Raportti rakennuslautakunnan kokouksesta 2.11.

Ennen kokousta oli lautakunnan ja rakennusteollisuuden yhteinen seminaari. En ehtinyt ihan alkuun, kun piti yrittää tehdä esitys pari tuntia ennen seminaarin alkua tulleen viimeisten lisälistojen pohjalta, mutta varsin ennalta arvattavia huomioita Rakennusteollisuudelta tuli. Rakentaa pitäisi nopeammin ja enemmän, ja kaavoitus- ja valitusprosesseja sujuvoittaa. 

Kysehän on toisella tavalla ilmaistuna sääntelyn purkamisesta, jota kirjausta en saanut poistettua kaupunkiympäristötoimialan sopimuksesta. Eräs lause myös kiinnitti keskustelussa huomioni: Turulle ominaiset, vanhat rakennukset kuulemma tuovat haastetta täydennysrakentamiseen. Toimme vassin edustajat esille ammattitaidon ja laadun korostumisen rakentamisessa.

Varsinaisessa kokouksessa tein kaksi esitystä. Olin viime kokouksessa saanut pöydälle Ruissalon vesiosuuskunnan toimenpidelupahakemuksen viemäröinnin rakentamisesta luonnonsuojelualueille, vedoten mm. puuttuviin ympäristönsuojelutoimiston ja Varsinais-Suomen ELY- keskuksen ehdollisiin lausuntoihin. Lausuntoja, tai mitään muitakaan liitteitä, ei ollut tälläkään kertaa toimitettu meille etukäteen tutustuttavaksi. 

Alueella elää mm. viitasammakko. Vetosin puutteellisiin tietoihin, ja tuoreeseen viitasammakon esiintymisaluetta koskeneeseen KHO: n päätökseen, joka jätti voimaan Pohjanmaalla luonnonsuojeluyhdistyksen uonnonsuojelulain mukaisesta poikkeamispäätöksestä tekemän valituksen. Tässä ote esityksestä, se oli niin pitkä että koko versio löytyy lautakunnan pöytäkirjasta ja omasta blogistani. Esitys raukesi.

"Rakennuslautakunnalle ei ole toimitettu ympäristönsuojelutoimiston tai Varsinais- Suomen ELY- keskuksen ehdollisia lausuntoja, tai hakemuksen liitteitä päätöksensä tueksi. Rakennuslautakunta ei voi näin ollen olla yksiselitteisen vakuuttunut siitä, että viemärilinjan sijoittamisessa luonnonsuojelualueille luonnonsuojelunormit tässä tapauksessa täyttyisivät ja päättää hylätä toimenpidelupahakemuksen."

Toinen esitys liittyi Kurjenmäen asemakaavanmuutosehdotukseen, josta matsku tosiaan tuli ihan viime tinkaan. Yritä siinä sitten huonosti nukutun yön jälkeen omaksua hetkessä kymmenien sivujen materiaalit, kun seminaarin takia aikaa kellään ei ole lainkaan perehtymiseen. Niin, yritin ja kai siitä sitten jonkinlainen esitys tuli. Asemakaavanmuutosselostuksessa ei oltu nimetty lähialueen asukkaita osallisiksi kaavansuunnitteluun, ja vetosin esityksessä maankäyttö- ja rakennuslain 6. pykälään kaavojen valmistelusta vuorovaikutuksessa. Esitin, että lautakunta olisi päättänyt esittää asukaskuulemisen järjestämistä. Esitys raukesi. 

Kiinnostava seikka on, että minuun oltiin tänään yhteydessä ja todettiin, ettei kuulemista ollut nähty tarpeelliseksi järjestää, koska kukaan ei ole ollut kaavoitukseen yhteydessä aiheesta. Nähdäkseni kuulemisten ja nimenomaan ihmisten kuunteleminen on asia, jonka pitäisi olla aina itsestäänselvyys eikä sen pitäisi riippua ihmisten omasta aktiivisuudesta.

