TIEDOTE
Vapaa julkaistavaksi 17.12.2012
Turun vasemmistoliitto ei lähtenyt mukaan Turun uuteen hallitussopimukseen. Sopimus hylättiin mm. Viherpunainen vasemmisto ry:n äänin 13-6 kunnallistoimikunnan ja uuden valtuustoryhmän yhteiskokouksessa 13.12. Viherpunainen vasemmisto ry on erittäin iloinen ainoasta oikeasta päätöksestä. Vasemmistoliitto oli ainoa puolue, joka ei lähtenyt sopimukseen. Osoitimme näin olevamme ainoa varteenotettava parannuskeino Turun tautiin.
Sopimuksen hyväksyminen olisi edellyttänyt mm. kokoomuksen saneleman uudistusohjelman hyväksymistä, kaupungin alimitoitetun talousarvion hyväksymistä ja omaisuuden myyntiä. Sopimuslinjasta poikkeamista ei oltaisi hyväksytty missään päätöksenteon vaiheissa, tämä olisi romuttanut Vasemmistoliiton mahdollisuudet äänestäjien valtuutuksen mukaiseen työskentelyyn. Yhteistyötä voidaan tehdä, mutta ei millä ehdoilla tahansa.
Viherpunainen vasemmisto ry epäilee sopimuspolitiikan mahdollisuuksia kestävässä kaupunkikehittämisessä, kestävän kaupunkikehittämisen tulisi olla toiminnan lähtökohta kun se tässä sopimuksessa on lähinnä lisäarvo. Sopimuksessa puhutaan esimerkiksi ainoastaan kestävän kaupunkiliikenteen tavoitteiden tarkistamisesta osana kaupunkistrategian laadintaa.
Turkua halutaan sopimuksessa uudistaa tuottavuutta ja taloudellisuutta edistävin toimenpitein, ja voimavaroja halutaan ohjata mahdollisimman tuloksellisesti. Viherpunainen vasemmisto ry:n mielestä kaupunkia ja kaupunkilaisia ei voi johtaa yritysmaailmasta saaduilla opeilla.
Viherpunainen vasemmisto ry on torstaisen päätöksen myötä saanut mahdollisuuden toimia äänestäjiensä valtuutuksen mukaisesti myös seuraavan valtuustokauden ajan. Viherpunainen vasemmisto ry osoittaa jatkossakin olevansa turkulaisten luottamuksen arvoinen.
Riikka Oksanen
Eva-Liisa Raekallio
maanantai 17. joulukuuta 2012
keskiviikko 7. marraskuuta 2012
Ratikat pikana ja tori kuntoon
Vipu ry teki kesällä valituksen toriparkista ja valmistelemme lähiaikoina vastinetta oikeuden selvityspyyntöihin.Meidän keskeiset kaavan vastaiset argumenttimme olivat pohjavesiasiat, niiden vaillinaiset selvitykset, rakennusaikaiset uhkakuvat sekä toriparkin tuomien uusien liikennejärjestelyiden puutteelliset selvitykset.
Kaavan ensisijaisena lähtökohtana on turvata parkkipaikkojen lisäys torikorttelin läheisyydessä.
Lähtökohta sinänsäkin on Turun strategioiden vastainen, sillä autottoman kävely- ja pyöräilykeskustan pohdiskelu on toriparkin jälkeen umpikujassa.
Pikaraitiotie Turkuun reitistöä pohdiskellaan jo lähiaikoina. Linjauksista tulee tehdä arvioita varhaisessa vaiheessa, jotta pysytään kartalla. Turun Sanomat:
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/411124/Pikaratikka+saattaa+ajaa+Auransillan+yli
Investointi on suuri ja siksi olisi minusta mielekästä lopettaa toriparkkikaavailut kokonaan ja siirtyä autottoman keskustan suunnitteluun.
Riikka Oksanen
tiistai 30. lokakuuta 2012
Voitto viherpunaisuudelle, vasemmistonuorille ja kansalaisvaikuttamiselle vasemmistossa
Pari ajatusta vaalituloksesta.
Minulla ei ole kykyä ja taitoa arvioida koko Vasemmiston menestystä, enkä siitä ole edes kovin kiinnostunut. Uskon, että kun viherpunaisuus valtaa sille kuuluvan paikan Vasemmiston piirissä, alkavat lukematkin näyttää aivan erilaisilta. Vaikka valtuustopaikka menetettiinkin, oli tämä silti voitto viherpunaisuudelle, vasemmistonuorille ja kansalaisvaikuttamiselle vasemmistossa.
