassa.

Raportti rakennus- ja lupalautakunnan kokouksesta 8.4.

Kokousasioina oli mm. Kastussa sijaitsevien taiteilija-ateljeeasuntojen purkulupa, Hirvensalon kirkon purkulupa sekä Iso-Heikkilän Kirstinpuiston alueelle tuleva päiväkoti ja outoa kaivinkonemylläämistä Telakkarannan yläpuolisessa Maununtyttärenpuistossa.

Kuvataiteilijoiden asuin- ja työtiloiksi rakennetut kaksi rivitaloa valmistuivat Kastuun vuonna 1968. Rakennuttajana toimi Turun ateljeetalosäätiö, joka on perustettu vuonna 1965. Säätiön tarkoituksena on ylläpitää taiteilijoille vuokrattavia ateljeeasuntoja Turussa. Säätiön perustajayhteisöt ovat Turun kaupunki, Arte ry, Turun Taideyhdistys ry ja Turun Taiteilijaseura ry.

Kastun talot edustavat aikakaudelle ominaista, tyylikästä arkkitehtuuria. Sekä museokeskus että kaupunkikuva-arkkitehti antoivat kielteisen lausunnon perustellen kulttuurihistoriallisilla, rakennustaiteellisilla ja kaupunkikerroksellisilla seikoilla. Kaavoituksesta oli kuitenkin annettu monitulkintainen lausunto, joka sanottiin puoltavaksi.

Esitin purkuluvan hylkäystä ja pohjustin sen juuri samaiseen maankäyttö-ja rakennuslain pykälään 139, jota käytettiin purkulupaa ehdottavassa pohjaesityksessä. Eli ihan päinvastaiseen johtopäätökseen voidaan tulla samaa pykälää katsomalla...Pykälä määrittää, että purkamiseen voidaan ryhtyä, ellei se merkitse  rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä ja haittaa kaavoituksen toteuttamista. Museoviranomaistenkin mukaan siis purkaminen nimenomaan merkitsee näiden arvojen häviämistä.

Esitykseni hävisi äänin 8-5, jätin eriävän koska noiden kauniiden talojen purkaminen on huutava vääryys paitsi arkkitehtonisesti, myös sen kannalta, että Turussa on vuosikausia jatkunut, viime aikoina kiihtynyt pula taiteilijoiden tiloista. Esitin peruskorjausta ja ennallistamista ja satoja vuosia vanhan harmaakivikellarin säilyttämistä. Oli tosi kivaa, että sain kaikki vihreät ja perussuomalaisten Laakson tuekseni! Laakso yhtyi eriävään. Tosi hyviä puheenvuoroja heiltä. Kaavoitusta talojen säilyminen ei haittaa, päinvastoin koska kaavan suojeluprosessi on kesken. Lautakunta siis otti omavaltaisen kannan ohi kaikkien muiden.

Asialistalla oli myös Hirvensalon kirkon purkulupa. Olin valmistellut siihenkin hylkäysesityksen. Hyvin samanlainen valmistelu kuin ateljeeasuntojen kohdalla, kulttuurihistorian ja rakennustaiteen tuntijat vastustivat purkamista, seurakuntayhtymä ja virkamiehet kannattivat. Tässäkin kohtaa samaa pykälää tavaamalla saatiin aikaiseksi täysin vastakkaiset lopputulokset. Kyllä maankäyttö- ja rakennuslain perusteellinen muutos yksiselitteiseksi myös niin, että museon kanta olisi pakko ottaa huomioon, on todella kiireellinen. Mutta koska tässäkin kokouksessa saatiin taas uusi samanlainen vastaus kysymykseen ”Kenen ehdoilla Turkua rakennetaan”, ei ole näköpiirissä lainmuutosta.

Mutta siis kokouksessa ei esitetty mitään sellaista tietoa, jonka pohjalta olisin voinut varmistua, ettei kirkon peruskorjaus ole mahdollista. Esitinkin purkuluvan hylkäyksen lisäksi kirkon peruskorjaamisen ja ennallistamisen kirjaamista päätökseen. Heti tuon jälkeen tehtiin pöytäämisesitys, jonka mukaan lopulta mentiin.

Tuo päiväkoti tulee maan tasalle, joka kuulostaa lähtökohtaisesti ongelmalliselta kun kyse on teollisuusalueesta ja se huolestutti meitä. Kosteusvaurioiden vaara on vahva. Maaperän haitta-aineiden poistamiseen on onneksi olemassa hyviä keinoja. Kirstinpuiston puuthan saivat lautakunnan helmikuisen päätöksen mukaan lähteä, puunkaato alkoi maaliskuun lopulla. Nyt kun alueen vehreys löytyy enää nimestä, täytyyhän siellä olla päiväkoti...Jos rakennushankkeisiin ryhdyttäisiin viheralueiden säilyttäminen edellä, olisi lapsillekin mukavampaa.