Eva-Liisa Raekallio

Tässä Turun Sanomissa 18.10. ilmestynyt Vipun mielipide Österbladin kaavasta.

Turun keskustan kaupunkikuvan tulee heijastaa historiaa

Turku on Suomen vanhin kaupunki, koko Suomen kirjoitetun, rakennetun, kaupungistuneen historian alkupiste. Turku on myös tunnettu siitä, ettei se riittävästi vaali omaa rakennettua historiaansa.

”Turun tauti”, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaiden vanhojen talojen sujuva, huoleton purkaminen uudisrakentamisen tieltä, on koko maassa muodostunut käsitteeksi.

Ydinkeskustassa on purkuvimmasta huolimatta säilynyt pieniä fragmentteja vanhasta puukaupungista. Nämä ovat Turun omaleimainen piirre. Muissa Suomen suurissa kaupungeissa, Tampereella, Helsingissä ja Oulussa, puutaloja on jäljellä vain syrjäisemmissä kortteleissa.

Österbladin kulma ei ole edes Turun mittapuulla mikä tahansa puutalotontti, vaan kaupunkikuvallisesti poikkeuksellinen, suorastaan ainutlaatuisen keskeinen. Se on viimeinen ydinkeskustassa jäljellä oleva ehjä puutalokulma. 

Uudessa keskustavisiossa korostuu, että Vanhan Suurtorin ja Vähätorin ympäristö on Turun ”vanhakaupunki”: matkailun ja kaupungin imagon kannalta keskeinen, vaalittava alue, Turun historiallinen keskusta. Se on myös keskeinen osa Turun kansallista kaupunkipuistoa. Kauppatori ympäristöineen on taas kaupungin toiminnallinen keskusta. Österbladin kulma on linkki näiden kahden eriluonteisen keskustan välillä.

Turun kaupunkikuvalle on ominaista, verrattuna Suomen muihin vanhoihin ja suurehkoihin kaupunkeihin, pienipiirteinen rikkonaisuus. Tätä ei pidä nähdä negatiivisena asiana. Katukuvassa on vierekkäin monenlaisia taloja eri ajoilta, erityylisiä, erikorkuisia.

Turun keskustan kaupunkikuva heijastaa historiaa, ja tämä historia ei ole suurten hallintolinjausten historiaa, vaan moniäänisten mikrohistorioiden kiehtova, pittoreski kudelma. Harva talo on pelkästään osa jotain suurempaa suunnitelmaa, vaan joka talolla on oma tarina.

Jos Österbladin kulman puutalot puretaan ja paikalle rakennetaan uudet talot, vaikka kuinka hienotkin julkisivuiltaan, tämä moniääninen omaleimaisuus heikkenee. Turusta tulee astetta tylsempi ja tavanomaisempi tusinakaupunki. Ja vahinko on peruuttamaton.

Puutalot on mielestämme suojeltava. Niihin sopii pieniä kauppoja, ravintoloita, kulttuuritoimintaa. Sisäpihalle voidaan hyvin sijoittaa suhteellisen suurikin massa uudisrakentamista, noudattaen esimerkiksi Linnankatu 5:n talon räystäskorkeutta ja julkisivulinjaa. Sisäpihasta voidaan muotoilla viihtyisä, aurinkoinen, aukiomainen urbaani piha.

Österbladin kulman kohtalo tulee olemaan merkittävä signaali siitä, jatkuuko Turun tauti vai onko kaupungissa tapahtunut muutos. Turussa voisi puhjeta uusi ”tauti”, joka tarkoittaisi vanhan rakennusperinnön suojelua, kunnossapitämistä ja käyttämistä kaupungin elinvoimaistamiseen.

Turun Vasemmistoliiton osasto

Viherpunainen vasemmisto ry

Riikka Oksanen

Eva-Liisa Raekallio

Julius Jääskeläinen

Kimmo Nurminen

Lauri Marttila

Jussi Hattara

Wellu Koivisto

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/3694327/Turun+keskustan+kaupunkikuvan+tulee+heijastaa+historiaa