Viherpunaiseen vasemmistoon luotettiin varsin hyvin
Vipulla ja sen ohjelmalla on siis selvä tilaus myös Vasemmiston piirissä. Noin 6,5 % kaikista Vasemmistoliitolle annetusta äänistä tuli Viherpunaiselle vasemmistolle. Vertailulukujen summista laskettuna noin 6,8 %. Tulevan vaalikauden aikana Vipu tulee ottamaan sille kuuluvan paikan turkulaisen vasemmistolaisuuden esikuvana.
Viherpunainen aate sai lisäksi hyvää nostetta kun ÅGV:n Li Andersson sai valtavan äänisaaliin. Taisteluparinaan valtuustoryhmässä hänellä on vielä Elina Sandelin, joka on myös vahvasti ympäristöasioitakin ymmärtävä ihminen. Kolmantena lisäksi Muukkosen Mirka, joka on pidemmällä linjalla jo ollut viherpunainen vaikuttaja.
Tällä Vasemmistonuorella dynaamisella duolla, Andersson-Sandelin on vahva tuki ja luottamus myös välittömän poliittisen kentän ulkopuolella. Tällainen asetelma tarjoaa kansalaisvaikuttamiselle ihan uudenlaisen mahdollisuuden. Vasemmiston tulee olla myös ulospäin kommunikatiivinen niin, että politiikkaan pystyy vaikuttamaan myös vaalien välillä.
Viherpunainen vasemmisto ry ei saa nyt pysähtyä, vaan meidän on oltava omalla ohjelmallamme näkyvillä valtuustokauden ajan. Tehköön mörökölliryhmät ihan mitä haluavat, mutta me rakennamme Turkuun toimivan ja kuuntelevan viherpunaisen vasemmiston, joka ei unohda ihmisiä vaalien välillä.
Eiks jeh?
Minulla ei ole kykyä ja taitoa arvioida koko Vasemmiston menestystä, enkä siitä ole edes kovin kiinnostunut. Uskon, että kun viherpunaisuus valtaa sille kuuluvan paikan Vasemmiston piirissä, alkavat lukematkin näyttää aivan erilaisilta. Vaikka valtuustopaikka menetettiinkin, oli tämä silti voitto viherpunaisuudelle, vasemmistonuorille ja kansalaisvaikuttamiselle vasemmistossa.
Viherpunaiseen vasemmistoon luotettiin varsin hyvin
- Sanna Halme: 23
- Wellu (Velimatti) Koivisto: 151 VARAVALTUUTETTU Kui siistii!
- Jari Kärkkäinen: 38
- Riikka Oksanen: 195 VARAVALTUUTETTU Wuhuu!
- Eva-Liisa Raekallio: 29
- Jonni Saloluoma: 35
- Maria Serrano-Kaarnisto: 11
- Minna Sumelius: 46
- Sampsa Suominen: 74 (Pansion paroni!)
- Ulla Syväkari: 29
- Jukka Timonen: 51
- Elisa Weckman: 47
- Yhteensä: 729
Vipulla ja sen ohjelmalla on siis selvä tilaus myös Vasemmiston piirissä. Noin 6,5 % kaikista Vasemmistoliitolle annetusta äänistä tuli Viherpunaiselle vasemmistolle. Vertailulukujen summista laskettuna noin 6,8 %. Tulevan vaalikauden aikana Vipu tulee ottamaan sille kuuluvan paikan turkulaisen vasemmistolaisuuden esikuvana.
Viherpunainen aate sai lisäksi hyvää nostetta kun ÅGV:n Li Andersson sai valtavan äänisaaliin. Taisteluparinaan valtuustoryhmässä hänellä on vielä Elina Sandelin, joka on myös vahvasti ympäristöasioitakin ymmärtävä ihminen. Kolmantena lisäksi Muukkosen Mirka, joka on pidemmällä linjalla jo ollut viherpunainen vaikuttaja.
Tällä Vasemmistonuorella dynaamisella duolla, Andersson-Sandelin on vahva tuki ja luottamus myös välittömän poliittisen kentän ulkopuolella. Tällainen asetelma tarjoaa kansalaisvaikuttamiselle ihan uudenlaisen mahdollisuuden. Vasemmiston tulee olla myös ulospäin kommunikatiivinen niin, että politiikkaan pystyy vaikuttamaan myös vaalien välillä.
Viherpunainen vasemmisto ry ei saa nyt pysähtyä, vaan meidän on oltava omalla ohjelmallamme näkyvillä valtuustokauden ajan. Tehköön mörökölliryhmät ihan mitä haluavat, mutta me rakennamme Turkuun toimivan ja kuuntelevan viherpunaisen vasemmiston, joka ei unohda ihmisiä vaalien välillä.