Lupasin kysyä kokouksessa, mitä kaivinkonemylläystä Maununtyttärenpuistossa oikein on käynnissä. Kun Telakkarannan rakennuslupia on myönnetty, puiston varominen oli museoviranomaistenkin vaatimus. Ei siltä näytä, että varottaisiin kun kaivinkoneet jylläävät. Kukaan ei tiennyt, mutta luvattiin selvittää.

Eva-Liisa Raekallio

EDIT: Kävin ottamassa kuvia taiteilijataloista, muistoksi. Olivat vielä kauniimpia kuin kuvissa. 

 Hyvää pääsiäistä!

Kenen ehdoilla Turkua rakennetaan?

Viherpunainen vasemmisto ry ja Itä-Turun Vasemmistoliitto ry järjestivät maanantaina 29.3. etätilaisuuden Kenen ehdoilla Turkua rakennetaan. Kysymys on näinä päivinä entistä ajankohtaisempi, kun Turku suunnittelee vanhankaupungin  modernisointia, jatkaa lähiöiden täydennysrakentamista ja vie eteenpäin useita uusia mittaluokaltaan suuria kaava- ja rakennushankkeita.

”Yliopiston ja Tuomiokirkon ympäristöä ollaan tuoreiden suunnitelmien mukaan kehittämässä nykyajan tarpeista käsin, unohtaen Turun aseman Suomen vanhimpana kaupunkina. Historian pitäisi olla etu, ei taakka. Alueen kehittäminen pitäisi tehdä tuota asemaa ja omaa kulttuuriperintöä kunnioittaen. Modernille rakentamiselle on Turussa parempiakin paikkoja, myös Suomen Pankin terassitalo olisi sopinut Majakkarantaan, ei pankkitalon kupeeseen”, rakennus- ja lupalautakunnan jäsen Eva-Liisa Raekallio sanoo.

”Keskustan kaavoittamisen yksi ongelma on riittävän tarkan yleiskaavan puuttuminen. Tämä mahdollistaa niin sanotun postimerkkimerkkikaavoituksen jatkumisen, jossa yksityinen voiton tavoittelu sivuuttaa toistuvasti kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvallisesti arvot sekä asumisviihtyvyyden”, toteaa kaupunginvaltuutettu, kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Elina Sandelin. 

Viherpunainen vasemmisto ja Itä-Turun Vasemmistoliitto vaativat, että Turun kaavoitus- ja rakennuspolitiikassa on tulevissa kuntavaaleissa tehtävä täyskäännös. Kaupunkia ei tule rakentaa vain rakennuttajien ja kiinteistön omistajien ehdoilla. Sopiva rakentamisen määrä on aina tutkittava tapauskohtaisesti. Sekä keskustan kehittämisessä että lähiöiden täydennysrakentamisessa on kuunneltava asukkaiden mielipiteitä ja huomioitava luonto-ja ympäristöarvot. 

Viheralueiden nakertaminen ja pilaaminen rakentamalla on lopetettava ja luontoarvot turvattava. ”Kupittaan siirtolapuutarha on uudessa yleiskaavassa merkittävä yksiselitteisellä siirtolapuutarhamerkinnällä, joka ei salli edes osittaista puutarhan nakertamista”, Sandelin linjaa.

”Luonnonsuojelulain mukaan suojeltujen luontotyyppien turvaaminen on varmistettava tosiasiallisissa rakentamisratkaisuissa. Pelkillä kaavamerkinnöillä, joilla luontoarvot todetaan, ei taata suojelun toteutumista, mikäli rakentamisen määrät ovat paikkaan nähden kohtuuttomia”, Sandelin jatkaa.

Rakennus- ja lupalautakunta myönsi helmikuussa kaatoluvan Kirstinpuiston puille Iso-Heikkilässä vastoin asukkaiden toiveita ja Turun Luonnonsuojeluyhdistyksen kantaa. ”Tämä on jatkoa liian monelle samanlaiselle päätökselle ja kestämätöntä politiikkaa. Viheralueita ja puustoa kaupungissa pitäisi sitävastoin lisätä torjumaan ilmastonmuutoksen seurauksia. Kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ja asukkaita ei saa päätöksissä enää unohtaa", Raekallio linjaa.

Eva-Liisa Raekallio

Puheenjohtaja

Viherpunainen vasemmisto ry

Rakennus- ja lupalautakunnan jäsen

 

Elina Sandelin

Puheenjohtaja

Itä-Turun Vasemmistoliitto ry

Kaupunginvaltuutettu

Kaupunkiympäristölautakunnan jäsen

Huomenna se sitten alkaa, Kirstinpuiston puunkaato. Vipun Eva-Liisa puolusti kaatoluvan helmikuussa myöntäneessä rakennus- ja lupalautakunnassa kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ja viheralueiden säilyttämistä tärkeänä keinona hillitä ilmastonmuutosta, kannatusta ei tullut.

Vipulainen nuorisolautakuntaan!

Jukka Timonen valittiin eilen Turun nuorisolautakunnan varajäseneksi! Onnittelut Jukalle! Kaupunginvaltuusto sinetöi valinnan myöhemmin. Jukka löytyy tästä blogista Vipun luottamushenkilöistä.