Kaikki mukaan Arkean työntekijöiden adressiin!

https://www.adressit.com/arkean_tyoehtosopimus-shoppailu_estettava?s=64117585&utm_source=fb_share&fbclid=IwAR0f6pkD9IZkpIt5VbYMMju0lIVdcuu8nyIq4IUyo8IZBpVp0s84rwtapzE

Turun kaupunginvaltuusto päätti maanantaina 14.10. siirtyä uuteen hallintorakenteeseen, pormestarimalliin 

-kansanedustaja Yrttiahon Turun Sanomissa 16.10. ilmestynyt analyysi alla

Pormestari ei lisää kuntalaisten valtaa

Keskustelussa esiintyy jatkuvasti virheellinen väite, että pormestarimalli lisäisi kuntalaisten valtaa. Kuntalaiset muka saisivat päättää pormestarista. Näinhän asia ei ole. Lain mukaan valtuusto valitsee pormestarin. Näin menetellään myös kaupunginjohtajan valinnassa.

Puolueet voivat toki tehdä poliittisen sopimuksen, jossa pormestariehdokkaat asetetaan ennen vaaleja. Sopimus pitää jos pitää. Tässä tapauksessa vaalikamppailun keskittyminen pormestariehdokkaiden ympärille olisi kuitenkin omiaan vähentämään kansan valtaa. Vaalikeskustelu keskittyisi henkilöihin, asiat jäisivät taka-alalle. Näin kävi muun muassa Helsingissä viime kuntavaaleissa.

Valintatavan sijasta huomio tulisi kohdistaa vallan jakautumiseen ja käytännön johtamiseen. Kaupunginjohtaja johtaa kaupunkia kaupunginhallituksen alaisuudessa. Pormestari johtaa kaupunkia hallituksen puheenjohtajan asemasta. Kaupunginjohtaja on virkamies, joka esittelee asiat, muttei päätä. Virkavalta ja poliittinen valta on erotettu.

Pormestari sen sijaan voi esitellä asiat ja osallistua samalla päätöksentekoon. Tämä tekee pormestarista todella vahvan vallankäyttäjän, paljon vahvemman kuin kaupunginjohtaja. Valta keskittyy ja järjestelmä on erittäin altis hyvä veli -verkostojen vaikutusvallalle ja korruptiolle.

Pormestarimalli on rahan tuhlausta. Se tarkoittaisi käytännössä ylimmän johdon kaksinkertaistamista. Virkamiesjohto saisi rinnalleen poliitikkojohtajat eli pormestarin ja apulaispormestarit. Tästä seuraa uusia kustannuksia, alustavan arvion mukaan 390 000 euroa vuodessa. Kustannusarviota on yritetty peitellä.

Apulaispormestarien varsinainen toimivalta on jäämässä kapeaksi. Tehtävästä muodostuu lähinnä puoluepoliittinen suojatyö tai ponnahduslauta niin sanottuihin merkittävämpiin tehtäviin. Toimialojen päällikkövirkamiehet eli toimialajohtajat ovat edelleen ne todelliset vallan käyttäjät ja vastuunkantajat.

Apulaispormestareille kaavailtu 7 000-10 000 euron kuukausikorvaus onkin vastuuseen nähden aivan ylimitoitettu. Ykköspormestari taas tulee saamaan korvauksen, joka on nykyistä kaupunginjohtajan kuukausipalkkaa suurempi eli reippaasti yli 15 000 euroa kuukaudessa.

Keskeinen syy , miksi pormestarijärjestelmää Turkuun nyt ajetaan, on halu saada takaisin pari vuotta sitten lopetettu Turku-sopimus. Kannatusmenetyksen pelossa puoluetroikka kokoomus, vihreät ja Sdp ei enää 2017 vaalien jälkeen uskaltanut epäsuosittua sopimusta solmia. Nyt sopimuspolitiikka yritetään tuoda takaisin pormestarijärjestelmän ja siihen liittyvän pormestarisopimuksen avulla.

Johannes Yrttiaho
kansanedustaja (vas.)
kaupunginvaltuutettu
Turku

https://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/4734817/Lukijalta+Pormestari+ei+lisaa+kuntalaisten+valtaa 

Turun nuorisovaltuustovaalit taas marraskuussa- kaikkien, myös köyhien turkulaisperheiden nuorten saatava äänensä kuuluviin

Nuorisolautakunnan jäsenenä toiminut Eva-Liisa kirjoittaa työstään lautakunnassa, mukana myös Turun Sanomissa 17.10. julkaistu mielipide nuorisolautakunnan roolista nuorten osallistamisessa. Jos nuorisovaltuuston tehtäviä ollaan todella lisäämässä pormestarimalliin siirtymisen myötä, olisi syytä muuttaa nykytilannetta jossa nuorisovaltuusto ei edusta kaikkia turkulaisnuoria.