Eiks jeh?
keskiviikko 24. lokakuuta 2012
tiistai 23. lokakuuta 2012
Tänään julkaistiin Turun Sanomissa koulukuraattori Päivi Takkisen ja minun yhteinen mielipide Turun lukiopolitiikasta. Turun lukioita aiotaan keskittää tulevina vuosina entisestään uhraamatta ajatustakaan kasvatustieteellisten tutkimusten tuloksille pienten opetusryhmien ja koulujen puolesta. Puhumattakaan siitä, että tässä mielestäni jätetään eniten tukea tarvitsevat oppilaat heitteille. No nyt se on sanottu. Olen todella huolissani siitä, miten päätöksenteko tapahtuu ainoastaan taloudellisin perustein näin herkässä ja tärkeässä asiassa.
Turun Sanomat muutti otsikon muotoon "Jättilukiohanke vie paljon enemmän kuin tuo", kun alkuperäinen otsikkomme oli "Suurlukiohanke estettävä". Lisäksi Takkisen luottamustoimi ja puolue sekä minun kaikki tietoni jäivät lehden nettiversiosta pois. Mutta tässä alla siis mielipiteemme.
****
Turun Sanomat uutisoi (17.10.) tekeillä olevasta kouluverkkoselvityksestä. Turkuun suunnitellaan Kampus-hanketta, jossa Kupittaalle rakennettavaan kompleksiin kerättäisiin Turun ammattikorkeakoulun toiminta.
Lukiot keskitettäisiin Sepänkadulle. Suunnitelman mukaan viimeinen lähiölukio poistuisi Runosmäestä, jos Turun Lyseon lukio muuttaisi keskustaan. Mielestämme on tärkeää, että lähikouluperiaate toteutuu Turussa myös lukiotasolla.
Hanke on valmisteluvaiheessa, tilajärjestelyjä voisi tapahtua vasta 2018. Alkavalla valtuustokaudella tehdään siis merkittäviä ratkaisuja turkulaisten lukiolaisnuorten elämässä. Mielestämme tässä vaiheessa onkin oikea hetki suunnitelman tarkasteluun.
Niko Aaltonen, Juha Kettunen ja Sanni Rostedt kirjoittivat Turun Sanomissa (4.10.), miten koulukeskittymät toteutuessaan parantaisivat merkittävästi oppimisympäristöjä. Heidän mukaansa näin myös koulutuksen laatu ja kustannustehokkuus paranisivat. Rakenteellisen kehittämisen seuraava luonteva vaihe on kirjoittajien näkemyksen mukaan Turussa hajallaan olevien toimintojen keskittäminen kustannustehokkaisiin kokonaisuuksiin.
Psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvisen mielestä koulun koko on yksi merkittävä syrjäytymisen tekijä. Hän lisää, että suurissa lukioissa opiskelijoiden opinnot viivästyvät enemmän kuin pienissä kouluissa.
Tämä on maalaisjärjellä ajatellen ihan selvä asia; oppilas hukkuu helposti isoon massaan jättikouluissa eikä opettajilla tai muilla aikuisilla ole aikaa tukea yksittäisiä, ehkä erityistä tukea tarvitsevia oppilaita. Mielestämme lukioiden keskittäminen lisää nuorten pahoinvointia ja on syrjäyttävä tekijä.
Yhteisöllisyys häviää suurlukioiden myötä. Tätä pelkäsi myös Turun Sanomien jutussa haastateltu lukiolainen. Riittävän pieniä lähiölukioita säilyttämällä ja opiskelijaryhmiä pienentämällä ehkäisemme ongelmia jo ennalta.
Lähikouluperiaatteen toteutuminen pitää Turussa turvata. Tämä on myös työllisyyskysymys: minne työllistyvät Turussa opiskelevat opettajat, jos kouluja keskitetään entisestään?
Lukiokoulutuksen laatu turvataan mielestämme parhaiten lähikouluilla ja pedagogisesti järkevien ryhmäkokojen kautta. Tämähän on kaikkien koulututkimustenkin tulos. Kustannustehokkuusajattelu ei sovi koulumaailmaan, kaikki tulevaisuuden ratkaisut tulee toteuttaa kasvavien nuorten tarpeet ymmärtäen.
