Turun Sanomien yleisönosastokirjoitus 17.3.2014
Rajaukset ja yksityistäminen päivähoito-oikeuden uhkana
Turun kaupunginvaltuusto päätti helmikuussa varhaiskasvatuksen
palveluverkosta ja linjasi palvelun järjestämisen periaatteita.
Tärkeimmiksi linjauksiksi nostettiin päivähoidon yksityistäminen ja
kustannustehokkuuden hakeminen ohjaamalla lapsia yhä enemmän ns.
kevyiden palveluiden, kuten leikkikoulu- ja puistotoiminnan piiriin.
Päätös ei tuonut ratkaisuja laittomien päivähoitojonojen purkuun.
Turussa varhaiskasvatusta on pitkään vaivannut liian niukka rahoitus.
Uuden päivähoitolain valmistelussa myös lapsen subjektiivinen oikeus
kokopäivähoitoon on vaakalaudalla. Vajaat resurssit ja hoidon rajaukset
muodostavat vakavan uhan lasten oikeuksille ja yhdenvertaisuudelle.
Varhaiskasvatuksen palveluverkkoa, palveluiden järjestämistapoja ja
hoito-oikeutta arvioitaessa on tarkasteltava yhteiskunnassa tapahtuneita
muutoksia. Työelämän epävarmuus on kasvanut; pätkä-, osa-aika- ja
vuokratyöt ovat lisääntyneet. Työelämässä pitää olla valmis jatkuvaan
joustamiseen, uudelleenkouluttautumiseen sekä työtehtävien, työajan ja
-paikan nopeisiin vaihdoksiin. Työn ja työttömyyden välinen rajakaan ei
ole selvä. Keikkatyöt ja työvoimakoulutukset ovat työttömien arkea.
Pienten lasten vanhempia varjostaa taloudellinen epävarmuus ja paine
muuttaa perheen arjen elementtejä hyvinkin nopeasti. Näillä tekijöillä
on tutkitusti vaikutuksia muutosten keskellä eläviin lapsiin.
Turvalliset ja pysyvät hoitosuhteet muodostuvat lapselle yhä
tärkeämmiksi. Epävarmuus ja jatkuva muutos ovat tulleet osaksi
työelämää, mutta sopivat huonosti varhaiskasvatukseen.
Tammikuussa Turku laati kirjalliset ohjeet päivähoitopaikkojen
jakamisesta. Kotona olevien vanhempien lapsia olisi tullut ohjata
kokopäivähoidosta lyhennettyihin hoitoaikoihin, osapäivähoitoon sekä
leikki- ja puistotoimintaan. Käytännössä ohjeiden suuntaisesti on
toimittu jo vuosia, mutta syntyneen kohun vuoksi niitä ei voitu nyt
virallistaa - hyvä niin.
Jatkossa on huolehdittava siitä, ettei keskitetystä palveluohjauksesta
muodostu välinettä, joka ohjaa todellisuudessa kokopäiväistä
hoitopaikkaa tarvitsevia lapsia kevyempiin palveluihin. Mikäli lapsella
on tarve päivähoitopaikkaan, osapäiväinen palvelu ei sitä täytä. Kevyet
palvelut eivät tarjoa päivähoitopaikan tapaan joustoa perheiden
tilanteiden muutoksiin, kuten äkilliseen lapsen hoidon tarpeen kasvuun.
Turku säästi viime vuonna kaupungin omista päivähoitopalveluista 2,9
miljoonaa euroa pitkälti siksi, ettei uusia kunnallisia
päivähoitopaikkoja järjestetty. Sen sijaan lapset ohjattiin kevyempiin
palveluihin ja yksityisiin päiväkoteihin. Osa jäi jonoon. Yksityisiin
hoitopaikkoihin käytettiin viime vuonna 3,3 miljoonaa veroeuroa yli
budjetin.
Päivähoidon yksityistämistä perustellaan valinnan vapauden lisäämisellä,
mutta keiden valinnan vapaudesta on kyse, kun osa lapsista jää kokonaan
ilman paikkaa? Jos yksityinen päiväkoti menee konkurssiin, jää kunnalle
velvollisuus järjestää korvaavat hoitopaikat. Yrittäjä ei ole
velvollinen takaamaan lapsen subjektiivisen hoito-oikeuden toteutumista,
mutta kunta on. Parhaiten oikeus taataan panostamalla kunnan omaan
palveluun.
Riikka Oksanen (vas)
1.varavaltuutettu
kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen
Elina Sandelin (vas)
kaupunginvaltuutettu
erityislastentarhanopettaja ma.
Johannes Yrttiaho (vas)
kaupunginvaltuutettu
kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen
