torstai 14. toukokuuta 2020

Raportti rakennus- ja lupalautakunnan kokouksesta 14.5.

Tänään on ollut kaksi etäkokousta ja aika haipakkaa. Tässä kuitenkin lautakuntarapsaa, vähemmällä pääsee jos jaksaa heti tehdä. Asioina oli mm. Sepänkatu 2:n käyttökielto, se viime rapsassani mainitsemani Rauhankadun ikkunoiden muutos, Kauppatorin aurinkolämpövarastoon liittyvä oikaisuvaatimus, puunkaatoa Kärsämäessä sekä ympäristönsuojelumääräyksistä poikkeamista jo myönnetyissä luvissa. Mulla on tapana edetä aina kronologisesti näissä, vaikka ois hyvät perusteet ottaa tuo toriparkkiasia ykköseksi.

Sepänkadun asia oli viimeksi meillä 5.12.2019, jolloin esitin käyttökieltoa mutta muut olivat pohjan kannalla, eli että tehtiin tutkimuksia (vaikka tilojen vaarallisuus oli jo saatu selville). Tällä kertaa pohjaesitys oli käyttökielto ja yksimielisenä meni, vihdoin viimein. Huh.

Esitin tämän päivän kokouksessa sen viime kokoukseen tekemäni esityksen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen ominaispiirteiden säilyttämisestä. Raukesi kannattamattomana, laitan sen tässä.

"Muutosesitys esityslistan kohtaan 8: Toimenpidelupahakemus / Asunto Oy Turun Rauhankatu 17b, 7-26-3006 (2020-238)

Turun rakennus- ja lupalautakunta viittaa MRL pykälään 118: Rakennustaiteen ja kaupunkikuvan vaaliminen. Sen mukaan rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella. Turun rakennusjärjestyksen mukaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten julkisivukorjauksessa tulee säilyttää rakennuksen ominaispiirteet.

Uusien puu-alumiini-ikkunoiden käyttöönotto ei säilyttäisi rakennuksen ominaispiirteitä ja niiden myötä tyylillinen eheys rikkoutuu Museokeskuksen lausunnon mukaisesti. Vanhaa rakennusperinnettä katoaisi Suomen vanhimmasta kaupungista. Näin ollen Turun rakennus ja lupalautakunta päättää Museokeskuksen lausuntoa mukaillen, että uudet ikkunat toteutetaan mitoitukseltaan, jaotukseltaan ja materiaaliltaan alkuperäisiä ikkunoita vastaavina maalattuina puuikkunoina."

Sääli, ettei Suomen vanhimmassa kaupungissa ole tahtoa noudattaa rakennusperinteitä vaan mennään rahan takia aina sieltä missä aita on matalin. Suomessa on paljon korjaus- ja perinnerakentamisen ammattilaisia työttömänä ja yritän vaikuttaa omalta osaltani asiaan.

Ja sitten se toriparkkiasia. Aurinkolämpövaraston vaatiman energiapaalukentän rakennusluvasta oli tehty oikaisuvaatimus. Rakennuslupa oli myönnetty erillään lautakunnasta. Olin valmistellut oikaisuvaatimusta puoltavan esityksen, jota perustelin energiapaaluluvan asemakaavanvastaisuudella ja sillä, ettei asia ollut käynyt meillä luottamushenkilöillä kokouskäsittelyä.

Jouko Laakso ehti edelle vaatien koko lämpöjärjestelmän kumoamista ja täten oikaisuvaatimuksen hyväksymistä. Kannatin, äänestys päättyi luvuin 9-2, 1 tyhjä. Jätimme Laakson kanssa eriävät mielipiteet. Hyvin kyseenalaisesti edennyt prosessi sai kyseenalaisen lopun. Mutta oma toimintani toriparkkiasiassa on sentään ollut puolueen linjan mukaista ja myös johdonmukaista. Tulen näin jatkamaankin jos toriparkkia puidaan.

Kärsämäessä ei saada rakennettua varastohallia ilman puunkaatoa. Tontilla olisi ollut tilaa hallille turvautumatta puunkaatoon. Kokouksessa virisi hyvää keskustelua ja ehdotin sen pohjalta täydennystä lupaehtoihin, jossa puunkaatoon ei ryhdytä lintujen ja muiden luonnonvaraisten eläinten pesimä-aikana. En löydä pöytäkirjaa ko. kohtaan liittyen, josta voisi varmentaa tuliko lisäys mukaan ehtoihin.

Turun kaupungin ympäristönsuojelumääräysten 7.3 §:n mukaan jätevesien käsittelyjärjestelmät ja puhdistettujen jätevesien purkupaikka on sijoitettava vähintään viiden metrin etäisyydelle tontin rajasta. Näistä poiketaan usein, niin tässäkin kokouksessa.

Eva-Liisa Raekallio
Vipun ja Attacin pj kirjoitti 13.5. Jatkumo ryn blogiin koronapandemian talouspoliittisista vaikutuksista.


Koronapandemian käyttäminen hyvinvointivaltion rapauttamiseen hyvässä vauhdissa

Kulunut kevät on mullistanut arjen joka puolella maailmaa. COVID-19 tauti on kylvänyt tuhoa kaikkialla. Koronan tuhovoima on moninainen; sitä ollaan käyttämässä välineenä suomalaisen hyvinvointivaltion murentamiseen.

Monen huomio on näinä aikoina kiinnittynyt omaan arjessa selviämiseen, eikä talouspolitiikan koukeroita ehkä jaksa ajatella. Juuri nyt olisi kuitenkin välttämätöntä keskittyä siihen, mihin suuntaan Suomen valtion rakenteita ollaan viemässä. Näyttää nimittäin uhkaavasti siltä, että koronapandemiaa hyödynnetään aktiivisesti Suomessa viime vuosina vallinneen uusliberalistisen taloussuuntauksen kirittämiseksi.

Toukokuun alussa julkistettiin  työelämäprofessori Vesa Vihriälän johtaman selvitystyöryhmän ehdotukset toimista, joilla koronakriisin Suomen taloudelle aiheuttamia vaurioita voidaan tilkitä.  Vihriälän lisäksi selvitysryhmään kuuluivat talousnobelisti Bengt Holmström, professori Roope Uusitalo ja Sixten Korkman ja sen oli asettanut valtiovarain- sekä työ- ja elinkeinoministeriö.

Työryhmä ei puuttunut nykyisen veropolitiikan vakaviin puutteisiin, kuten veroparatiisien kevyeen kohteluun tai varakkaimpia suosivaan pääomatuloverotukseen. Eduskunnassa päätettiin syksyllä 2018 monikansallisten yritysten aggressiiviseen verosuunnitteluun puuttuvan korkovähennysrajoituksen uudistamisesta. Silloisten hallituspuolueiden voimin rajoitukseen jäi ns. tasevapautus, jonka mahdollistamana mm. sähkönsiirtoyhtiö Caruna oli välttänyt veroja yli 10 miljoonaa euroa vuodessa.

Toisaalta pääomatuloverotus on Suomessa suhteellisen kevyttä. Pääomatulojen veroprosentti on 30 000 euroon asti 30 %. Jos pääomatulojen määrä ylittää 30 000 euroa, ylimenevästä osuudesta maksetaan veroa 34 % riippumatta siitä, miten korkeiksi pääomatulot muodostuvat. Tilanne on eriarvoistava esimerkiksi pienituloiselle omistusasunnon perivälle henkilölle, joka maksaa suhteessa paljon enemmän veroa kuin monesta eri lähteestä runsaasti pääomatuloja keräävä. Esimerkkejä on paljon.

Työryhmä kohdisti katseensa ensisijaisesti  kiinteistöveroihin, fossiilisiin polttoaineisiin ja listaamattomiin yrityksiin. Vihriälän johdolla elvytettäisiin esimerkiksi panostamalla koulutukseen, korkeakoulujen lukukausimaksut ovat esillä yhtenä tärkeimmistä keinoista. Koulutukseen panostamista Vihriälän työryhmä perustelee työmarkkinoiden osaamispohjan vahvistamisella.  Suomessa pitää työryhmän mukaan saada kaikki mahdollinen osaaminen käyttöön, jotta kansantalouden tuottavuus ja työllisyys saadaan nousuun. Lukukausimaksut kuitenkin sinetöisivät sen, ettei kaikkea osaamista saada käyttöön, kun monellakaan ei olisi varaa korkeakoulutukseen.

Vihriälän työryhmä korostaa yritystukien roolia Suomen nostamisessa ylös koronakriisistä. Yrityskentän tuki on otettu käyttöön monessa muussakin maassa, mutta Suomessa tukiin ei sisälly sanktioita. Tukia voitaisiin täälläkin ohjata siten, että niiden saamisen ehtona olisi, ettei yritys lomauttaisi henkilöstöään. Runsaasti julkisuutta saanut Business Finlandin tapaus osoittaa, että rahanjakeleminen on hyvin helppoa, varojen oikeudenmukainen kohdentuminen vaikeaa.

Vihriälän työryhmä linjaa elvytyksen yhdeksi keskeiseksi keinoksi taloustilanteen parantamiseen. Viime vuosina tutuksi tulleeseen tyyliin elvytys tapahtuisi infrastruktuurin kautta panostamalla esimerkiksi tiehankkeisiin ja rakentamiseen. Työryhmässä arvioitiin riittäväksi elvytystahdiksi vähintään muutamaa prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Elvytyksen seurauksena kotimaisen kysynnän ja tuotannon pitäisi nopeutua, ja talouden noususuhdanteen alkaa.

Toisilta ekonomisteilta kysymällä olisi voitu saada tulokseksi hyvin toisenlaiset esitykset myös elvytyksen tavoista. Pieni- ja keskituloisten talouksien merkitys kotimaisessa kysynnässä on keskeinen, mutta Vihriälän työryhmän lääke on tässä tilanteessa julkisen talouden sopeuttaminen ja tehostaminen, joka kansankielellä tarkoittaa menoleikkauksia. Ne kohdistuisivat kovimmin köyhiin, pienituloisiin mutta myös keskiluokkaan.

Uusiin leikkauksiin ei Suomessa olisi varaa; edelliset menojen kiristykset on jätetty ns. lihavina vuosina voimaan, tilannetta ei ole koskaan tasapainotettu, ja veropolitiikassa on keskitytty suosimaan varakkaita. Tämä on johtanut väestön tulo- ja elintasoerojen jyrkkenemiseen.

Vihriälän työryhmän esitykset ovat esimerkki trickle down economics- nimeä kantavasta talouslinjasta, jonka mukaan yhteiskunnan varakkaimpia suosimalla myös vähävaraiset hyötyvät. Se ei ole missään johtanut pienituloisten tai köyhien hyötymiseen. Nyt Suomessa kuullut ehdotukset ovat osa pitkää jatkumoa; esimerkiksi kikyuudistus ei johtanut uusien työpaikkojen syntyyn.

Viime vuosina suosittu yritystukipolitiikka on tarkoittanut käytännössä yritysten johdon tukea, eikä koronakevät, saati keinot sen negatiivisten talousvaikutusten korjaamiseen ole muuttaneet tilannetta.  Nykyhallituksesta pitäisi löytyä rohkeutta sanoutua irti työryhmän esityksistä ja mikä tärkeintä, puuttua verotuksen porsaanreikiin, estää suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan heikentäminen ja luoda aitoa, pysyvää hyvinvointia.

Eva-Liisa Raekallio
Kirjoittaja on kansalaisjärjestö Attac ryn puheenjohtaja

tiistai 12. toukokuuta 2020

Kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenet Riikka Oksanen ja Aki Haapanen tekivät kokouksessa 6.5. seuraavan selvityspyynnön:

Selvityspyyntö Lautturin päiväkodin lakkauttamisen ajankohdasta

Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti 12.2.2020 pidetyssä kokouksessaan luopua Lautturinkatu 3:n päiväkodin tiloista ‪ 1.8.2020. Tämän jälkeen on kuitenkin tullut tietoon, että päiväkotitoiminta lakkautetaan kyseisissä tiloissa jo ‪ 1.6.2020.
Päiväkodin lasten vanhemmat ovat toivoneet, että lapset saisivat olla vanhassa päiväkodissaan juhannukseen saakka, kuten on ollut aiemminkin kesäisin käytäntö, ja siirtyminen uusiin päiväkotipaikkoihin, esimerkiksi Syvälahden monitoimitaloon, tapahtuisi vasta kesälomien jälkeen.
Mitään todellista syytä kiireelliselle sulkemiselle ei vanhempien eikä meidän mielestämme ole ilmaantunut. Aiemmin esitetty tilojen tyhjentämisen aikataulu ei tunnu vakuuttavalta.
Tätä vanhempien perusteltua toivomusta ei ole huomioitu, vaan vanhemmille on ilmoitettu uudelleen, että toiminta Lautturin päiväkodissa päättyy ‪ 1.6.2020.
Vanhemmat ovat tästä linjauksesta pahoillaan ja toivovat heidän mielipiteensä kunnioittamista kirjeessään (24.4.) kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenille, kaupunginjohtaja Arvelle ja palvelualuejohtaja Kulmalalle.
Vanhemmat korostavat kirjeessään sitä, että uusi ryhmä on lapselle yleisesti stressaava ja lisäksi koronaepidemian aikaan on opetusministeriöstä esitetty toive, ettei päiväkotien ryhmiä sekoitettaisi. Lautturin päiväkodin lapsia on Syvälahden päiväkodissa jaettu kolmeen eri ryhmään ja näin he tulevat menettämään tutut kaverit vielä kaiken muun stressin lisäksi.
Nämä lapset olisi ainakin pitänyt yrittää saada samaan ryhmään. Hoitajia ja vanhempia ei ole kuultu, vaikka lakkautuspäätöksen yhteydessä luvattiin kaikki mahdollinen tuki perheille.
Muutokset lapsille ovat suuria ja siksi tilanne tulee laittaa lasten edun mukaiseen kuntoon.
Pyydämme, että kasvatus- ja opetuslautakunnalle tuodaan selvitys siitä, miksi Lautturinkadun päiväkodin toiminta lopetetaan vanhempien vetoomuksista huolimatta ennen juhannusta.
Turussa 6.5.2020
Kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenet
Riikka Oksanen