Turun Sanomat muutti otsikon muotoon "Jättilukiohanke vie paljon enemmän kuin tuo", kun alkuperäinen otsikkomme oli "Suurlukiohanke estettävä". Lisäksi Takkisen luottamustoimi ja puolue sekä minun kaikki tietoni jäivät lehden nettiversiosta pois. Mutta tässä alla siis mielipiteemme.
****
Turun Sanomat uutisoi (17.10.) tekeillä olevasta kouluverkkoselvityksestä. Turkuun suunnitellaan Kampus-hanketta, jossa Kupittaalle rakennettavaan kompleksiin kerättäisiin Turun ammattikorkeakoulun toiminta.
Lukiot keskitettäisiin Sepänkadulle. Suunnitelman mukaan viimeinen lähiölukio poistuisi Runosmäestä, jos Turun Lyseon lukio muuttaisi keskustaan. Mielestämme on tärkeää, että lähikouluperiaate toteutuu Turussa myös lukiotasolla.
Hanke on valmisteluvaiheessa, tilajärjestelyjä voisi tapahtua vasta 2018. Alkavalla valtuustokaudella tehdään siis merkittäviä ratkaisuja turkulaisten lukiolaisnuorten elämässä. Mielestämme tässä vaiheessa onkin oikea hetki suunnitelman tarkasteluun.
Niko Aaltonen, Juha Kettunen ja Sanni Rostedt kirjoittivat Turun Sanomissa (4.10.), miten koulukeskittymät toteutuessaan parantaisivat merkittävästi oppimisympäristöjä. Heidän mukaansa näin myös koulutuksen laatu ja kustannustehokkuus paranisivat. Rakenteellisen kehittämisen seuraava luonteva vaihe on kirjoittajien näkemyksen mukaan Turussa hajallaan olevien toimintojen keskittäminen kustannustehokkaisiin kokonaisuuksiin.
Psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvisen mielestä koulun koko on yksi merkittävä syrjäytymisen tekijä. Hän lisää, että suurissa lukioissa opiskelijoiden opinnot viivästyvät enemmän kuin pienissä kouluissa.
Tämä on maalaisjärjellä ajatellen ihan selvä asia; oppilas hukkuu helposti isoon massaan jättikouluissa eikä opettajilla tai muilla aikuisilla ole aikaa tukea yksittäisiä, ehkä erityistä tukea tarvitsevia oppilaita. Mielestämme lukioiden keskittäminen lisää nuorten pahoinvointia ja on syrjäyttävä tekijä.
Yhteisöllisyys häviää suurlukioiden myötä. Tätä pelkäsi myös Turun Sanomien jutussa haastateltu lukiolainen. Riittävän pieniä lähiölukioita säilyttämällä ja opiskelijaryhmiä pienentämällä ehkäisemme ongelmia jo ennalta.
Lähikouluperiaatteen toteutuminen pitää Turussa turvata. Tämä on myös työllisyyskysymys: minne työllistyvät Turussa opiskelevat opettajat, jos kouluja keskitetään entisestään?
Lukiokoulutuksen laatu turvataan mielestämme parhaiten lähikouluilla ja pedagogisesti järkevien ryhmäkokojen kautta. Tämähän on kaikkien koulututkimustenkin tulos. Kustannustehokkuusajattelu ei sovi koulumaailmaan, kaikki tulevaisuuden ratkaisut tulee toteuttaa kasvavien nuorten tarpeet ymmärtäen.
Päivi Takkinen, lukio- ja ammattilautakunnan jäsen (vas.)
Eva-Liisa Raekallio, lukio- ja ammattilautakunnan varajäsen (vas.)
Uusi Päivä-lehti netissä
Turun Vasemmistoliiton lehti on nyt luettavissa netissä: http://files.kotisivukone.com/turunvasemmistoliitto.palvelee.fi/uusi_paiva_2_2012_netti.pdf
Turun Vasemmistoliiton lehti on nyt luettavissa netissä: http://files.kotisivukone.com/turunvasemmistoliitto.palvelee.fi/uusi_paiva_2_2012_netti.pdf
maanantai 22. lokakuuta 2012
Soittoa ja soppaa Vol 2
Viherpunainen vasemmisto ry esittää:
25.10.2012 Klo 18-21 Tinatuopissa
Klo 18 Soppaa
Klo 19 Ehdokasesittelyjä
Klo 19.30-21 trubaduureja lavalla
Tervetuloa!
25.10.2012 Klo 18-21 Tinatuopissa
Klo 18 Soppaa
Klo 19 Ehdokasesittelyjä
Klo 19.30-21 trubaduureja lavalla
Tervetuloa!
Tilaa:
Kommentit (Atom)