********

Oli todella hyvä omana nuorisolautakunta-aikana käydä nuorisotiloissa ja jutella nuorisotyöntekijöiden kanssa. Tuli tosiaan tutuksi nuorisotyöntekijöiden arki ja sain keskustelujen kautta ymmärrystä työntekijöiden väsymisestä liian niukkojen nuorisotyöresurssien kanssa, ja miten juuri esim. maahanmuuttajataustaiset tytöt kärsivät nykyisessä villityksessä pienentää nuorisotiloja ja tehdä niistä osa jättimäisiä monitoimitaloja, kun ei ole paikkaa ottaa huivia pois... 

Perusteluni mm. Runosmäen nuorisotalon peruskorjaamiseen pohjasivat vahvasti tähänkin. Puolustinkin mm. nuorisotilojen ja nuorisotyöntekijöiden työpaikkojen säilyttämistä, määrärahojen lisäämistä. Tehtiin viimeinen reissu Teräsrautelaan vielä toukokuun lopussa 2017, melkein kaksi kk kunnallisvaalien jälkeen. Tässä alla juttua siitäkin. 

https://evaliisaraekallio.blogspot.com/2017/05/terasrautelan-nuorisotalo-on-mukava.html

Nuorisovaltuustovaalien äänestysprosentin nostaminen ja tasaaminen rohkaisemalla kaikkia nuoria, myös ja nimenomaan köyhästä perheestä lähtöisin olevia ja tyttöjä äänestämään ja asettumaan ehdolle, toimisi varmasti osaltaan asuinalueiden eriytymistä ennaltaehkäisevänä tekijänä.

Eva-Liisa Raekallio

********

 

Nuorisolautakunta pitää nuorten puolta

Nuorisolautakunnan varapuheenjohtaja Neriman Al-Take (sd.) vetosi Turun Sanomissa 6.10. lautakuntansa säilyttämisen puolesta. Itse taannoin nuorisolautakunnan jäsenenä toimineena voin täydestä sydämestäni yhtyä kirjoituksen viestiin lautakunnan tärkeydestä. Vaikka toiminkin vain reilun vuoden siinä, ehdin todella hyvin perehtyä koko nuorisotoimeen muun muassa lautakuntaryhmämme nuorisotiloihin omasta aloitteestamme tekemien vierailujen ja nuorisotyöntekijöiden kanssa käymiemme keskustelujen kautta.

Nuorisolautakunnan tehtävät oltaisiin pormestarimalliin mentäessä siirtämässä esimerkiksi nuorisovaltuuston päätettäviksi. On todella hyvä, että nuoret pääsevät äänestämään ennen täysi-ikäisyyttä nuorisovaltuustovaaleissa. Niiden äänestysprosentti laahaa kuitenkin vuodesta toiseen hyvin alhaisena, ja tämä vaikuttaa helposti siihen, miten eri näkemykset ovat edustettuina nuorisovaltuustossa. 

Vuoden 2015 vaaleissa äänestysprosentti oli vain 45 vaihdellen valtavasti eri koulujen välillä. Äänestysaktiivisuus vaihteli selvästi eri asuinalueiden välillä ja kertoi samalla asuinpaikan ja sosioekonomisen aseman hälyttävistä eroista yhteiskunnallisessa aktiivisuudessa.

Äänestysprosentti nousi kaksi vuotta myöhemmin pidetyissä vaaleissa kaksi prosenttia, jääden siis silti alle puoleen. 

Teimme aloitteen Saska Heinon kanssa jo keväällä 2016, että nuorisolautakunnalle tuodaan marraskuun kokoukseen 2016 mennessä lista yhtenäisistä käytännöistä, jotka vaalit järjestävien koulujen ja muiden oppilaitosten on toteutettava aiempaa tasaisemman äänestysaktiivisuuden saavuttamiseksi. 

Vastauksessa todettiin muun muassa, ettei vaikuttaminen vain kiinnosta kaikkia ja tämä näkyy myös kuntavaaleissa. Käytäntöjä listattaessa ei oltu tartuttu äänestysprosentin eroavuuksiin.

Jatkoimme selvityspyynnöllä, jossa oli myös oma ehdotukseni äänestämisen ja ehdolle asettumisen merkitystä korostavan, puolueettomien toimijoiden organisoiman kiertueen järjestämisestä kouluihin ja nuorisotiloihin. Kannoin itse huolta erityisesti maahanmuuttajataustaisten tyttöjen osallistumisesta. 

Uudet nuorisovaltuustovaalit pidetään marraskuussa. Vaalien sähköistäminen ei ratkaise äänestysprosentin alhaisuuden perimmäisiä syitä. Tarvitsemme myös nuorisovaltuustoon mahdollisimman laajan pohjan, joka todella edustaisi turkulaisen nuorison koko kuvaa.

Turun nuorisolautakunnan rooli myös nuorten vaikutusmahdollisuuksia lisäävänä päätöksentekoelimenä on välttämätöntä säilyttää.

Eva-Liisa Raekallio

Turun nuorisolautakunnan jäsen 2016-2017 (vas.)

https://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/4728521/Lukijalta+Nuorisolautakunta+pitaa+nuorten+puolta